Laskemisen sujuvuutta on tuettava osana matemaattisia taitoja
Eija Väisäsen väitös koostuu kahdesta osasta: toisessa seurattiin laskemisen sujuvuuden kehitystä ja sen yhteyksiä lukemisen sujuvuuden, nimeämisnopeuden, lapsen sukupuolen ja vanhempien koulutuksen välillä. Toisessa osassa lasten matemaattisia taitoja pyrittiin tukemaan kahdella eri harjoitusohjelmalla.
Laskemisen sujuvuuden kehittyminen toiselta viidennelle luokalle
Lapsen aikaisempi laskemisen sujuvuus toimii hyvänä selittäjänä hänen ylemmillä luokilla havaittavalle sujuvuudelleen peruslaskutoimitusten ratkaisemisessa. Esimerkiksi toisella luokalla arvioitu laskemisen sujuvuus selittää samaa taitoa vielä neljännelläkin luokalla. Vaikka erot lasten välillä pienenivät, eivät ne hävinneet. Laskemisen sujuvuuden on todettu aiemmissa tutkimuksissa olevan merkittävä tekijä esimerkiksi arvioitaessa mahdollisia matemaattisia oppimisvaikeuksia.
Lukemisen ja laskemisen sujuvuuden tuloksilla on yhteys. Yhteydestä huolimatta lukutaito ei ole erityisen merkittävä selittäjä laskemisen sujuvuudelle. Tulosten perusteella lasten laskemisen sujuvuuden kehitystä olisi tarpeen seurata koko alakouluajan. Seurannassa olisi hyvä tarkastella yhdessä molempien taitojen kehitystä, koska alkujaan molemmissa taidoissa sujuvuudeltaan heikoilla lapsilla sujuvuuskehitys vaikuttaa varsin työläältä.
Varhainen tuki on tärkeintä
Väisänen kokeili kahta eri harjoitusohjelmaa lasten matemaattisten taitojen tukemiseksi. Ensimmäinen harjoitusohjelma perustui aiempiin interventiotutkimuksiin, ja se suunnattiin toisella, kolmannella ja neljännellä luokalla oleville lapsille. Heistä erityisesti toisluokkalaiset kykenivät kirimään oman luokka-asteensa taidoissa. Ylempiluokkalaisetkin edistyivät taidoissaan, mutta ero oman luokka-asteen keskimääräisiin taitoihin oli jo kasvanut niin suureksi, etteivät he kyenneet sitä kuromaan.
Toinen harjoitusohjelma suunnattiin ensimmäisellä luokalla oleville lapsille. Harjoitusohjelma perustui alkujaan alle kouluikäisille suunniteltuun Minäkin lasken! –harjoitusohjelmaan, johon oli lisätty yhteen- ja vähennyslaskutaitoa tukevia osia. Harjoitusryhmän lapset edistyivät hyvin erityisesti lukujonotaidoissaan, joiden on todettu olevan merkittäviä yhteen- ja vähennyslaskutaidon kehityksen kannalta. Harjoitusryhmässä lapset saavuttivat lukuvuoden aikana alkujaan heitä hieman vahvemmin suoriutuneen vertailuryhmän tason. Ryhmien välillä ei ollut eroja myöskään viivästetyssä loppuarviossa. Oman luokkansa keskimääräiseen taitotasoon kummankaan ryhmän lapset eivät yltäneet toisen luokan syksyllä.
– Siksi matemaattisilta taidoiltaan heikkoja lapsia tulisi tukea mahdollisimman varhain, mielellään jo ennen kouluikää, koska varhain toteutettuna tuki tuottaa parhaan tuloksen, Väisänen toteaa.
Kasvatustieteen lisensiaatti Eija Väisänen väittelee kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 16.12. aiheesta Laskemisen sujuvuus osana matemaattisia taitoja: Sujuvuuden seuranta ja matemaattisten taitojen tukeminen alakoulussa. Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksen auditoriossa XV, Fabianinkatu 33. Väitös on luettavassa e-thesiksessä
KL Eija Väisänen on syntynyt vuonna 1960 ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1979 Rauman Yhteiskoulusta. Hän on valmistunut kasvatustieteen maisteriksi (luokanopettaja) 1984 Turun yliopiston Rauman Opettajankoulutuslaitokselta ja erityisopettajaksi Jyväskylän yliopistosta 2004. Kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon (kasvatustiede) hän suoritti Turun yliopistossa 2010. Väisänen työskentelee erityisopettajana peruskoulussa.
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot:
Eija Väisänen, puh. 040 772 7733, s-posti eija.vaisanen@helsinki.fi
---
Ystävällisin terveisin
Anna Maria Peltonen
tiedeviestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto
puh. 050 406 2047, s-posti maria.peltonen@helsinki.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme