Lapsiasiavaltuutettu

Lapsille ruutuaika ei ole vapaa-ajan tärkein asia – lapsuudentutkimuksen metodologiset kysymykset esillä Lapsibarometrissa

Jaa

Lapsiasiavaltuutetun toimiston Lapsibarometri 2018 -tutkimus julkaistaan keskiviikkona 21.11.2018. Tutkimuksessa vertailtiin kasvokkaista ja puhelinhaastattelua 6-vuotiaiden lasten vapaa-aikaa ja liikuntaa koskevan kokemustiedon keräämisen menetelminä.

Tutkimus osoitti, että haastattelumenetelmällä on vaikutusta siihen, keitä valtakunnallisella tutkimuksella tavoitetaan. Kasvokkaisiin haastatteluihin osallistui lapsia, joiden huoltajat olivat huomattavasti puhelinhaastateltuihin verrattuna koulutetumpia ja paremmin toimeentulevia. Puhelinhaastatteluihin osallistui puolestaan selvästi enemmän lapsia, jotka asuvat harvaan asutulla seudulla tai maaseudulla. Kasvokkaisiin haastatteluihin osallistuneet olivat pääosin kaupungeista tai pienten paikkakuntien keskustoista.

– Puhelinhaastatteluiden etuna voidaan tämän tutkimuksen perusteella pitää sitä, että vastaajajoukko ei ole yhtä valikoitunut kuin se on kasvokkaisissa haastatteluissa. Vastaajajoukkojen yksipuolistuminen on iso tutkimuseettinen ongelma, sillä se saattaa aiheuttaa tulosten vinoutumista ja jopa vääristymistä. Tätä tulisi pohtia laajemminkin valtakunnallisissa tutkimuksissa, sillä tutkittuun tietoon pitäisi pystyä luottamaan. Kyse on tieteellisen tutkimuksen uskottavuudesta, jonka merkitys korostuu etenkin nyt, kun päätöksenteon halutaan perustuvan tutkittuun tietoon, toteaa Lapsibarometri-julkaisun toimittanut Terhi Tuukkanen.

Lapsibarometrin mukaan haastattelumenetelmä vaikutti myös siihen, mitä ja miten lapset kertoivat kokemuksistaan. Kasvokkain lapset juttelivat huomattavasti runsassanaisemmin ja toivat esille enemmän myönteisiä kokemuksia kuin puhelimitse. ”En osaa sanoa” oli puolestaan tyypillisempi vastaus puhelimitse kuin kasvokkain. Johtopäätöksenä todetaan, että tutkimuksessa kokeiltuja haastattelumenetelmiä ei voida laittaa paremmuusjärjestykseen, vaan molemmissa on hyvät ja huonot puolensa.

– Lapsuudentutkimuksen tärkeä tehtävä on tuoda esille ja päätöksenteon tueksi lasten kokemustietoa. Keskeinen kysymys on, millä tavalla lapsilta kerätään kokemustietoa. Pienten lasten kokemustietoa kerätään usein laadullisella otteella ja pienillä otoksilla. Lapsia koskevan päätöksenteon tulee perustua lapsivaikutusten arviointiin ja sitä varten tarvitaan myös valtakunnallisesti kattavia aineistoja. Haluammekin haastaa tutkijoita keskustelemaan rakentavan kriittisesti lapsia koskevan tutkimuksen metodiikasta, kertoo lapsiasiavaltuutetun toimiston erikoistutkija Tuukkanen.

Tutkimus on jatkoa vuonna 2016 julkaistulle ensimmäiselle Lapsibarometrille, jonka teemana oli luottamus. Tämänkertaisessa Lapsibarometrissa tarkasteltiin lasten kokemustiedon keräämisen metodologisia kysymyksiä haastattelemalla kasvotusten ja puhelimitse 150 kuusivuotiasta lasta ja heidän huoltajaansa. Haastattelujen teemana oli vapaa-aika ja liikunta. Tutkimus osoitti, että lapsille tärkeimpiä asioita vapaa-ajalla ovat leikkiminen ja pelaaminen, kotona oleminen sekä herkuttelu. Kun lapsilta kysyttiin viikonlopun parhaista asioista, pieni vähemmistö vastanneista mainitsi television katselun (13 %) tai älylaitteiden käytön (12 %).

– Lapsibarometri osoittaa, että vastoin monen aikuisen ennakko-oletuksia ruutuaika ei ole lapsille mieluisin asia vapaa-ajalla. Lapsille tärkeintä on yhdessä tekeminen ja oleminen. Myös ruoan merkitys lapsille korostuu edellisen Lapsibarometrin tapaan. Tutkimus haastaa jokaista vanhempaa pohtimaan, mistä lapsen hyvä arki koostuu. Meidän aikuisten kannattaa tunnistaa, miten vähäisesti lapset itse kokevat ruutuajan tärkeänä. Olemmeko me aikuiset luoneet ruutuajan tärkeydestä jopa hieman harhaisen kuvan? pohtii lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila.


Lapsibarometri 2018: Lasten kokemustiedon keräämisen metodologisia kysymyksiä. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2018:4. ISBN: 978-952-259-726-7, ISSN: 1798-4009.

Huomioittehan, että Lapsibarometrin sisältöä ei saa julkaista ennen ke 21.11.2018 klo 9:30.

Lisätietoa:
Terhi Tuukkanen
Erikoistutkija
Lapsiasiavaltuutetun toimisto
Sähköposti: terhi.tuukkanen@oikeus.fi
Puhelin: 050 381 0904

Avainsanat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Lapsiasiavaltuutettu
Lapsiasiavaltuutettu
Vapaudenkatu 58 A, 3. krs
40100 Jyväskylä

0295 666 850http://www.lapsiasia.fi/

Lapsiasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, josta on säädetty lailla (laki lapsiasiavaltuutetusta 1221/2004). Lapsiasiavaltuutettu antaa Suomen hallitukselle ja eduskunnalle lakisääteisen arvion lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin tilasta sekä raportoi määräajoin YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Lapsiasiavaltuutettu tekee aloitteita ja antaa lausuntoja toimialansa teemoista. Lapsiasiavaltuutettu ei käsittele yksittäisen lapsen asioita. Lapsiasiavaltuutettu tekee tarvittaessa viranomaiskanteluja havaitsemistaan ongelmista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Lapsiasiavaltuutettu

Suomen valtion raportti lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumisesta reippaasti myöhässä, lapsiasiavaltuutettu, Suomen UNICEF ja Lastensuojelun Keskusliitto vaativat ihmisoikeussopimuksen kunnianpalautusta.14.2.2019 05:30:00Tiedote

YK:n lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Vain Yhdysvallat on sopimuksen ulkopuolella. Suomi on lisäksi ratifioinut sopimuksen kolme valinnaista lisäpöytäkirjaa: koskien lasten osallistumista aseellisiin selkkauksiin, lasten myyntiä, lapsiprostituutiota ja lapsipornografiaa sekä lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä.

Lapsiasiavaltuutetun toimisto: TET-selvitys osoittaa – oppilaiden yhdenvertaisuus taattava vahvemmin TET-jaksoilla13.2.2019 09:30:00Tiedote

Lapsiasiavaltuutetun toimiston tekemän selvityksen mukaan koulujen työelämään tutustumis- eli TET-jaksot ovat monille yläkoulun oppilaille myönteinen kokemus. Jaksoilla oppilaiden on mahdollista saada motivoivia kokemuksia työelämästä ja tukea omiin ammattivalintoihin. Selvityksen mukaan on kuitenkin joukko oppilaita, jotka eivät koe TET-jaksoista olevan hyötyä. Selvityksessä, jossa kartoitettiin 66 oppilaan kokemuksia ja 29 opettajan näkemyksiä, noin kolmasosa yhdeksännen luokan oppilaista kuvasi jaksoja koskevia kokemuksiaan kielteisesti.

Lapsiasiavaltuutettu: ”Köyhien lasten määrä kohoamassa ennätyslukemiin”20.12.2018 06:00:00Tiedote

Köyhien lasten määrä on Suomessa kasvussa. Lapsiköyhyysaste on kohonnut 13,9 prosenttiin. Köyhien lasten määrä on noussut 150 000 lapseen. Köyhien lasten määrä on saavuttamassa pian lapsiköyhyyden huippuvuoden 2007 luvut. Köyhien lasten osuus on ohittanut koko väestön köyhyysasteen, joka on kasvussa ja on tällä hetkellä 13,7 prosenttia. Nämä luvut perustuvat laskennalliset asuntotulot huomioon ottavaan tulomittariin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme