Nuoret Lesket ry

Lapsiperheiden kotipalveluun sisältyy runsaasti haasteita leskiperheiden vanhempien näkökulmasta

Jaa

Syksyllä 2022 toteutetussa lapsiperheiden kotipalvelua käsittelevässä tutkimuksessa nousi esiin useita leskiperheiden vanhempia koskevia epäkohtia. Kotipalvelun hakeminen oli sujunut leskiperheillä selvästi muita perhemuotoja huonommin. Leskiperheiden vanhemmat kokivat kotipalvelun vastaavan heidän tarpeisiinsa huonommin kuin muut perheryhmät. Leskiperheiden vanhemmat pitivät myös kotipalvelun kestoa liian lyhyenä tarpeeseen nähden. Tutkimus osoittaa, että kotipalvelussa olisi leskiperheiden osalta parannettavaa niin tiedottamisen, kotipalvelun sisällön kuin riittävän keston osaltakin.

Kotipalvelun hakeminen oli sujunut hyvin tai erittäin hyvin 45 prosentilla leskiperheiden vanhemmista (kaikki perheet 61 %) ja huonosti tai erittäin huonosti 32 prosentilla (kaikki perheet 15 %). Tässä kohdassa leskiperheiden vanhemmat erottuivat tutkimuksessa - kotipalvelun hakeminen on sujunut heiltä selvästi muita perhetyyppejä huonommin. Esteiksi palvelun saannille leskiperheiden vanhemmat määrittelivät erityisesti kaksi syytä: minulla ei ollut voimia hakea palvelua ja kunnan omat kriteerit estivät palvelun saannin.
Nuoret Lesket ry:n toiminnanjohtaja Miia Iivonen pitää huolestuttavana, että niin moni kyselyyn vastanneista leskistä kokee tuen hakemisen haastavaksi.
”Puolison ja toisen vanhemman kuolema on valtava kriisi ja kuormittavassa elämäntilanteessa tuen saaminen tulisi tehdä mahdollisimman helpoksi. Leskellä itsellään ei välttämättä ole voimavaroja hakea aktiivisesti tukea, joten kotipalvelua tulisikin tarjota menetyksen kokeneille perheille automaattisesti ja tarvittaessa myös auttaa palvelun hakemisessa”, Iivonen sanoo.

Ammattilaisten apua arvostettiin

Hyvinä kokemuksina leskiperheet kokivat tilanteet, joissa ammattilainen oli auttanut heidät kotipalvelun piiriin. Kotipalveluun ohjanneita tahoja olivat olleet esimerkiksi neuvola, varhaiskasvatus ja sosiaalitoimi. Osa vastaajista nosti esiin kotipalveluavun tärkeyden jo ennen puolison menehtymistä, hänen sairastaessaan.
Haasteina koettiin se, että kotipalvelun tarvetta piti perustella useaan otteeseen ja palvelun saaminen vaati paljon palavereja tai omatoimista selvitystyötä. Kotipalvelua olisi tarvittu kodin- ja lastenhoitoon esimerkiksi kuolemaa edeltävään tilanteeseen, jolloin perheen toinen vanhempi oli sairaalassa saattohoidossa olevan vanhemman kanssa tai tilanteessa, jossa perheen lapsi oirehti voimakkaasti toisen vanhemman kuoleman jälkeen. Kriisitilanteessa avun selvittäminen koettiin leskiperheissä usein liian raskaana.


Kotipalvelun kesto riittämätön

Leskiperheen vanhemmista 46 % vastasi kotipalvelun vastaavan hyvin tai erittäin hyvin heidän tarpeeseensa (kaikki perheet 62 %), kun taas 28 % leskiperheistä koki kotipalvelun vastaavan huonosti tai erittäin huonosti heidän tarpeisiinsa (leskiperheiden luku oli kaikista perheryhmistä korkein, kaikki perheet 10 %). Leskiperheet erottuvat tässä kohtaa selkeästi muista perheryhmistä. Kyselystä saadut tulokset eivät Iivosen mukaan tulleet yllätyksenä.
”Tämä on ollut meillä jo tiedossa. Lesket ovat tuoneet paljon esille sitä, että kotipalvelu ei aina vastaa tarpeisiin ja usein sen kesto on koettu riittämättömänä”, Iivonen toteaa.
Kotipalvelua olisi tarvittu avuksi kotitöihin, lastenhoitoon ja vanhemman omaan lepoon muuttuneessa elämäntilanteessa. Yksi useassa vastauksessa esiintullut puute oli se, ettei kotipalvelua ollut mahdollista saada ilta-aikaan.
Leskiperheen vanhemmista 36 % koki kotipalvelun jatkumisen keston riittäväksi (kaikki perheet 51 %), kun taas 54 % koki, ettei palvelun kesto ollut riittävä (kaikki perheet 35 %). Myös tässä asiassa leskiperheiden tilanne oli selvästi muita perheryhmiä huonompi. 

Monimuotoiset perheet -verkoston teettämän tutkimuksen tavoitteina oli selvittää, minkälaiset perheet tällä hetkellä käyttävät lapsiperheiden kotipalvelua, miten se on koettu, minkälaisissa tilanteissa sitä käytetään ja missä laajuudessa. Lisäksi selvitettiin, miksi lapsiperheiden kotipalvelua ei käytetä, haeta tai olla saatu, jos sille on ollut tarvetta.
Tutkimus toteutettiin paneelitiedonkeruuna sekä sähköisenä kyselynä syyskuussa 2022. Kohderyhmän muodosti alle 18-vuotiaiden lasten perheet (perheen vanhemmat). Tutkimus perustuu kaikkiaan 664 vastaukseen. Vastaajista 72 oli leskiperheen vanhempia. Tutkimuksen toteutti Innolink.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Nuoret Lesket ry
Nuoret Lesket ry
Puistokatu 5 A 18
40100 JYVÄSKYLÄ

+358 (0)44 300 6477https://nuoretlesket.fi/

Nuoret Lesket ry on työikäisten leskien ja leskiperheiden valtakunnallinen vertaistukiyhdistys. Yhdistys järjestää vertaistukitoimintaa, antaa neuvontaa leskeyteen liittyvien asioiden hoidossa ja pyrkii vaikuttamaan leskien ja leskiperheiden oikeudelliseen ja taloudelliseen asemaan liittyviin epäkohtiin.

Toiminta on avointa kaikille työikäisenä leskeytyneille puolison kuolinsyystä, parisuhteen muodosta ja perhetilanteesta riippumatta.

Tärkeimmät toimintamuodot ovat vertaistukiryhmät, vertaistukipuhelin, vertaistukiviikonloput ja -tapahtumat, verkkoyhteisö. Yhdistyksen jäsenmäärä on noin 1 200.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Nuoret Lesket ry

Nuorella lapsettomalla leskelläkin on oikeus eläkkeeseen24.9.2020 14:56:13 EEST | Tiedote

Hallituksen esitys perhe-eläkeuudistuksesta on lähtenyt lausuntokierrokselle. Nuorille leskille pettymyksenä tuli, että lakiesityksessä ei edelleenkään esitetä korjattavaksi olennaista lain epäkohtaa, jonka vuoksi nuoret lapsettomat lesket jäävät kokonaan ilman eläkettä. Suomen nuoret lesket ry katsoo, että eläkkeen evääminen iän ja lapsettomuuden perusteella on syrjivää ja kohtuutonta. Oikeus eläkkeeseen tulee taata yhdenvertaisesti kaikille leskille.

Suomen nuoret lesket ry:n vastine perhe-eläkejärjestelmän uudistamiseen13.6.2019 13:37:21 EEST | Tiedote

Työmarkkinajärjestöt esittivät tällä viikolla julkaistussa esityksessään ehdotuksensa perhe-eläkejärjestelmän uudistamiseen. Suomen nuoret lesket ry vastustaa siinä esitettyä leskeneläkkeiden kaavamaista määräaikaistamista, koska se ei huomioi leskien erilaisia taloudellisia tilanteita. Yhdistys myös huomauttaa, että esityksessä ei oteta kantaa nuorena leskeytyneiden kannalta olennaisimpaan epäkohtaan eli siihen, että lapsettomat alle 50-vuotiaat nuoret lesket jäävät kokonaan ilman eläkettä. Suomen nuoret lesket ry vaatii tämän epäkohdan korjaamista. Tervetullutta työmarkkinajärjestöjen esityksessä on se, että siinä esitetään lapseneläkkeen yläikärajan nostoa 20 ikävuoteen. Tärkeä uudistus on myös leskeneläkeoikeuden laajentaminen koskemaan avopuolisoita niissä tilanteissa, kun avopuolisolla on kuolleen puolison kanssa lapsia.

Nuorena leskeytyneen näkökulma keskusteluun leskeneläkkeistä23.5.2019 16:54:37 EEST | Tiedote

Viime päivinä käyty keskustelu leskeneläkkeistä on koettu harhaanjohtavana nuorena leskeytyneiden keskuudessa. Otsikoissa olleet suuret eläkkeet eivät ole todellisuutta kuin vain ani harvoille. Keskusteluissa tuntuu unohtuneen myös se tosiasia, että suuri joukko nuoria leskiä jää kokonaan ilman eläkettä. Nuorena leskeytyneelle leskeneläke on tärkeä tuki, jolla voidaan ennaltaehkäistä puolison kuoleman aiheuttamia negatiivisia seurauksia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme