FM Lea Pennanen tarkasteli väitöskirjassaan lapsitekijyyden tuottamisen tapoja ja esteitä taidekasvatustoiminnassa sekä sitä, millä tavalla kirjallisuudentutkimuksen tekijäkäsitykset ja -teoriat mahdollistavat tai rajoittavat lapsitekijyyttä. Miten tekijyystutkimuksen perinteessä otetaan huomioon se, että tekijä ei välttämättä aina olekaan aikuinen? Millaiset taidekasvatuksen toimintamuodot edistävät ja tuottavat tai sulkevat pois lapsitekijyyttä? Lapsitekijyydellä Pennanen tarkoittaa tässä tutkimuksessa sekä teoreettista, tulkinnallista rakennetta että empiiristä tekijäsubjektia, taidetta tekevää ihmistä.

Tutkimuksen perusteella lapsitekijää ei tunnisteta kirjallisuustieteellisen tekijyystutkimuksen traditiossa. Sen sijaan uudempiin monitekijyyden tai jaetun tekijyyden käsityksiin ja menetelmiin sisältyy myös lasten taidetoiminta. Tällöin jaettu tekijyys voi olla esimerkiksi kahden tai useamman lapsen välistä tai vaikkapa yhden aikuisen ja lapsiryhmän välistä.

Institutionaalinen taidekasvatustoiminta tuottaa tietynlaista toimijuutta ja tietynlaista tekijyyttä, ja jokainen siihen osallistuva lapsi ja aikuinen osallistuu tähän tuottamiseen omalta osaltaan, omilla tavoillaan. Tuottamisen tavat ovat sidoksissa valta-asetelmiin, oikeuksiin sekä valinnanvapauteen. Tekijyyden tuottaminen on esimerkiksi sitä, millä tavalla lapsi nimetään taideteoksen julkaisemisen yhteydessä: mainitaanko tekijästä vaikkapa vain etunimi ja ikä vai koko nimi, ja kuka päätöksen nimeämisen tavasta tekee. Tekijyyden tuottamista on myös se, että lapsi kieltäytyy toiminnasta tai on passiivinen.

Rajoituksia ja esteitä

Lapsitekijyyden rajoitukset liittyvät usein tiedostamattomiin asenteisiin sekä ajattelu- ja puhetapoihin, jotka heijastuvat toimintaan ja joissa todellinen lapsitekijä jää piiloon. Rajoittavien asenteiden takana on sekä lapsuuteen että lasten taiteeseen liittyviä kulttuurisia ja historiallisia käsityksiä ja arvostuksia.

Lapsitekijyyteen liittyvät kysymykset ovat usein tasapainottelua kahden keskeisen lapsen oikeuden välillä: lapsella on oikeus kulttuurielämään ja taiteisiin mutta myös suojeluun ja huolenpitoon. Lisäksi lasten taideteosten ja tekijyyden suojana on tekijänoikeuslaki, joka ei määrittele tai rajaa tekijyyttä iän perusteella.

Taidekasvatustyön kannalta tutkimustulokset merkitsevät muun muassa sitä, että asenteiden, puhetapojen sekä toiminnan ja valintojen aktiivinen havainnointi, reflektointi ja kriittinen arviointi on välttämätöntä.

Pennasen väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto, Jyväskylän yliopiston Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Niilo Helanderin Säätiö sekä Kauppaneuvos Otto A. Malmin Lahjoitusrahasto.

Väitöstilaisuuden tiedot

FM Lea Pennasen taidekasvatuksen väitöskirjan "Lapsitekijyys taidekasvatuksen kontekstissa" tarkastustilaisuus pidetään 14.1.2023 klo 12 Seminaarinmäellä vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjänä on yliopistonlehtori Outi Oja (Tukholman yliopisto) ja kustoksena tutkimuskoordinaattori Tarja Pääjoki (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9272-9

Taustatietoja

Lea Pennanen kirjoitti ylioppilaaksi Kuopion klassillisesta lukiosta vuonna 1998 ja valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2007 pääaineenaan kirjoittaminen. Hän on työskennellyt yli 10 vuotta suomen kielen ja kirjallisuuden opettajana yläkoulussa ja lukiossa. Tällä hetkellä Pennanen toimii valmistavan opetuksen opettajana Kesälahden koulussa. Lasten taidetta ja tekijyyttä hän pyrkii edistämään perustamansa pienkustantamon, Kustannus Z:n, kautta julkaisemalla lasten ja nuorten tekemää kirjallisuutta.

 

Lisätietoja

Lea Pennanen

lea.a.pennanen@student.jyu.fi

p. 040 754 7982