Helsingin yliopisto

Laskemisen sujuvuutta on tuettava osana matemaattisia taitoja

Jaa

Lasten väliset taitoerot laskemisen sujuvuudessa pienenevät toiselta viidennelle luokalle selviää Eija Väisäsen Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöksestä. Toisella luokalla arvioitu laskemisen sujuvuus toimii kuitenkin hyvänä ennustajana samalle taidolle myöhempinä vuosina. Koulussa toteutetuilla matemaattisten taitojen harjoitusohjelmilla voidaan tukea erityisesti ensimmäisellä ja toisella luokalla olevia lapsia.

Kuva: 123rf
Kuva: 123rf

Eija Väisäsen väitös koostuu kahdesta osasta: toisessa seurattiin laskemisen sujuvuuden kehitystä ja sen yhteyksiä lukemisen sujuvuuden, nimeämisnopeuden, lapsen sukupuolen ja vanhempien koulutuksen välillä. Toisessa osassa lasten matemaattisia taitoja pyrittiin tukemaan kahdella eri harjoitusohjelmalla.

Laskemisen sujuvuuden kehittyminen toiselta viidennelle luokalle

Lapsen aikaisempi laskemisen sujuvuus toimii hyvänä selittäjänä hänen ylemmillä luokilla havaittavalle sujuvuudelleen peruslaskutoimitusten ratkaisemisessa. Esimerkiksi toisella luokalla arvioitu laskemisen sujuvuus selittää samaa taitoa vielä neljännelläkin luokalla. Vaikka erot lasten välillä pienenivät, eivät ne hävinneet. Laskemisen sujuvuuden on todettu aiemmissa tutkimuksissa olevan merkittävä tekijä esimerkiksi arvioitaessa mahdollisia matemaattisia oppimisvaikeuksia.

Lukemisen ja laskemisen sujuvuuden tuloksilla on yhteys. Yhteydestä huolimatta lukutaito ei ole erityisen merkittävä selittäjä laskemisen sujuvuudelle. Tulosten perusteella lasten laskemisen sujuvuuden kehitystä olisi tarpeen seurata koko alakouluajan. Seurannassa olisi hyvä tarkastella yhdessä molempien taitojen kehitystä, koska alkujaan molemmissa taidoissa sujuvuudeltaan heikoilla lapsilla sujuvuuskehitys vaikuttaa varsin työläältä.

Varhainen tuki on tärkeintä

Väisänen kokeili kahta eri harjoitusohjelmaa lasten matemaattisten taitojen tukemiseksi. Ensimmäinen harjoitusohjelma perustui aiempiin interventiotutkimuksiin, ja se suunnattiin toisella, kolmannella ja neljännellä luokalla oleville lapsille. Heistä erityisesti toisluokkalaiset kykenivät kirimään oman luokka-asteensa taidoissa. Ylempiluokkalaisetkin edistyivät taidoissaan, mutta ero oman luokka-asteen keskimääräisiin taitoihin oli jo kasvanut niin suureksi, etteivät he kyenneet sitä kuromaan.

Toinen harjoitusohjelma suunnattiin ensimmäisellä luokalla oleville lapsille. Harjoitusohjelma perustui alkujaan alle kouluikäisille suunniteltuun Minäkin lasken! –harjoitusohjelmaan, johon oli lisätty yhteen- ja vähennyslaskutaitoa tukevia osia. Harjoitusryhmän lapset edistyivät hyvin erityisesti lukujonotaidoissaan, joiden on todettu olevan merkittäviä yhteen- ja vähennyslaskutaidon kehityksen kannalta. Harjoitusryhmässä lapset saavuttivat lukuvuoden aikana alkujaan heitä hieman vahvemmin suoriutuneen vertailuryhmän tason. Ryhmien välillä ei ollut eroja myöskään viivästetyssä loppuarviossa. Oman luokkansa keskimääräiseen taitotasoon kummankaan ryhmän lapset eivät yltäneet toisen luokan syksyllä.

– Siksi matemaattisilta taidoiltaan heikkoja lapsia tulisi tukea mahdollisimman varhain, mielellään jo ennen kouluikää, koska varhain toteutettuna tuki tuottaa parhaan tuloksen, Väisänen toteaa.

Kasvatustieteen lisensiaatti Eija Väisänen väittelee kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 16.12. aiheesta Laskemisen sujuvuus osana matemaattisia taitoja: Sujuvuuden seuranta ja matemaattisten taitojen tukeminen alakoulussa. Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksen auditoriossa XV, Fabianinkatu 33. Väitös on luettavassa e-thesiksessä

KL Eija Väisänen on syntynyt vuonna 1960 ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1979 Rauman Yhteiskoulusta. Hän on valmistunut kasvatustieteen maisteriksi (luokanopettaja) 1984 Turun yliopiston Rauman Opettajankoulutuslaitokselta ja erityisopettajaksi Jyväskylän yliopistosta 2004. Kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon (kasvatustiede) hän suoritti Turun yliopistossa 2010. Väisänen työskentelee erityisopettajana peruskoulussa.

Yhteyshenkilöt

Väittelijän yhteystiedot:

Eija Väisänen, puh. 040 772 7733, s-posti eija.vaisanen@helsinki.fi

---

Ystävällisin terveisin

Anna Maria Peltonen
tiedeviestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto
puh. 050 406 2047, s-posti maria.peltonen@helsinki.fi

Kuvat

Kuva: 123rf
Kuva: 123rf
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme