Laskelmat vaihtoehtoiskustannuksista: Nuorten osaamiseen on taloudellisestikin kannattavaa panostaa nykyistä enemmän
Julkiselle taloudelle aiheutuu vuosittain jopa 18 miljardin euron kustannukset siitä, että kaikki aikuiset eivät pääse mukaan työelämään. Suomen kannattaakin panostaa osaamiseen nykyistä enemmän. Esimerkiksi jokainen euro nuoriin maksaa itsensä pitkällä aikavälillä moninkertaisesti takaisin. Selvitimme osaamisen kehittämisen vaihtoehtoiskustannuksia. Selvitys tarjoaa päätöksentekijöille eväitä kehysriihen valintoihin.
Yhteiskunnalle on taloudellisesti kannattavaa investoida työn ulkopuolella olevien osaamiseen huomattavasti nykyistä enemmän varoja.
Panostukset osaamisen kehittämiseen nähdään yhä helposti kuluina, vaikka niitä tulisi tarkastella investointeina. Sitra selvitti, mitä maksaa, jos osaamisen kehittämiseen jätetään panostamatta. Tuloksiin voi tutustua julkaisusta Millä hinnalla? - Osaamisen kehittämisen vaihtoehtoiskustannukset.
Uusien tietojen ja taitojen tarve koskee myös työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia. Julkisen sektorin näkökulmasta heikkenevä huoltosuhde ja matala työllisyysaste korostavat osaamisen merkitystä entisestään. Osaaminen on myös avain työn tuottavuuden parantamiseen.
Vahva suositus päätöksentekijöille lisätä panostuksia osaamiseen
Laskelmat vaihtoehtoiskustannuksista osoittavat, että kustannukset työn ulkopuolelle jäämisestä olivat julkiselle taloudelle vuonna 2019 yli 18 miljardia euroa. Summaan päästään, kun tarkastelu ulotetaan suoria kustannuksia laajemmalle, ja se on moninkertainen, jos tarkastelujakso ulotetaan vuoden sijaan useamman vuoden päähän.
Selvityksessä on tarkastelu erikseen työttömien, eläkeläisten, työkyvyttömyyseläkeläisten sekä opiskelun ja työn ulkopuolella olevien nuorten osaamisen kehittämisen vaihtoehtoiskustannuksia.
”Tarkastelu osoittaa, että osaamisen kehittäminen on yhteiskunnalle kannattava investointi, vaikka vaihtoehtoiskustannuksiin sisältyykin oletuksia”, Sitran johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki sanoo.
Kaikkein kannattavinta on työtä ja koulutusta vailla olevien nuorten osaamiseen panostaminen. Jos esimerkiksi 10 000 nuorta saadaan työllistymään, yhteiskunta säästää vuodessa 85 miljoonaa euroa.
”Työtä ja koulutusta vailla olevien nuorten osaamiseen panostamisen hintalappu voi olla melkein miten suuri hyvänsä, ja se on silti yhä taloudellisesti yhteiskunnalle kannattavaa. Tällaisia nuoria on noin 38 000, ja koronapandemian seurauksena nuorten syrjäytymisen riski on kasvanut. Eurojen lisäksi tulee kasvaneen hyvinvoinnin vaikutus”, selvityksen laskelmat tehnyt ekonomisti Ralf Sund sanoo.
Kun nuorten osaamiseen investoidaan lisää varoja nyt, julkiset menot toki kasvavat lyhyellä aikaväillä, mutta pitkällä aikavälillä yhteiskunta säästää korjaavista kustannuksista ja saa lisää verotuloja. Myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osaamisen lisäämisessä on suuria mahdollisuuksia.
”Suomella ei ole varaa olla investoimatta tulevaisuuden osaamiseen. Kustannuksia on tarkasteltava nykyistä laajemmin ja pitkällä aikavälillä. Samalla on varmistettava, että osaamisen kehittäminen on tarkoituksenmukaista ja vaikuttavaa”, projektijohtaja Helena Mustikainen Sitrasta sanoo.
Miksi kannattavaksi todettuja investointeja osaamiseen ei kuitenkaan tehdä? Yhdeksi syyksi ekonomisti Ralf Sund näkee julkisen talouden siilomaisen toiminnan. Kunnat, eläkejärjestelmän toimijat ja valtio katsovat kukin omia menojaan, eivätkä julkisten kustannusten kokonaisuutta.
”Siilojen purkaminen on alkanut oikeansuuntaisesti, mutta siihen tarvitaan lisää vauhtia”, Ranki painottaa.
Selvityksen julkistustilaisuus pe 9.4.
Tervetuloa Millä hinnalla? -selvityksen julkistustilaisuuteen pe 9.4. klo 8.30 - 10.00.
Tilaisuudessa puhuvat Sitran asiantuntijoiden lisäksi laskelmat tehnyt ekonomisti Ralf Sund, välityömarkkinoiden näkökulmasta pääekonomisti Jussi Ahokas, ja selvitystä kommentoivat kansanedustajat ja valtiovarainvaliokunnan jäsenet Elina Lepomäki (kok) ja Inka Hopsu (vihr.).
Ilmoittautuminen (media): anna-maija.vesa@sitra.fi, p. 040 522 1988.
Linkki julkaisuun
Selvitys Millä hinnalla? - Osaamisen kehittämisen vaihtoehtoiskustannukset.
Lisätietoja
- Sinimaaria Ranki, johtava asiantuntija, Sitra, p. 040 520 4553, sinimaaria.ranki@sitra.fi
- Ralf Sund, ekonomisti, Tehy ry, p. 050 563 4841, ralf.sund@tehy.fi
Video
Katso keskeisimmät nostot osaamisen kehittämisen vaihtoehtoiskustannuksista minuutin pituisesta videosta.
Liitteenä taulukko
Työllistymättä jäämisen kustannukset pitkällä aikavälillä per 10 000 henkeä (milj. euroa)
Sitran Osaamisen aika -projekti edistää Suomeen elinikäisen oppimisen politiikkaa, jossa osaamisen kehittäminen nähdään tuottavana pitkän aikavälin investointina ja hyvinvoinnin lähteenä. Sitra yhdistää ja vauhdittaa yhteiskunnan eri toimijoita kokonaisvaltaiseen elinikäisen oppimisen politiikkaan siirtymisessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna-Maija Vesaasiantuntija, viestintä ja yhteistyösuhteetSitra
Puh:0405221988anna-maija.vesa@sitra.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Sitra
A new study confirms ambitious climate targets can be achieved while the economy grows9.4.2021 02:00:00 EEST | Press release
Ambitious climate targets can be achieved at the same time as economic growth, according to the study “Growth-positive zero-emission pathways to 2050”, published by the Finnish Innovation Fund Sitra. However, achieving the 1.5-degree climate target set in the Paris Agreement will require strong and consistent action from countries around the world in the coming decades, the study finds.
En ny rapport fastställer: strikta klimatmål kan uppnås så att ekonomin samtidigt växer9.4.2021 02:00:00 EEST | Tiedote
Det är möjligt att kombinera ambitiösa klimatmål och ekonomisk tillväxt, berättar rapporten Growth-positive zero-emission pathways to 2050 som har getts ut av Sitra. Enligt rapporten förutsätter emellertid uppnåendet av 1,5-gradersklimatmålet som skrivits in i Parisavtalet kraftiga och konsekventa åtgärder av världens länder – under årtionden.
Uusi raportti vahvistaa: tiukat ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa niin, että talous samalla kasvaa9.4.2021 02:00:00 EEST | Tiedote
Kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja talouskasvu on mahdollista yhdistää, kertoo Sitran julkaisema raportti Growth-positive zero-emission pathways to 2050. Raportin mukaan Pariisin sopimukseen kirjatun 1,5 asteen ilmastotavoitteen saavuttaminen vaatii kuitenkin järeitä ja johdonmukaisia toimia maailman mailta – vuosikymmenien ajan.
Beräkningar av alternativkostnader: Det är även ekonomiskt lönsamt att satsa mer på ungas kompetens än i nuläget8.4.2021 02:00:00 EEST | Tiedote
Kostnader på upp till 18 miljarder euro orsakas varje år för den offentliga ekonomin av att alla vuxna inte kommer in i arbetslivet. Det skulle alltså vara lönsamt för Finland att satsa mer på kompetens. Till exempel varje euro för de unga betalar sig mångdubbelt på lång sikt. Vi utredde alternativkostnader för kompetensutveckling. Utredningen erbjuder beslutsfattare vägkost för beslutsfattande under ramförhandlingarna.
Från strategi till framtidens handlingar – Sitra övergår till en ny era med nya ledare31.3.2021 12:40:45 EEST | Tiedote
Framtidshuset Sitra övergår till en ny era på den väg som präglas av den nya strategin och som leds av nya ledare samt påskyndas av den förnyade organisationsstrukturen och verksamhetssätten. Elina Ravantti har valts till Sitras kommunikationsdirektör.
Strategiasta tulevaisuustekoihin – Sitra siirtyy uusien johtajien myötä uuteen aikakauteen31.3.2021 10:51:11 EEST | Tiedote
Tulevaisuustalo Sitra siirtyy uuteen aikakauteen uuden strategiansa viitoittamalla tiellä uusien johtajien luotsaamana sekä uudistetun organisaatiorakenteen ja toimintatapojen vauhdittamana. Sitran viestintäjohtajaksi on valittu Elina Ravantti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme