HUS

Lapsiperheiden potilaskokemukset kehittävät sairaalan toimintaa

Jaa

Lapsus-tutkimuksessa on selvitetty lasten ja perheiden potilaskokemuksia kolmessa yliopistosairaalassa sekä keinoja hyödyntää potilaspalautetta toiminnan kehittämisessä.

Kolmivuotisessa Lapsus-tutkimushankkeessa on selvitetty lapsipotilaiden ja heidän perheidensä kokemuksia sairaalakäynneistä, hoidosta ja palveluista sekä sairastamisen arjesta Helsingin, Oulun ja Turun yliopistosairaaloiden lastenklinikoilla. Tutkimuksessa on kehitetty menetelmiä potilaiden palautteen keräämiseen ja heidän kokemuksiensa hyödyntämiseen. Tiedot ovat auttaneet myös HUS:n Uuden lastensairaalan toiminnan ja tilojen suunnittelussa.

– Uudet menetelmät ja tutkimuksesta saadut kokemukset auttavat ymmärtämään, millaiset asiat ovat lapsille ja perheille tärkeitä sairaalassa. Tutkimus on ollut erinomainen tilaisuus saada lasten ja perheiden ääni kuuluviin sekä oppia, miten tietoa heidän kokemuksistaan voi kerätä ja hyödyntää lastensairaalan toiminnan kehittämisessä sekä uusia sairaaloita suunnitellessa, sanoo Uuden lastensairaalan toiminnallisen suunnittelun projektipäällikkö Pekka Lahdenne.

– Lasten, nuorten ja heidän perheidensä potilaskokemusta on tutkittu varsin vähän. Potilaskokemus on moniulotteinen käsite ja sitä voidaan mitata monesta eri näkökulmasta, muun muassa henkilökunnan ammattitaitoa ja ystävällisyyttä, diagnoosin ja päätösten sujuvuutta, saatujen ohjeiden laatua, luottamusta hoidon onnistumiseen ja koettua sairauden aiheuttamaa arjen kuormittavuutta, kertoo Lapsus-tutkimushankkeen projektipäällikkö Johanna Kaipio.

Lapsiperheen potilaskokemus on sarja kohtaamisia

Yhdessä hankkeen osatutkimuksessa on selvitetty eri tekijöiden yhteyksiä ja pyritty muodostamaan laajempi kuva potilaskokemuksen kokonaisuudesta, ”ekosysteemistä”. Potilaan ja perheen kokemus hoidosta perustuu harvoin vain yksittäiseen kohtaamiseen sairaalassa. Kokemus koostuu pikemmin kontakteista moniin eri terveydenhuollon toimijoihin, esimerkiksi sosiaalisen tuen ja toimeentulon toimijoihin ja ystävien ja perheiden tukiverkostoihin.

– Onnistunut potilaskokemus rakentuu sujuvasta ja yhtenäisestä tiedonkulusta eri toimijoiden välillä, Kaipio kertoo.

Lapset ja nuoret eivät peilaa elämäänsä sairauden kautta

Lasten ja nuorten potilaskokemuksia kerättiin myös valokuvien ja videopäiväkirjojen avulla. Lapset ja nuoret eivät koe elämäänsä sairauden kautta, vaan elävät hetkessä ja pitävät sairaalassakin tärkeänä normaalia arkea, kuten leikkejä ja hyviä yhteyksiä kavereihin.

Vanhemmat pohtivat sairauden vaikutuksia laajemmin ja pidemmälle tulevaisuuteen kuin lapset ja nuoret.

HUSin Lastenklinikan päiväsairaalan ja kuntoutusosaston potilaiden valokuvissa positiivisina asioina esiintyivät sairaalan henkilökunta ja omahoitaja, lelut, leikkiminen ja digitaaliset laitteet sekä helpot ja kivuttomat toimenpiteet. Kielteisimpiä kokemuksia lasten kuvissa olivat invasiiviset eli kajoavat toimenpiteet sekä yksityisyyden puute ja tylsät huoneet. Nuorten videopäiväkirjoissa positiivisiksi kokemuksiksi osoittautuivat hoidon jatkuvuus, lasten kohtaaminen kokonaisvaltaisesti ja hoitotoimenpiteiden ei-invasiivisuus.

Järjestelmällistä palautetta sähköisillä kyselyillä

Lapsus-hankkeessa kehitettiin potilaskokemuskysely palautteenkeruun välineeksi. Osastoille ja vastaanotoille suunniteltiin erilliset kyselyt lapsipotilaiden vanhemmille ja huoltajille. Osastokyselyssä on viisi ja vastaanottojen kyselyssä kahdeksan kokemusväittämää. Väittämät liittyvät hoidon järjestelyihin, esimerkiksi tiloihin ja saatuihin ohjeisiin, kotiutumiseen sairaalasta, henkilökunnan kiireettömyyteen, vanhemman suhtautumiseen sairauteen, kuten sen kuormittavuuteen, sekä saatuun tukeen ja arjen järjestelyihin.

– Uudessa lastensairaalassa potilailta kerätään palautetta digitaalisesti. Olemme luoneet potilaspalautteen keräämiselle monipuolisen toimintamallin, jossa palautteet mahdollistavat jatkuvan toiminnan kehittämisen ja parhaan mahdollisen potilaskokemuksen lapsille ja perheille, Lahdenne kertoo.

Lapsus-tutkimushanke on Tekesin (nyk. Business Finland) rahoittama ja liittyy kiinteästi Uuden lastensairaalan toiminnalliseen kehittämiseen. Hankkeessa ovat mukana Aalto-yliopisto ja Tampereen Teknillinen yliopisto sekä Helsingin, Turun ja Oulun yliopistollisten sairaaloiden lastenklinikat. Hankkeessa oli kuusi osatutkimusta; Lapsipotilasperheen potilaskokemuksen ulottuvuudet ja potilaspolut, Potilaskokemuskyselyt vanhempien kokemusten mittaamiseksi, Videopäiväkirja nuorten potilaskokemusten tutkimusvälineenä, Valokuvamenetelmä lasten potilaskokemusten tutkimisessa, Ekosysteemi rakentamassa potilaskokemusta, Potilaspalautteen keruu ja hyödyntäminen lastensairaalassa.

Hankkeesta julkaistu yhteenvetoartikkeli ”Lapsus-tutkimushanke: Näkökulmia lapsiperheen potilaskokemukseen” on julkaistu FinJeHeW-lehdessä ja on saatavissa: https://journal.fi/finjehew/article/view/69180

Hankkeen www-sivut: https://lapsus.cs.aalto.fi/
Video: https://www.youtube.com/watch?v=HVTveObhuFA#action=share

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Johanna Kaipio, tutkijatohtori
Aalto-yliopisto, Lapsus-tutkimushankkeen projektipäällikkö
p. 050 593 6822
johanna.kaipio@aalto.fi

Pekka Lahdenne, lastentautien dosentti
HUS, Uuden lastensairaalan toiminnallisen suunnittelun projektipäällikkö
p. 050 428 5521
pekka.lahdenne@hus.fi

Tietoja julkaisijasta

HUS
HUS
Stenbäckinkatu 9, PL 100
00029 HUS

http://www.hus.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HUS

KORJAUS TIEDOTTEESEEN: HUS panostaa tutkimustyöhön10.9.2018 19:11Tiedote

Aiemmin lähetetystä tiedotteesta puuttui sana "miljoonan" Suomen hallitus on asettanut... lauseesta. HUS-kuntayhtymän hallitus kuuli tänään HUSin tekemästä tutkimustyöstä (www.husresearch.fi) ja sen rahoituksesta, kun HUSin tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta esitteli asiaa hallituksen kokouksessa. - HUSin tutkimusrahoitus on monikanavainen koostuen kuntien, valtion, Suomen Akatemian, yksityisten säätiöiden, yritysten ja kansainvälisen rahoituksen lähteistä, Pitkäranta sanoi hallituksen kokouksessa. Valtion tutkimusrahoitus on laskenut vuosien saatossa. Tämän vuoksi HUS on nostanut omaa osuuttaan (14 miljoonaa euroa vuonna 2018), koska terveydenhuoltoa kehitetään ainoastaan tutkimuksen avulla. Viimeiset vuodet on puhuttu paljon valtion rahoituksen oikeasta määrästä. Suomen hallitus on asettanut vuosittaisen 21 miljoonan euron tutkimusmäärärahan, jota jakavat kaikki viisi yliopistollista sairaanhoitopiiriä. - Tämä on todella pieni määrä rahaa, kun sitä verrataan hallituksen asettamiin tavoi

HUS panostaa tutkimustyöhön10.9.2018 18:58Uutinen

HUS-kuntayhtymän hallitus kuuli tänään HUSin tekemästä tutkimustyöstä (www.husresearch.fi) ja sen rahoituksesta, kun HUSin tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta esitteli asiaa hallituksen kokouksessa. - HUSin tutkimusrahoitus on monikanavainen koostuen kuntien, valtion, Suomen Akatemian, yksityisten säätiöiden, yritysten ja kansainvälisen rahoituksen lähteistä, Pitkäranta sanoi hallituksen kokouksessa. Valtion tutkimusrahoitus on laskenut vuosien saatossa. Tämän vuoksi HUS on nostanut omaa osuuttaan (14 miljoonaa euroa vuonna 2018), koska terveydenhuoltoa kehitetään ainoastaan tutkimuksen avulla. Viimeiset vuodet on puhuttu paljon valtion rahoituksen oikeasta määrästä. Suomen hallitus on asettanut vuosittaisen 21 miljoonan euron tutkimusmäärärahan, jota jakavat kaikki viisi yliopistollista sairaanhoitopiiriä. - Tämä on todella pieni määrä rahaa, kun sitä verrataan hallituksen asettamiin tavoitteisiin, Pitkäranta sanoi. HUS pyrkii lisäämään rahoitusta myös monesta muusta kanavasta. Erilaisia

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme