Lapsiasiavaltuutettu

Lapsiasiavaltuutettu päättää kautensa ja luovuttaa Vuosikirjan hallitusohjelmavalmistelijoille

Jaa

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila julkistaa Vuosikirjan, jossa hän tekee 30 esitystä Suomen lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Vuosikirjassa arvioidaan hallituskauden 2015–2019 vaikutuksia lapsiin. Vuosikirjan julkistaminen päättää Kurttilan vuonna 2014 alkaneen toimikauden. Tilaisuus Säätytalolla perjantaina 26.4. klo 9.30 on tiedotusvälineille avoin, mutta ilmoittautuminen vaaditaan.

– Suomen tulevalla hallituksella on vaativa lähtötilanne. Syntyvyys on ollut jo vuosia voimakkaassa laskussa, oppimistulokset ovat heikentyneet pitkään ja köyhien lasten määrä on kasvussa. Samalla arjen tasolta sain viime vuonna suomalaisilta yli 1000 yhteydenottoa tilanteista, joissa voi huomata, ettei voimassa oleva hyväkään lainsäädäntö toteudu lasten kohdalla. Ongelmia on niin perusopetuksen maksuttomuuden toteutumisessa kuin lapsen kuulemisessa lastensuojelussa. Aina on kehitettävää, mutta nyt meneillään olevassa kehityksessä on kyse vakavammasta, Kurttila toteaa.

Lapsiasiavaltuutettu korostaa arviossaan tietoon perustuvan päätöksenteon tarvetta. Vaikka useat hallitusohjelmat ovat todenneet lapsiin kohdistuvien päätösten paremman arvioinnin tarpeen, tulokset ovat olleet vähäisiä. Ihmisvaikutusten arviointia tarkastelleessa tutkimuksessa todettiin lapsiin, lapsiperheisiin tai nuoriin kohdistuneita vaikutuksia kahdeksassa prosentissa vuoden 2017 hallituksen esityksissä. Esityksiä oli yhteensä 201, joista lasten oikeudet mainittiin vain viidessä hallituksen esityksessä.

– Hyvin pienessä osassa hallituksen esityksiä vaikutukset lapsiin on arvioitu. Näin kävi myös päättyvällä hallituskaudella. Valtioneuvosto ei tällä hetkellä pysty varmistamaan säädösvalmistelun laatua. Ongelma on suuri. Erilaisia kehittämishankkeita on asiassa käynnistetty ja selvityksiä tehty, mutta monissa hallituksen esityksissä vaikutukset lapsiin jäävät arvioimatta kokonaan. Näin on käynyt välittömästikin lapsiin liittyvissä säädöksissä, kuten ammatillisen koulutuksen reformissa. Ministereiden ja kansliapäällikköjen tehtävänä on varmistaa, että säädösvalmistelussa on riittävät voimavarat ja osaaminen. Poliitikkojen ailahtelevien valmisteluohjeiden mukaan ei voida enää edetä. Tilanne on kestämätön, Kurttila niittaa.

Lapsiasiavaltuutettu esittää muun muassa, että laki valtion talousarviosta muutetaan mahdollistamaan vahvempi hallinnonalat yhdistävä politiikka. Lisäksi hän esittää, että valtioneuvosto päättää, mille ministeriölle kuuluu valtioneuvoston lapsipolitiikan koordinointi.

Lapsiasiavaltuutetun esitykset kokonaisuudessaan hallitusohjelmaa valmisteleville eduskuntapuolueille:

1.       Säädetään lapsivaikutusten arviointi velvoittavaksi ministeriöille sekä kunnille. Uudistetaan laki valtion talousaviosta (423/1988) mahdollistamaan eri hallinnonalat yhdistävä politiikka. Talousarviossa ei pystytä nykyisellään päättämään tärkeistä hallinnonalat ylittävistä politiikkatoimista. Talousarviolain 6 §:ssä säädetään: ”Menot ryhmitellään menoarviossa hallinnonaloittain pääluokkiin.”

2.       Päätetään, mille ministeriölle kuuluu valtioneuvoston lapsipolitiikan koordinointi.

3.       Hallitus hyväksyy lapsioikeusperustaisen lapsistrategian.

4.       Hallitus valmistelee kansalliset lapsia koskevan tutkimuksen laatukriteerit.

5.       Kaikkiin perhe-etuuksiin palautetaan kustannustason kehitystä vastaavat korotukset niiden jäädyttämisestä alkaen ja sidotaan perhe-etuudet kustannuskehitystä seuraavaan indeksiin.

6.       Perusopetuksen maksuttomuuden toteutuminen on turvattava lisäämällä informaatio-ohjausta sekä valvontaa.

7.       Opiskelu toisella asteella on säädettävä maksuttomaksi.

8.       Laaditaan varhaiskasvatuksen kehittämisohjelma, joka luo pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta varhaiskasvatuksen kehittämiseen.

9.       Palautetaan lasten subjektiivinen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Säädetään varhaiskasvatuksen palvelut perusopetuksen tavoin voittoa tavoittelemattomaksi toiminnaksi.

10.   Uudistetaan perusopetuksen rahoitus niin, että 7–15-vuotiaiden lisäksi opetuksen järjestäjä saa korotetun valtionosuuden perusopetuksessa olevista 16- ja 17-vuotiaista oppilaista.

11.   Ammatillisen koulutuksen säästöjen ja ammatillisen koulutuksen reformin yhteisvaikutukset on selvitettävä ja tehtävä tarvittavat lisäresurssoinnit ammatillisen koulutuksen kehittämiseen.

12.   Oppivelvollisuutta koskeva lainsäädäntö laajennetaan koskemaan perusopetuksen jälkeistä opetusta ja koulutusta.

13.   Koulutuksessa tehtyä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämistyötä ja sen resursseja tulee vahvistaa.

14.   Alkoholilainsäädännön muutoksista on tehtävä seuraavan hallituskauden aikana arvio. Arvion perusteella päätetään toimenpiteistä, joilla vähennetään lasten alkoholinjuomista sekä alkoholiongelmia perheissä. Lisätään turvakotipaikkojen määrää koko maassa.

15.   Poliisin läsnäoloa lasten arjessa parannetaan koulupoliisitoimintaa edistämällä. Vahvistetaan kyberrikollisuuden ehkäisyä.

16.   Lasten turvataito- ja seksuaalikasvatusta on vahvistettava varhaiskasvatuksessa ja kouluissa.

17.   Valmistellaan kansallinen ohjelma mielenterveyden edistämiseksi, otetaan lapset ja lapsiperheet ohjelman ja sen toimenpiteiden painopisteeksi. Osana tätä itsemurhien ehkäisyohjelma on saatettava riittävin voimavaroin toimeenpanoon mahdollisimman pian.

18.   Tehdään päätöksiä rokotuskattavuuden kasvattamiseksi lapsioikeusperusteisesti.

19.   Perhevapaajärjestelmä on uudistettava. Uudistuksen valmisteluun on otettava mukaan lapsi- ja perhejärjestöjen edustajat.

20.   Parisuhteen tukea sekä eropalveluita on vahvistettava.

21.   Seuraavan hallituksen on valmisteltava valtion talousarvioon kohdennettu määräraha lapsiperheiden kotipalveluun ja ehkäisevään vauvaperhetyöhön.

22.   Kaikki koulukodeissa ja muussa sijaishuollossa olevat lapset on kuultava systemaattisesti.

23.   Ulkomaalaislainsäädäntöön sekä lainsäädännön tulkintaan tehdyistä muutoksista ja niiden vaikutuksista tehdään arvio, jossa korostetaan päätösten vaikutuksia lapsiin.

24.   Intersukupuolisten lasten hoitokäytäntöjä tulee uudistaa niin, että ei-lääketieteelliset leikkaukset tehdään vasta silloin, kun lapsi pystyy itse osallistumaan hoitoja koskevaan päätöksentekoon.

25.   Translaki on uudistettava itsemääräämisoikeutta vahvistaen.

26.   Lapsen oikeutta viittomakieleen on vahvistettava varhaiskasvatuslaissa ja opetuksessa. Viittomakielilain toimeenpanoa on vahvistettava.

27.   Luodaan saamen kielen opetukselle kansalliset edellytykset, tätä edistävä lainsäädäntö sekä rahoitusmalli. Saamen kielen opetus on turvattava vahvemmin kotiseutualueen ulkopuolella.

28.   Selvitetään saamelaislasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen tilaa säännönmukaisesti keräämällä empiirisesti tietoa saamelaislasten hyvinvoinnista sekä kokoamalla tutkimuskatsaus saamelaislapsia koskevista tiedonkeruista. Tämä luo edellytyksiä saamelaislasten oikeusturvan parantamiselle.

29.   Saamen kansallispäivästä 6.2. on rakennettava valtakunnallinen teemapäivä päiväkoteihin ja kouluihin. 

30.   Vammaislainsäädäntö tulee uudistaa ja lainsäädännön toimivuutta käytännössä tulee parantaa.

Lapsiasiavaltuutetun Vuosikirjan julkistaminen, Säätytalo pe 26.4. klo 9.30 alkaen (Snellmaninkatu 9–11, Helsinki). 
Tiedotusvälineille avoin, ilmoittautuminen vaaditaan.

Ilmoittautumiset ja Vuosikirjan ennakkotilaukset: lapsiasiavaltuutettu@oikeus.fi 

Lisätietoa:

Tuomas Kurttila
Lapsiasiavaltuutettu
050 544 3757

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Lapsiasiavaltuutettu
Lapsiasiavaltuutettu
Vapaudenkatu 58 A, 3. krs
40100 Jyväskylä

0295 666 850http://www.lapsiasia.fi/

Lapsiasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, josta on säädetty lailla (laki lapsiasiavaltuutetusta 1221/2004). Lapsiasiavaltuutettu antaa Suomen hallitukselle ja eduskunnalle lakisääteisen arvion lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin tilasta sekä raportoi määräajoin YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Lapsiasiavaltuutettu tekee aloitteita ja antaa lausuntoja toimialansa teemoista. Lapsiasiavaltuutettu ei käsittele yksittäisen lapsen asioita. Lapsiasiavaltuutettu tekee tarvittaessa viranomaiskanteluja havaitsemistaan ongelmista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Lapsiasiavaltuutettu

Suomen valtion raportti lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumisesta reippaasti myöhässä, lapsiasiavaltuutettu, Suomen UNICEF ja Lastensuojelun Keskusliitto vaativat ihmisoikeussopimuksen kunnianpalautusta.14.2.2019 05:30:00 EETTiedote

YK:n lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Vain Yhdysvallat on sopimuksen ulkopuolella. Suomi on lisäksi ratifioinut sopimuksen kolme valinnaista lisäpöytäkirjaa: koskien lasten osallistumista aseellisiin selkkauksiin, lasten myyntiä, lapsiprostituutiota ja lapsipornografiaa sekä lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä.

Lapsiasiavaltuutetun toimisto: TET-selvitys osoittaa – oppilaiden yhdenvertaisuus taattava vahvemmin TET-jaksoilla13.2.2019 09:30:00 EETTiedote

Lapsiasiavaltuutetun toimiston tekemän selvityksen mukaan koulujen työelämään tutustumis- eli TET-jaksot ovat monille yläkoulun oppilaille myönteinen kokemus. Jaksoilla oppilaiden on mahdollista saada motivoivia kokemuksia työelämästä ja tukea omiin ammattivalintoihin. Selvityksen mukaan on kuitenkin joukko oppilaita, jotka eivät koe TET-jaksoista olevan hyötyä. Selvityksessä, jossa kartoitettiin 66 oppilaan kokemuksia ja 29 opettajan näkemyksiä, noin kolmasosa yhdeksännen luokan oppilaista kuvasi jaksoja koskevia kokemuksiaan kielteisesti.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme