Lapsiasiavaltuutettu

Lapsiasiavaltuutetun toimisto: TET-selvitys osoittaa – oppilaiden yhdenvertaisuus taattava vahvemmin TET-jaksoilla

Jaa

Lapsiasiavaltuutetun toimiston tekemän selvityksen mukaan koulujen työelämään tutustumis- eli TET-jaksot ovat monille yläkoulun oppilaille myönteinen kokemus. Jaksoilla oppilaiden on mahdollista saada motivoivia kokemuksia työelämästä ja tukea omiin ammattivalintoihin. Selvityksen mukaan on kuitenkin joukko oppilaita, jotka eivät koe TET-jaksoista olevan hyötyä. Selvityksessä, jossa kartoitettiin 66 oppilaan kokemuksia ja 29 opettajan näkemyksiä, noin kolmasosa yhdeksännen luokan oppilaista kuvasi jaksoja koskevia kokemuksiaan kielteisesti.

Oppilaiden kielteiset kokemukset liittyivät yksipuolisiin tai liian rankkoihin työtehtäviin tai harjoittelupaikan huonoon ilmapiiriin. Joidenkin kohdalla kyse oli siitä, että harjoittelupaikka ei ollut oman kiinnostuksen mukainen. Tulokset antavat aihetta monille pohdinnoille erityisesti oppilaiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

– Lähtökohtana kouluissa on, että oppilaat ottavat itse vastuun TET-paikan etsimisestä. Selvityksessä opettajat kertoivat, että suurin osa oppilaista kykenee ottamaan TET-paikan etsinnästä vastuun. Osalle oppilaista tämä tuottaa kuitenkin hankaluuksia kielteisen asenteen tai puutteellisten valmiuksien vuoksi. He eivät kykene itse hankkimaan paikkaa, eivätkä aina saa tukea kotoakaan. Osa oppilaista joutuukin suorittamaan harjoittelun opettajan ”varapaikassa”, usein koulussa, mikä voi nuorelle olla ikävä ja sosiaalisesti leimaava tilanne. Tästä näkökulmasta oppilaat eivät ole yhdenvertaisessa asemassa TET-jaksoilla, kertoo selvityksen tehnyt lapsiasiavaltuutetun toimiston erikoistutkija Terhi Tuukkanen.

Joissakin kouluissa oppilaat suorittavat jakson lähtökohtaisesti huoltajansa työpaikalla. Tämä asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan kotitaustansa perusteella, sillä kaikkien oppilaiden huoltajat eivät ole työelämässä. Myös TET-jakson suorittaminen muualla kuin omalla paikkakunnalla vaatii oppilaalta omien sukulais- tai tuttavaverkostojen hyödyntämistä ja huoltajilta varaa kustantaa matkasta aiheutuvat kulut. Joillekin oppilaille harjoittelun suorittaminen toisella paikkakunnalla voi olla tärkeää, sillä omalta paikkakunnalta ei aina löydy sen alan työpaikkaa, johon he ovat suuntaamassa tulevaisuudessa.

Selvityksessä havaittiin myös selvä ero opettajien ja oppilaiden kertomusten välillä. Vaikka opettajat tunnistivat haasteita yksittäisten oppilaiden kohdalla, he pitivät TET-systeemiä pääosin hyvänä ja toimivana. Oppilaiden kokemukset antoivat huomattavasti kriittisemmän kuvan jaksoista.

– Opetussuunnitelman mukaan TET-jaksoja tulee järjestää kouluissa oppilaiden koulutus- ja ammatinvalintojen perustaksi. Selvityksen mukaan opettajat kannustavatkin oppilaita pohtimaan TET-paikkavalintojaan juuri tulevaisuuden suunnitelmien perusteella. Lopulta oppilaiden valintoja ohjaavat kuitenkin muut tekijät. Useimmat nuoret kertoivat valitsevansa harjoittelupaikan sen perusteella, että se on helppo saada, lähellä tai tuttu paikka. Osa oppilaista tiesi jo tulevaisuuden suunnitelmansa, mutta valitsi silti TET-paikan aivan toiselta alalta. Ei siis ole yllättävää, että vain puolet oppilaista arvioi TET-jakson vaikuttaneen omiin tulevaisuuden suunnitelmiin, pohtii lapsiasiavaltuutetun toimiston erikoistutkija Tuukkanen.

Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa, miten TET-jaksot toteutetaan kouluissa ja millaisia näkemyksiä ja kokemuksia oppilailla on jaksoista. Selvitys kohdistui keskisuomalaisiin ylä- ja yhtenäiskouluihin sekä yhteen helsinkiläiseen yläkouluun. Opettajien osalta aineisto kerättiin sähköisen kyselyn ja haastattelujen avulla. Oppilaiden kokemuksia kerättiin kahdella kouluvierailulla ryhmätyöskentelyn avulla.

– Monelle nuorelle TET-jakso on ensikosketus työelämään, joten se ohjaa heidän ajatteluaan työelämää kohtaan. Ikääntyvässä yhteiskunnassamme on elintärkeää, millaisilla asenteilla ja valmiuksilla nuoret tulevat työelämään. Siksi TET-jaksojen toteutusta ja oppilaiden kokemuksia niistä tulee jatkossa tutkia valtakunnallisesti. Tämä selvitys osoittaa, että jaksoihin liittyy ongelmia, joita ratkaisemalla TET-jakson vaikuttavuutta ja oppilaiden yhdenvertaisuutta voitaisiin lisätä. Yksi näistä haasteista on se, miten pystymme takaamaan jokaiselle oppilaalle TET-harjoittelupaikan ilman perhetaustan vaikutusta. Tässä tarvitaan yritysten, järjestöjen, seurakuntien ja julkisen hallinnon vahvempaa roolia TET-paikkojen tarjoajina niitä hakeville nuorille, toteaa lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila.

”Pitäisi ajatella koulutyön tekemistä ihan eri tavalla”. Selvitys työelämään tutustumisjaksojen toteuttamisesta kouluissa. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2019:1. ISBN: 978-952-259-726-7, ISSN: 1798-4009.

Huomioittehan, että selvityksen sisältöä ei saa julkaista ennen ke 13.2.2019 klo 9:30.

Selvitys julkaistaan pyöreän pöydän keskustelussa, joka järjestetään keskiviikkona 13.2.2019 klo 9.30–12.30 Säätytalossa. Keskustelu on kutsuvierastilaisuus. Median edustajilla on mahdollisuus tehdä haastatteluja kutsuvierastilaisuuden jälkeen, keskiviikkona 13.2.2019 klo 12.30–13.00 Säätytalossa, huoneessa 8. Sisäänpääsyn vuoksi pyydämme ennakkoilmoittautumisia osoitteeseen lapsiasiavaltuutettu@oikeus.fi.

Lisätietoa:
Terhi Tuukkanen
erikoistutkija
Lapsiasiavaltuutetun toimisto
sähköposti: terhi.tuukkanen@oikeus.fi
puhelin: 050 381 0904

Tuomas Kurttila
lapsiasiavaltuutettu
puhelin: 050 544 3757

Avainsanat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Lapsiasiavaltuutettu
Lapsiasiavaltuutettu
Vapaudenkatu 58 A, 3. krs
40100 Jyväskylä

0295 666 850http://www.lapsiasia.fi/

Lapsiasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, josta on säädetty lailla (laki lapsiasiavaltuutetusta 1221/2004). Lapsiasiavaltuutettu antaa Suomen hallitukselle ja eduskunnalle lakisääteisen arvion lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin tilasta sekä raportoi määräajoin YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Lapsiasiavaltuutettu tekee aloitteita ja antaa lausuntoja toimialansa teemoista. Lapsiasiavaltuutettu ei käsittele yksittäisen lapsen asioita. Lapsiasiavaltuutettu tekee tarvittaessa viranomaiskanteluja havaitsemistaan ongelmista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Lapsiasiavaltuutettu

Lapsiasiavaltuutettu päättää kautensa ja luovuttaa Vuosikirjan hallitusohjelmavalmistelijoille23.4.2019 12:50:10 EESTTiedote

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila julkistaa Vuosikirjan, jossa hän tekee 30 esitystä Suomen lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Vuosikirjassa arvioidaan hallituskauden 2015–2019 vaikutuksia lapsiin. Vuosikirjan julkistaminen päättää Kurttilan vuonna 2014 alkaneen toimikauden. Tilaisuus Säätytalolla perjantaina 26.4. klo 9.30 on tiedotusvälineille avoin, mutta ilmoittautuminen vaaditaan.

Suomen valtion raportti lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumisesta reippaasti myöhässä, lapsiasiavaltuutettu, Suomen UNICEF ja Lastensuojelun Keskusliitto vaativat ihmisoikeussopimuksen kunnianpalautusta.14.2.2019 05:30:00 EETTiedote

YK:n lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Vain Yhdysvallat on sopimuksen ulkopuolella. Suomi on lisäksi ratifioinut sopimuksen kolme valinnaista lisäpöytäkirjaa: koskien lasten osallistumista aseellisiin selkkauksiin, lasten myyntiä, lapsiprostituutiota ja lapsipornografiaa sekä lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme