Lapsiasiavaltuutettu

Lapsiasiavaltuutettu: Koulukoteihin sijoitetut lapset kuultava välittömästi, kaikkien sijaishuollossa olevien lasten osalta hallitukselta takaraja

Jaa

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila vaatii sosiaali- ja terveysministeriötä käynnistämään välittömästi koulukoteihin sijoitettujen lasten kuulemisen.

– Annan arvoa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon tahdolle korjata lastensuojelussa ilmenneitä vakavia ongelmia. Pidän hyvänä, että sosiaali- ja terveysministeriö kehittää kaikkien sijaishuollossa olevien lasten kuulemista. Tätä on esitetty vuosia, vihdoinkin liikettä näyttää olevan, kiitos ministerin. Tällä ei kuitenkaan voida ohittaa sitä tosiasiaa, että valvontatoimet ovat osoittaneet vakavia puutteita nimenomaisesti koulukodeista, valtion ja yksityisistä. Koulukoteihin sijoitetut lapset ja nuoret ovat usein heikoimmilla, he ovat kansalaisia, joita ei valtioneuvoston asetuksen mukaan voida ”tarkoituksenmukaisesti kasvattaa ja hoitaa perhehoidossa, lastenkodissa tai muussa lastensuojelulaitoksessa ja jotka eivät sairautensa tai vammaisuutensa vuoksi tarvitse muualla annettavaa hoitoa”, Kurttila toteaa. 

Sosiaali- ja terveysministeriön päätös aloittaa tutkimushanke, jossa kehitetään sijaishuollossa olevien lasten kuulemista, on lapsiasiavaltuutetun mukaan tarpeellinen, mutta tarpeeseen nähden hidasvaikutteinen.

– Viranomaisten yllätystarkastukset koulukoteihin ovat kestäneet enintään muutamia päiviä. Koulukoteihin sijoitettujen lasten kuuleminen voidaan suorittaa laadukkaasti ja ripeästi, jos tahtoa on. Koulukoteihin sijoitettujen lasten kokemukset ovat välttämätön näköala sijaishuollon järjestelmään, sillä nämä lapset ovat yleensä käyneet läpi lastensuojelun koko palveluvalikon. Toisekseen näiden lasten ja nuorten näkymä on usein heikko eli emme yhteiskuntana onnistu riittävästi heidän kiinnittämisessään koulutukseen ja työhön, tähän päivään ja tulevaisuuteen, Kurttila pohtii.

Lapsiasiavaltuutettu vaatii valvontatoiminnassa huomion kiinnittämistä ongelmiin, joista monet korostuvat juuri koulukotiympäristöissä. 

– Olen saanut luotettavaa ja huolestuttavaa tietoa suoraan opettajilta, miten sijoitettujen lasten oikeus yleisopetukseen ei toteudu. Tästä minulle ovat myös puhuneet koulukoteihin sijoitetut lapset, jotka ovat ihmetelleet, miksi he eivät saa käydä kunnan koulua. Opettajien arvion mukaan moni sijoitettu lapsi pärjäisi yleisopetuksessa, saisi siten aineenopettajan antaman opetuksen normaalissa luokassa ja erityisopettajan tuen. Sijoitettuja lapsia opetetaan perusteettomasti pienryhmissä tai kotiopetuksessa, Kurttila kertoo.

– Suomi tarvitsee uuden otteen sijaishuollon kehittämiseen. Kyse on lapsen edusta, perus- ja ihmisoikeuslähtöisestä toimintakulttuurista sekä lain noudattamisesta, kuten YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 12 artiklan lapsen kuulemisesta kunnioittamisesta. Vuonna 2015 totesin valtioneuvostolle, että Suomessa on aloitettava sijaishuollossa olevien lasten kokemustiedon systemaattinen kerääminen valtakunnan tasolla. Tähän näyttää sosiaali- ja terveysministeriökin päätyneen. Hallituksen on annettava ajallinen takaraja, mihin vuoteen mennessä tämä toteutuu. Meillä on kaikki edellytykset rakentaa digitalisaation mahdollistama kuulemisen käytänne, jonka avulla kaikkia sijaishuollossa olevia lapsia kuullaan säännönmukaisesti ja jota kautta lapset saavat vaivatta yhteyden vastuusosiaalityöntekijäänsä ja valvontaviranomaisiin, Kurttila vaatii.

Lapsiasiavaltuutettu huomauttaa, että viime vuosina päättäjät ja hallinto ovat korostaneet sijaishuollon omavalvontaa, joka näyttää ongelmalliselta tällä hetkellä käytävän keskustelun valossa. Samalla valtakunnalliseen ja alueelliseen sijaishuollon kehittämistoimintaan käytetään paljon hankerahoitusta eli voimavaroja näyttää riittävän sinne, mihin rahoitusta halutaan suunnata.

– Arvioni on, että julkisia varoja on jopa ylikäytetty ilman vaikuttavuutta ja hyvää hallintoa, lapsen edun vahvistamista, Kurttila päättää.

Lisätietoa:

Tuomas Kurttila
Lapsiasiavaltuutettu
050 544 3757

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Lapsiasiavaltuutettu
Lapsiasiavaltuutettu
Vapaudenkatu 58 A, 3. krs
40100 Jyväskylä

0295 666 850http://www.lapsiasia.fi/

Lapsiasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, josta on säädetty lailla (laki lapsiasiavaltuutetusta 1221/2004). Lapsiasiavaltuutettu antaa Suomen hallitukselle ja eduskunnalle lakisääteisen arvion lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin tilasta sekä raportoi määräajoin YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Lapsiasiavaltuutettu tekee aloitteita ja antaa lausuntoja toimialansa teemoista. Lapsiasiavaltuutettu ei käsittele yksittäisen lapsen asioita. Lapsiasiavaltuutettu tekee tarvittaessa viranomaiskanteluja havaitsemistaan ongelmista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Lapsiasiavaltuutettu

Lapsiasiavaltuutettu: ”Köyhien lasten määrä kohoamassa ennätyslukemiin”20.12.2018 06:00Tiedote

Köyhien lasten määrä on Suomessa kasvussa. Lapsiköyhyysaste on kohonnut 13,9 prosenttiin. Köyhien lasten määrä on noussut 150 000 lapseen. Köyhien lasten määrä on saavuttamassa pian lapsiköyhyyden huippuvuoden 2007 luvut. Köyhien lasten osuus on ohittanut koko väestön köyhyysasteen, joka on kasvussa ja on tällä hetkellä 13,7 prosenttia. Nämä luvut perustuvat laskennalliset asuntotulot huomioon ottavaan tulomittariin.

Lapsiasiavaltuutetun toimisto: ”Ei väärinkäytöksiä”17.12.2018 13:48Tiedote

Lapsiasiavaltuutetun toimisto on saanut perjantaina oikeusministeriöltä valmistuneen tarkastusraportin luonnoksen. Suoritettu tarkastus on koskenut lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan vuoden 2018 taksilaskuja, taksinkäytön syitä sekä työtehtäviä tai tehtäviä, joihin taksin käyttö liittyy sekä perustetta muun kuin julkisen tai edullisemman kulkuneuvon valinnalle. Oikeusministeriö toteaa, että ”Kurttilan antamien tietojen pohjalta tehdyssä selvityksessä ei tullut esiin väärinkäytöksiä”.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme