”Lapsivaikutusten arviointi on edelleen lapsenkengissä”, toteaa lapsiasiavaltuutettu

Julkaisuvapaa 18.5.2020

Tuoreessa vuosikirjassaan lapsiasiavaltuutettu toteaa, ettei päätösten lapsivaikutuksia arvioida riittävästi. Kaikessa lapsia koskevassa päätöksenteossa tulee ensisijaisesti huomioida lapsen etu, joka muodostuu eri oikeuksien tasapainosta. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tämän punninnan tulee pohjautua lapsivaikutusten arviointiin.

* * * * *

Fritt att publicera 18.5.2020

Barnombudsmannen konstaterar i den färska årsboken att bedömningarna av vilka konsekvenser beslut har för barn inte är tillräckliga. Allt beslutsfattande som gäller barn ska i första hand beakta barnets bästa, vilket skapas av balans mellan olika rättigheter. I samhälleligt beslutsfattande ska detta övervägande grundas på en bedömning av konsekvenserna för barn.

* * * * *

Kuluva kevät on ollut nopeiden päätösten aikaa. Vaikka kevään tilanne on ollut poikkeuksellinen, päätösten lapsivaikutusten arvioinnin niukkuus on tuttu ilmiö. ”Lapsivaikutusten arviointi on edelleen lapsenkengissä”, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen toteaa. Lapsivaikutusten arviointien puutteellisuudesta ovat toistuvasti muistuttaneet myös lapsi- ja perhejärjestöt sekä lainsäädännön arviointineuvosto.

Miksi arviointia täytyy tehdä?

Lapsiasiavaltuutetun havainnot ja muualla tehdyt tutkimukset osoittavat, että lapsivaikutusten arviointia ei toteuteta johdonmukaisesti lainvalmistelussa tai yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Usein arviointi jätetään kokonaan tekemättä tai se tehdään ylimalkaisesti.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että lapsen etu otetaan huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Lapset on huomioitava, koska he ovat muita väestöryhmiä heikommassa asemassa. Päätöksillä saattaa olla lapsiin vaikutuksia, joita ei osata edes ajatella. ”Ymmärretäänkö, miten valtava merkitys esimerkiksi kaavoituksella tai joukkoliikenteellä on lasten arkeen?”, Pekkarinen pohtii.

Katse hallitusohjelmaan

Lapsiasiavaltuutetun tuoreessa vuosikirjassa tarkastellaan lapsen oikeuksia ja elinoloja Suomessa ennen koronakriisiä. Samalla arvioidaan Sanna Marinin hallitusohjelman linjauksia. Vuosikirja on erityisen ajankohtainen nyt, kun hallitusohjelmaa joudutaan katsomaan uusin silmin.

”Vuosikirjassa osoitetaan kohtia, jotka ovat lapsen oikeuksien kannalta polttavia”, lapsiasiavaltuutettu Pekkarinen toteaa. ”Hallitusohjelmassa sitouduttiin ihmisvaikutusten arviointiin sekä ihmisoikeuksia edistävään yhteiskuntapolitiikkaan. Tämä sitoumus on nyt aiempaakin tärkeämpi, sillä odotettavissa on vaikeita päätöksiä”, hän muistuttaa.

Lapsiasiavaltuutettu laatii valtioneuvostolle vuosittain toimintakertomuksen eli vuosikirjan, johon sisältyy arvio lapsen oikeuksien toteutumisesta, lasten hyvinvoinnin ja elinolojen kehityksestä sekä lainsäädännössä havaituista puutteista.

Lapsiasiavaltuutettu on viranomainen, jonka tehtävänä on edistää Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimuksen (SopS 59 ja 60/1991) toimeenpanoa Suomessa. Sopimus on Suomessa saatettu voimaan lailla.

Lapsiasiavaltuutetun Vuosikirja Lapsen etua etsimässä julkaistaan 18.5.2020.

* * * * * 

Denna vår har varit en tid för snabba beslut. Trots att situationen i vår har varit exceptionell, är det ett bekant fenomen att bedömningarna av hur beslut inverkar på barn är så sparsamma. “Bedömningen av konsekvenserna för barn är ännu i sin linda”, konstaterar barnombudsman Elina Pekkarinen. Även barn- och familjeorganisationer och rådet för bedömning av lagstiftningen har upprepade gånger påmint om bristerna i bedömningen av konsekvenserna för barn.

Varför måste bedömningen göras?

Barnombudsmannens iakttagelser och undersökningar på andra håll visar att bedömningen av konsekvenserna för barn inte förverkligas konsekvent i lagberedning eller samhälleligt beslutsfattande. Ofta uteblir bedömningen helt eller man gör den ytligt.

FN:s konvention om barnets rättigheter förutsätter att man beaktar barnets bästa i samhälleligt beslutsfattande. Barnen ska beaktas eftersom de har en svagare ställning än andra befolkningsgrupper. Beslut kan inverka på barnen på ett sätt som vi inte ens kan föreställa oss. “Förstår vi hur enorm betydelse exempelvis planläggning eller kollektivtrafik har för barnens vardag?”, funderar Pekkarinen.  

En blick på regeringsprogrammet

I barnombudsmannens färska årsbok granskas barnets rättigheter och levnadsförhållanden i Finland före coronakrisen. Samtidigt bedöms riktlinjerna i Sanna Marins regeringsprogram. Årsboken är speciellt aktuell nu när regeringsprogrammet måste betraktas med nya ögon. ”Årsboken pekar på frågor som är angelägna med tanke på barnets rättigheter”, konstaterar barnombudsman Pekkarinen. Regeringen förbinder sig i sitt program att bedöma konsekvenserna för människor samt till en samhällspolitik som främjar mänskliga rättigheter. Denna förbindelse är nu ännu viktigare än tidigare, eftersom svåra beslut väntar”, påminner hon.

Barnombudsmannen upprättar varje år en verksamhetsberättelse, dvs. en årsbok till statsrådet, som innehåller en bedömning av hur barnets rättigheter förverkligas, av utvecklingen av barns välbefinnande och levnadsförhållanden samt av brister som upptäckts i lagstiftningen.

Barnombudsmannen är en myndighet vars uppgift är att främja verkställandet av Förenta nationernas konvention om barnets rättigheter (FördrS 59 och 60/1991) i Finland. Konventionen har trätt i kraft genom lag i Finland.

Barnombudsmannens Årsbok På jakt efter barnets bästa publiceras 18.5.2020.