Sateenkaariperheet ry

Lapsistrategian lähtökohdaksi lasten ja perheiden moninaisuus ja haavoittuviin ryhmiin kuuluvien lasten suojelu

Jaa

Tänään julkaistaan Lapsen aika – Kohti kansallista lapsistrategiaa 2040 -raportti. Raportin on tarkoitus antaa suuntaviivoja seuraavan hallituskauden lapsistrategiatyöhön. Taustapaperissa mainitaan, että lapsiystävällinen Suomi on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen. Tämä linjaus ei kuitenkaan yksin riitä turvaamaan kaikkien lasten ja perheiden näkyvyyttä strategiassa.

Sateenkaariperheet, Monimuotoiset perheet -verkosto ja Seta katsovat, että lapsistrategian lähtökohtaisena oletuksena tulee olla, että lapset ja perheet ovat moninaisia. Lasten ja perheiden moninaisuus tulee ottaa kaiken politiikan ja palveluiden kehittämisen lähtökohdaksi, sillä tämän hetkiset rakenteet eivät turvaa kaikkien lasten ja perheiden hyvinvointia ja oikeuksien toteutumista.

”Lapsilla ja nuorilla on esimerkiksi paljon sellaisia läheissuhteita, jotka eivät tule näkyviin laissa eivätkä palveluissa, mutta ovat heidän elämässään merkittävä resurssi. Näitä suhteita tulee pystyä paremmin tunnistamaan ja turvaamaan”, sanoo johtava asiantuntija Anna Moring Monimuotoiset perheet -verkostosta.

Lapsistrategian keskeisenä lähtökohtana tulee myös olla erityisen haavoittuviin ryhmiin kuuluvien lasten suojelu. Lasten ja nuorten hyvinvoinnissa on nähtävissä polarisoitumista, jossa toisten hyvinvointi lisääntyy ja toisten heikkenee. Erityisen haavoittuvat lapsi- ja nuorisoryhmät ovat jääneet poliittisissa ratkaisuissa pimentoon jo liian pitkään.

Kouluterveyskyselystä (THL 2017) ilmenee, kuinka seksuaalivähemmistöön kuuluvilla nuorilla on kiusaamis- uhkailu- ja väkivaltakokemuksia moninkertaisesti yleisemmin kuin heteroilla, heidän koettu terveydentilansa on heikompi ja heillä esiintyy enemmän ahdistusta. Lisäksi monet ei-heterot ovat ilman läheisiä ystäviä ja keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa ovat yleisempiä kuin heteroilla.

Kouluterveyskyselystä ilmenee turvattoman kouluympäristön lisäksi perheissä koettu väkivalta, joka on huomattavasti suurempaa kuin enemmistöön kuuluvilla nuorilla. Hyvinvoiva sateenkaarinuori tutkimuksesta (Alanko 2016) käy ilmi, että yli 80% transnuorista on kokenut epäasiallista kohtelua, häirintää ja uhkailua. Erityisesti transnuorilla on kohonnut itsemurhariski.

”Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat lapset ovat lapsiryhmä, jonka hyvinvoinnista valtiovalta ei ole toistaiseksi kantanut kokonaisvaltaista vastuuta. Nämä lapset ja nuoret tarvitsevat erityistä suojelua ja usein myös aikuisten tukea”, sanoo Setan nuorisotyön koordinaattori Lotte Telakivi.

Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tekeminen näkyväksi on edellytys niin kohdistetuille toimenpiteille kuin yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen kulttuurin rakentamisessa.

Pitkän aikavälin lapsistrategian tulee ottaa vakavasti lasten, nuorten ja perheiden moninaisuus, jotta tiedostetaan eri mallien ja toimintatapojen vaikutukset eri lapsiin ja perheisiin.

”Ei tule ajatella, että yksi malli sopisi kaikkien perheiden todellisuuteen. Tulee olla rohkeutta nähdä lasten ja perheiden yksilölliset tilanteet sekä uskaltaa tarttua erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tilanteisiin erityisillä toimenpiteillä, jotta yhdenvertaisuus lopputuloksissa toteutuu”, muistuttaa Sateenkaariperheiden toiminnanjohtaja Juha Jämsä.

Kansallinen lapsistrategia on opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteinen hanke.

Lisätietoa:

Anna Moring
johtava asiantuntija, Monimuotoiset perheet -verkosto
Kaikkien perheiden Suomi -hanke
anna.moring@monimuotoisetperheet.fi
+358 50 3750832

www.monimuotoisetperheet.fi

Lotte Telakivi
nuorisotyön koordinaattori
lotte.telakivi@seta.fi
+358 44301 3020

Kansallinen lapsistrategia-hankkeen loppuraportti:

https://minedu.fi/tapahtumat/2019-03-12/lapsen-aika-kohti-kansallista-lapsistrategiaa-2040-raportin-luovutustilaisuus

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Sateenkaariperheet ry
Sateenkaariperheet ry
Hämeentie 29
00500 HELSINKI

050 525 7999http://www.sateenkaariperheet.fi

Sateenkaariperheet ry on vuonna 1997 perustettu lastensuojelu- ja perhejärjestö. Se toimii Suomen sateenkaariperheiden lasten ja vanhempien sekä perhettä suunnittelevien ja vanhemmuudesta kiinnostuneiden ihmisten kontaktifoorumina, vertaistuen tarjoajana, oikeuksien puolustajana, tiedonvälittäjänä ja edunvalvojana sekä perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten kouluttajana.

Sateenkaariperheet ry hallinnoi kaikkien sateenkaarijärjestöjen yhteistä Perhesuhdekeskusta, joka pyrkii lisäämään hyvinvointia sateenkaarikansan perhesuhteisiin. www.perhesuhdekeskus.fi

Sateenkaariperheet ry haluaa kiinnittää huomiota siihen, että erilaisten perheiden näkökulma tulee lähtökohtaisesti aina huomioida lainsäädäntötyössä, jotta uudistettavat käytännöt huomioivat kaikki lapset ja perheet. Perheiden monimuotoisuutta edustaa yksittäisten perhejärjestöjen lisäksi Monimuotoiset perheet -verkosto, jonka asiantuntemus on lainsäätäjän käytettävissä. www.monimuotoisetperheet.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Sateenkaariperheet ry

Vanhemmuuslain huomioitava lapsen oikeus KAIKKIIN vanhempiinsa - nämä kaksi asiaa pitää mahdollistaa11.9.2019 15:42:54 EESTTiedote

Antti Rinteen hallitus aikoo yhdistää isyyslain ja äitiyslain vanhemmuuslaiksi. Vanhemmuuslain on mahdollistettava lapsen aseman turvaaminen myös silloin, kun lapsella on useampia kuin kaksi vanhempaa ja/tai sukupuolivähemmistöihin kuuluvia vanhempia. Tämä edellyttää kahden asian mahdollistamista. Juridinen vanhemmuus on voitava vahvistaa useammalle kuin kahdelle. Vanhemmuus on kirjattava väestötietojärjestelmään vanhemmuutena. Vanhemmuuslaki on kirjattu hallitusohjelmaan Sateenkaariperheet ry:n ja muiden sateenkaarijärjestöjen aloitteesta.

HUS raportoi aloittavansa hedelmöityshoidot naispareille – nyt Kelankin tulee vihdoin muuttaa syrjivät korvausperusteensa11.4.2019 16:11:47 EESTKutsu

Naisparit ja itselliset naiset eivät toistaiseksi ole saaneet hedelmöityshoitoja julkisilta klinikoilta. Tilannetta on pahentanut Kelan syrjivät korvausperusteet naisparien yksityisen hoidon kustannuksista. Julkisten klinikoiden käytäntö on todettu syrjiväksi useiden laillisuusvalvojien ja viimeisimpänä hallinto-oikeuden päätöksissä. Yli vuosikymmenen kestäneen taistelun jälkeen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on ilmoittanut aloittavansa hoidot. Sateenkaariperheet ry odottaa nyt myös Kelan muuttavan omat korvausperusteensa, jotka Kela on aiemmin perustellut julkisten klinikoiden hoitokäytännöllä.

Äitiyslaki voimaan 1. huhtikuuta - miksi Sateenkaariperheet ry haikailee jo vanhemmuuslakia?28.3.2019 13:00:00 EETKutsu

Naisparin hedelmöityshoidoilla alkunsa saaneen lapsen oikeusturvaa edistävä äitiyslaki astuu voimaan huhtikuun alusta. Äitiyslaki säädettiin kansalaisaloitteen pohjalta. Sitä kannatti lopulta kolme neljäsosaa äänestykseen osallistuneista kansanedustajista ja kaikki suuret lapsi- ja perhejärjestöt. Äitiyslaki on tärkeä askel, joka parantaa joidenkin sateenkaariperheissä elävien lasten oikeusturvaa merkittävällä tavalla. Seuraava askel on äitiys- ja isyyslain yhdistävä vanhemmuuslaki, joka mahdollistaa sukupuolen moninaisuuden huomioimisen, useamman kuin kahden vanhemman vahvistamisen ja vanhempien väliset sopimukset vanhemmuudesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme