Lapsiasiavaltuutettu

Lapsiasiavaltuutettu: ”Ministeriön laajennettava OmaKanta-palvelussa lapsen tietojen näkymistä huoltajalle”

Jaa

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on lähettänyt sosiaali- ja terveysministeriölle kirjelmän koskien OmaKanta-palvelussa alaikäisten tietojen näyttämistä ja alaikäisen puolesta asiointia koskien.

Lapsiasiavaltuutettu vaatii sosiaali- ja terveysministeriötä ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin havaittujen ongelmien korjaamiseksi.

– OmaKanta-palvelussa huoltaja voi tällä hetkellä asioida alle 10-vuotiaan lapsensa puolesta. Väliaikaiseksi tarkoitettu ratkaisu on ollut voimassa vuoden 2016 lokakuusta alkaen eli yli puolitoista vuotta. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, milloin huoltajien mahdollisuus alaikäisen puolesta asiointiin laajenisi koskemaan yli 10-vuotiaita, lapsiasiavaltuutettu toteaa.

Lapsiasiavaltuutetulle on tullut useita yhteydenottoja vuoden 2016 lokakuun jälkeen koskien alaikäisen tietojen näkymistä OmaKanta-palvelussa. Näiden perusteella on ilmeistä, että huoltajilla on hyvin vähän tai ei lainkaan tietoa palvelussa käytössä olevasta ikärajasta, ikärajan valinnan perusteluista ja tilanteen väliaikaisuudesta. OmaKanta-palvelun ikärajoista tiedottamista on parannettava kiireellisesti sekä lapsille että huoltajille. Lapsiasiavaltuutetun havaintojen mukaan ikärajan käyttöönotossa ja lapsen puolesta asioinnin vaiheistamisessa ei juurikaan ole kiinnitetty huomioita siihen, että sähköinen asiointi 10 vuotta täyttäneiden kohdalla edellyttää sähköisiä tunnistautumisvälineitä. Lisäksi lapsiasiavaltuutettu huomauttaa, että terveydenhuollon toimijat joutuvat tekemään muutoksia tietojärjestelmiinsä, jotta ne olisivat yhteensopivia OmaKanta-palvelun kanssa. Ilmeisesti tämän seurauksena 10 vuoden ikärajaa noudatetaan ainakin joidenkin toimijoiden sähköisissä palveluissa. Tästä johtuen on ilmennyt tilanteita, että esimerkiksi 10 vuotta täyttäneen lapsen hammaslääkäriaikaa ei ole voinut muuttaa sähköisessä asiointipalvelussa. Soittamalla ajanvaraukseen se on onnistunut. Ikärajaa on perusteltu ministeriön linjauksella 10 vuoden ikärajasta.

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) 4 §:n mukaan vastuu lapsen kehityksestä ja hyvinvoinnista on ensisijaisesti vanhemmilla. Tämä edellyttää, että huoltaja voi esimerkiksi asioida lapsensa puolesta tai yhdessä hänen kanssaan terveydenhuollon asioissa. Tätä oikeutta rajoittaa laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) säädetty alaikäisen oikeus päättää hoidostaan, kun hän on terveydenhuollon ammattihenkilön tekemän arvion mukaan siihen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenevä (7 §). Tällöin alaikäisellä on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoaan koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen (9 § 2 momentti). Lapsiasiavaltuutettu on muistuttanut sosiaali- ja terveysministeriötä, että lapsen asema, erityisen suojelun tarve ja vielä vajaa oikeustoimikelpoisuus edellyttävät, että lapsen tiedot ovat pääsääntöisesti hänen huoltajansa nähtävillä, kuitenkin huomioiden, että se on lapsen edun mukaista.

Lapsiasiavaltuutetun kirjelmä sosiaali- ja terveysministeriölle: http://lapsiasia.fi/wp-content/uploads/2018/06/LAPS_kirjelm%C3%A4_OmaKanta_alaik%C3%A4iset_13062018.pdf

Lisätietoa:

Lapsiasiavaltuutettu
Tuomas Kurttila
050 544 3757

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Lapsiasiavaltuutettu
Lapsiasiavaltuutettu
Vapaudenkatu 58 A, 3. krs
40100 Jyväskylä

0295 666 850http://www.lapsiasia.fi/

Lapsiasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, josta on säädetty lailla (laki lapsiasiavaltuutetusta 1221/2004). Lapsiasiavaltuutettu antaa Suomen hallitukselle ja eduskunnalle lakisääteisen arvion lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin tilasta sekä raportoi määräajoin YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Lapsiasiavaltuutettu tekee aloitteita ja antaa lausuntoja toimialansa teemoista. Lapsiasiavaltuutettu ei käsittele yksittäisen lapsen asioita. Lapsiasiavaltuutettu tekee tarvittaessa viranomaiskanteluja havaitsemistaan ongelmista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Lapsiasiavaltuutettu

Suomen valtion raportti lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumisesta reippaasti myöhässä, lapsiasiavaltuutettu, Suomen UNICEF ja Lastensuojelun Keskusliitto vaativat ihmisoikeussopimuksen kunnianpalautusta.14.2.2019 05:30:00Tiedote

YK:n lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Vain Yhdysvallat on sopimuksen ulkopuolella. Suomi on lisäksi ratifioinut sopimuksen kolme valinnaista lisäpöytäkirjaa: koskien lasten osallistumista aseellisiin selkkauksiin, lasten myyntiä, lapsiprostituutiota ja lapsipornografiaa sekä lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä.

Lapsiasiavaltuutetun toimisto: TET-selvitys osoittaa – oppilaiden yhdenvertaisuus taattava vahvemmin TET-jaksoilla13.2.2019 09:30:00Tiedote

Lapsiasiavaltuutetun toimiston tekemän selvityksen mukaan koulujen työelämään tutustumis- eli TET-jaksot ovat monille yläkoulun oppilaille myönteinen kokemus. Jaksoilla oppilaiden on mahdollista saada motivoivia kokemuksia työelämästä ja tukea omiin ammattivalintoihin. Selvityksen mukaan on kuitenkin joukko oppilaita, jotka eivät koe TET-jaksoista olevan hyötyä. Selvityksessä, jossa kartoitettiin 66 oppilaan kokemuksia ja 29 opettajan näkemyksiä, noin kolmasosa yhdeksännen luokan oppilaista kuvasi jaksoja koskevia kokemuksiaan kielteisesti.

Lapsiasiavaltuutettu: ”Köyhien lasten määrä kohoamassa ennätyslukemiin”20.12.2018 06:00:00Tiedote

Köyhien lasten määrä on Suomessa kasvussa. Lapsiköyhyysaste on kohonnut 13,9 prosenttiin. Köyhien lasten määrä on noussut 150 000 lapseen. Köyhien lasten määrä on saavuttamassa pian lapsiköyhyyden huippuvuoden 2007 luvut. Köyhien lasten osuus on ohittanut koko väestön köyhyysasteen, joka on kasvussa ja on tällä hetkellä 13,7 prosenttia. Nämä luvut perustuvat laskennalliset asuntotulot huomioon ottavaan tulomittariin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme