Lapsiasiavaltuutettu

Lapsiasiavaltuutettu: "Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen peruttava kaikissa kunnissa"

Jaa

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila vaatii kaikkia kuntia perumaan varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen, josta eduskunta päätti hallituksen esityksestä 15.12.2015 ja joka tuli voimaan 1.8.2016. Asiaa käsitellään parhaillaan kunnissa osana ensi vuoden talousarviota.

– Olen vieraillut viime viikkoina Jyväskylässä, Joensuussa, Oulussa ja Rovaniemellä. Muun muassa kaikissa näissä kunnissa lasten varhaiskasvatusoikeus on rajattu. Ammattilaisten viesti on vahva ja tuskainen. Päiväkodeissa tehdään omalle kunnalle hakemuksia työttömien ja sairaana kotona olevien vanhempien puolesta, jotta lapsi saisi osallistua varhaiskasvatuksen toimintaan yhtäläisesti kuin työssä käyvien vanhempien lapset. Tilanne on kohtuuton ja lapsen edun vastainen. Ammattilaiset ovat kovilla, kun he joutuvat näkemään lapsen ja perheen kärsivän sekä lapsen sosiaalistumisen ryhmään ja oppimisvalmiuksien jäävän muista lapsista jälkeen. Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen on arvioni mukaan käynnissä olevan vuosisadan julmimpia ja kohtalokkaimpia päätöksiä, joita Suomen hallitus ja eduskunta ovat tehneet, lapsiasiavaltuutettu Kurttila toteaa.

Suomessa oppimistulokset laskevat ja lasten kouluvalmiudet perusopetuksen alkaessa ovat osalla lapsia heikot. Suomessa pian arviolta joka seitsemäs syntyvä lapsi syntyy ulkomailla syntyneelle äidille. Lapsiasiavaltuutettu kantaa huolta muun muassa näiden lasten suomen tai ruotsin kielen kehittymisestä.

– Yhteiskuntamme on muuttunut tai se on muutettu. Me annamme heikommat voimavarat yhteiskunnalta heille, joilla olisi suurin tarve. En ymmärrä tätä valintaa, eikä sitä ymmärrä myöskään varhaiskasvatuksen arkista työtä tekevät ammattilaiset. Lasten kannalta on ensiarvoisen tärkeää osallistua pitkäjänteisesti laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Ongelmana on myös varhaiskasvatuksen laadun heikentyminen varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen kasvattamisen takia, Kurttila päättää.

Noin kaksi kolmasosaa kunnista on rajannut subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta ja noin puolet kunnista on nostanut varhaiskasvatusryhmien suhdelukua lain mahdollistamalla tavalla.

Lapsiasiavaltuutettu puhui perjantaina Keminmaassa Pohjantähti-opiston 20-vuotisjuhlassa tarpeesta investoida lapsiin ja rakentaa Suomeen 2020-luvun lapsuuden investointiohjelma, jonka yhtenä osana on laadukas ja yhdenvertainen varhaiskasvatus.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Lapsiasiavaltuutettu
Lapsiasiavaltuutettu
Vapaudenkatu 58 A
40100 Jyväskylä

0295 666 850http://lapsiasia.fi/

Lapsiasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, josta on säädetty lailla (laki lapsiasiavaltuutetusta 1221/2004). Lapsiasiavaltuutettu antaa Suomen hallitukselle ja eduskunnalle lakisääteisen arvion lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin tilasta sekä raportoi määräajoin YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Lapsiasiavaltuutettu tekee aloitteita ja antaa lausuntoja toimialansa teemoista. Lapsiasiavaltuutettu ei käsittele yksittäisen lapsen asioita. Lapsiasiavaltuutettu tekee tarvittaessa viranomaiskanteluja havaitsemistaan ongelmista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Lapsiasiavaltuutettu

”Rikoksia tehneen lapsen yksityisyyttä on kunnioitettava”: lapsiasiavaltuutettu esittää muutoksia lainsäädäntöön ja Journalistin ohjeisiin11.3.2020 06:56:00 EETTiedote

Tiedote 11.3.2020. Lapsiasiavaltuutettu esittää oikeudenkäynnin julkisuutta koskevaa sääntelyä muutettavaksi siten, että alaikäisen henkilöllisyys voitaisiin määrätä salassa pidettäväksi. Salassapidon tulisi jatkua myös täysi-ikäisyyden jälkeen. Kiireellisenä toimenpiteenä lapsiasiavaltuutettu esittää, että Journalistin ohjeissa kielletään alaikäisten henkilöllisyyden paljastaminen kaikissa tilanteissa, joissa lapsi on rikoksesta syytettynä tai tuomittuna.

Ett arbetsliv som är jämställt behandlar alla lika och tar barnen i beaktande, ökar sysselsättningen28.1.2020 10:30:00 EETTiedote

Pressmeddelande 28.1.2020. Behovet att öka sysselsättningen är ett av de största politiska samtalsämnena i Finland. Regeringen förväntas under den kommande höstens budgetmangling besluta om sysselsättningsåtgärder som skulle ge 30 000 nya arbetsplatser. Barnombudsmannen, jämställdhetsombudsmannen och diskrimineringsombudsmannen betonar att målen för sysselsättning inte går att nå om inte de diskriminerande strukturerna och hindren i arbetslivet rivs.

Tasa-arvoinen, yhdenvertainen ja lapset huomioiva työelämä lisää työllisyyttä28.1.2020 10:30:00 EETTiedote

Tiedote 28.1.2020. Tarve nostaa työllisyyttä on yksi suurimmista poliittisista puheenaiheista Suomessa. Hallituksen odotetaan tulevan syksyn budjettiriihessä päättävän työllisyystoimet, jotka lisäisivät 30 000 työpaikkaa. Lapsiasiavaltuutettu, tasa-arvovaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu painottavat, että työllisyystavoite ei voi toteutua, jos ei työelämän syrjiviä rakenteita ja esteitä poisteta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme