Lapsiasiavaltuutettu

”Lapsivaikutusten arviointi on edelleen lapsenkengissä”, toteaa lapsiasiavaltuutettu

Jaa

“Bedömningen av konsekvenser för barn ännu i sin linda”, konstaterar barnombudsmannen

Kuva: Lauri Heikkinen/Valtioneuvoston kanslia
Kuva: Lauri Heikkinen/Valtioneuvoston kanslia

Julkaisuvapaa 18.5.2020

Tuoreessa vuosikirjassaan lapsiasiavaltuutettu toteaa, ettei päätösten lapsivaikutuksia arvioida riittävästi. Kaikessa lapsia koskevassa päätöksenteossa tulee ensisijaisesti huomioida lapsen etu, joka muodostuu eri oikeuksien tasapainosta. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tämän punninnan tulee pohjautua lapsivaikutusten arviointiin.

* * * * *

Fritt att publicera 18.5.2020

Barnombudsmannen konstaterar i den färska årsboken att bedömningarna av vilka konsekvenser beslut har för barn inte är tillräckliga. Allt beslutsfattande som gäller barn ska i första hand beakta barnets bästa, vilket skapas av balans mellan olika rättigheter. I samhälleligt beslutsfattande ska detta övervägande grundas på en bedömning av konsekvenserna för barn.

* * * * *

Kuluva kevät on ollut nopeiden päätösten aikaa. Vaikka kevään tilanne on ollut poikkeuksellinen, päätösten lapsivaikutusten arvioinnin niukkuus on tuttu ilmiö. ”Lapsivaikutusten arviointi on edelleen lapsenkengissä”, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen toteaa. Lapsivaikutusten arviointien puutteellisuudesta ovat toistuvasti muistuttaneet myös lapsi- ja perhejärjestöt sekä lainsäädännön arviointineuvosto.

Miksi arviointia täytyy tehdä?

Lapsiasiavaltuutetun havainnot ja muualla tehdyt tutkimukset osoittavat, että lapsivaikutusten arviointia ei toteuteta johdonmukaisesti lainvalmistelussa tai yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Usein arviointi jätetään kokonaan tekemättä tai se tehdään ylimalkaisesti.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että lapsen etu otetaan huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Lapset on huomioitava, koska he ovat muita väestöryhmiä heikommassa asemassa. Päätöksillä saattaa olla lapsiin vaikutuksia, joita ei osata edes ajatella. ”Ymmärretäänkö, miten valtava merkitys esimerkiksi kaavoituksella tai joukkoliikenteellä on lasten arkeen?”, Pekkarinen pohtii.

Katse hallitusohjelmaan

Lapsiasiavaltuutetun tuoreessa vuosikirjassa tarkastellaan lapsen oikeuksia ja elinoloja Suomessa ennen koronakriisiä. Samalla arvioidaan Sanna Marinin hallitusohjelman linjauksia. Vuosikirja on erityisen ajankohtainen nyt, kun hallitusohjelmaa joudutaan katsomaan uusin silmin.

”Vuosikirjassa osoitetaan kohtia, jotka ovat lapsen oikeuksien kannalta polttavia”, lapsiasiavaltuutettu Pekkarinen toteaa. ”Hallitusohjelmassa sitouduttiin ihmisvaikutusten arviointiin sekä ihmisoikeuksia edistävään yhteiskuntapolitiikkaan. Tämä sitoumus on nyt aiempaakin tärkeämpi, sillä odotettavissa on vaikeita päätöksiä”, hän muistuttaa.

Lapsiasiavaltuutettu laatii valtioneuvostolle vuosittain toimintakertomuksen eli vuosikirjan, johon sisältyy arvio lapsen oikeuksien toteutumisesta, lasten hyvinvoinnin ja elinolojen kehityksestä sekä lainsäädännössä havaituista puutteista.

Lapsiasiavaltuutettu on viranomainen, jonka tehtävänä on edistää Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimuksen (SopS 59 ja 60/1991) toimeenpanoa Suomessa. Sopimus on Suomessa saatettu voimaan lailla.

Lapsiasiavaltuutetun Vuosikirja Lapsen etua etsimässä julkaistaan 18.5.2020.

* * * * * 

Denna vår har varit en tid för snabba beslut. Trots att situationen i vår har varit exceptionell, är det ett bekant fenomen att bedömningarna av hur beslut inverkar på barn är så sparsamma. “Bedömningen av konsekvenserna för barn är ännu i sin linda”, konstaterar barnombudsman Elina Pekkarinen. Även barn- och familjeorganisationer och rådet för bedömning av lagstiftningen har upprepade gånger påmint om bristerna i bedömningen av konsekvenserna för barn.

Varför måste bedömningen göras?

Barnombudsmannens iakttagelser och undersökningar på andra håll visar att bedömningen av konsekvenserna för barn inte förverkligas konsekvent i lagberedning eller samhälleligt beslutsfattande. Ofta uteblir bedömningen helt eller man gör den ytligt.

FN:s konvention om barnets rättigheter förutsätter att man beaktar barnets bästa i samhälleligt beslutsfattande. Barnen ska beaktas eftersom de har en svagare ställning än andra befolkningsgrupper. Beslut kan inverka på barnen på ett sätt som vi inte ens kan föreställa oss. “Förstår vi hur enorm betydelse exempelvis planläggning eller kollektivtrafik har för barnens vardag?”, funderar Pekkarinen.  

En blick på regeringsprogrammet

I barnombudsmannens färska årsbok granskas barnets rättigheter och levnadsförhållanden i Finland före coronakrisen. Samtidigt bedöms riktlinjerna i Sanna Marins regeringsprogram. Årsboken är speciellt aktuell nu när regeringsprogrammet måste betraktas med nya ögon. ”Årsboken pekar på frågor som är angelägna med tanke på barnets rättigheter”, konstaterar barnombudsman Pekkarinen. Regeringen förbinder sig i sitt program att bedöma konsekvenserna för människor samt till en samhällspolitik som främjar mänskliga rättigheter. Denna förbindelse är nu ännu viktigare än tidigare, eftersom svåra beslut väntar”, påminner hon.

Barnombudsmannen upprättar varje år en verksamhetsberättelse, dvs. en årsbok till statsrådet, som innehåller en bedömning av hur barnets rättigheter förverkligas, av utvecklingen av barns välbefinnande och levnadsförhållanden samt av brister som upptäckts i lagstiftningen.

Barnombudsmannen är en myndighet vars uppgift är att främja verkställandet av Förenta nationernas konvention om barnets rättigheter (FördrS 59 och 60/1991) i Finland. Konventionen har trätt i kraft genom lag i Finland.

Barnombudsmannens Årsbok På jakt efter barnets bästa publiceras 18.5.2020.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: Lauri Heikkinen/Valtioneuvoston kanslia
Kuva: Lauri Heikkinen/Valtioneuvoston kanslia
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Lapsiasiavaltuutettu
Lapsiasiavaltuutettu
Vapaudenkatu 58 A
40100 Jyväskylä

0295 666 850http://lapsiasia.fi/

Lapsiasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, josta on säädetty lailla (laki lapsiasiavaltuutetusta 1221/2004). Lapsiasiavaltuutettu antaa Suomen hallitukselle ja eduskunnalle lakisääteisen arvion lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin tilasta sekä raportoi määräajoin YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Lapsiasiavaltuutettu tekee aloitteita ja antaa lausuntoja toimialansa teemoista. Lapsiasiavaltuutettu ei käsittele yksittäisen lapsen asioita.

* * * 

Barnombudsmannen är en självständig och oberoende statlig myndighet som grundats genom lagen om barnombudsmannen (1221/2004). Barnombudsmannen rapporterar till statsrådet och till Finlands riksdag om hur barn och unga mår och om hur deras rättigheter genomförs. Barnombudsmannen rapporterar också till FN:s kommitté för barnets rättigheter i anslutning till statens regelbundna rapportering. Barnombudsmannen påverkar bland annat genom att göra motioner, ge utlåtanden och delta i den samhälleliga diskussionen. Ombudsmannen har inte rätt att handla i ärenden som gäller enskilda barn.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Lapsiasiavaltuutettu

”Rikoksia tehneen lapsen yksityisyyttä on kunnioitettava”: lapsiasiavaltuutettu esittää muutoksia lainsäädäntöön ja Journalistin ohjeisiin11.3.2020 06:56:00 EETTiedote

Tiedote 11.3.2020. Lapsiasiavaltuutettu esittää oikeudenkäynnin julkisuutta koskevaa sääntelyä muutettavaksi siten, että alaikäisen henkilöllisyys voitaisiin määrätä salassa pidettäväksi. Salassapidon tulisi jatkua myös täysi-ikäisyyden jälkeen. Kiireellisenä toimenpiteenä lapsiasiavaltuutettu esittää, että Journalistin ohjeissa kielletään alaikäisten henkilöllisyyden paljastaminen kaikissa tilanteissa, joissa lapsi on rikoksesta syytettynä tai tuomittuna.

Ett arbetsliv som är jämställt behandlar alla lika och tar barnen i beaktande, ökar sysselsättningen28.1.2020 10:30:00 EETTiedote

Pressmeddelande 28.1.2020. Behovet att öka sysselsättningen är ett av de största politiska samtalsämnena i Finland. Regeringen förväntas under den kommande höstens budgetmangling besluta om sysselsättningsåtgärder som skulle ge 30 000 nya arbetsplatser. Barnombudsmannen, jämställdhetsombudsmannen och diskrimineringsombudsmannen betonar att målen för sysselsättning inte går att nå om inte de diskriminerande strukturerna och hindren i arbetslivet rivs.

Tasa-arvoinen, yhdenvertainen ja lapset huomioiva työelämä lisää työllisyyttä28.1.2020 10:30:00 EETTiedote

Tiedote 28.1.2020. Tarve nostaa työllisyyttä on yksi suurimmista poliittisista puheenaiheista Suomessa. Hallituksen odotetaan tulevan syksyn budjettiriihessä päättävän työllisyystoimet, jotka lisäisivät 30 000 työpaikkaa. Lapsiasiavaltuutettu, tasa-arvovaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu painottavat, että työllisyystavoite ei voi toteutua, jos ei työelämän syrjiviä rakenteita ja esteitä poisteta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme