Suomen Fysioterapeutit – Finlands Fysioterapeuter ry

Lasten Fysioterapia ry:n kannanotto: Toistaako Kela vuoden 2018 vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutuksen katastrofin?

Jaa

Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tarjouskilpailu on julkaistu ja tarjoukset annetaan 27.4.2022 mennessä. Lasten Fysioterapia ry:n huoli kohdistuu siihen, ettei kilpailutuksessa huomioida lasten erityistä asemaa kuntoutuksen asiakkaina, jolloin he eivät tule saamaan tarvitsemaansa erityisosaamista. Kilpailutuksessa ei tule ilmi terapeuttien erityisosaaminen, joten Kela ei pysty palveluohjauksessaan erittelemään palveluntuottajia, joiden osaamisalueena lasten ja nuorten kuntoutus on.

Lasten kuntoutus vaatii erityisosaamista, jossa terapeutti tunnistaa lapsen liikkumisen kehitystä ja toimintakykyä edistävät, estävät ja vaarantavat tekijät sekä osaa arvioida niiden vaikutukset kehityksen kulkuun. Tämä erityisosaaminen kehittyy lisäkoulutusten ja kokemuksen kautta. Jos tämä ei tule huomioiduksi, lasten kuntoutuksen asiantuntijoita ei ole jatkossa riittävästi tai lainkaan kaikilla alueilla. Yhdistys pitää tärkeänä, että lapsi saa asuinalueestaan riippumatta asiantuntevaa kuntoutusta, joka huomioi hänen yksilölliset tarpeensa sekä osallistumisen mahdollisuudet eri ympäristöissä. Kilpailutuksessa tulee turvata lasten kuntoutuksen asiantuntijoiden alueellinen kattavuus koko sopimuskauden ajaksi.

Yhdistyksellä on muistissa vuoden 2018 katastrofi, jolloin esimerkiksi eteläisen vakuutuspiirin osalta yli puolet lasten kuntoutusta toteuttavista fysioterapeuteista jäi ilman sopimusta. Tästä seurasi uusi kilpailutus, jossa lasten erityisasema huomioitiin asianmukaisesti.

Lapsi kuntoutujana

Lähipiirin ja terapeutin välinen yhteistyö ja luottamuksen syntyminen on hyvin keskeistä lapsen kuntoutumisen prosessissa. Luottamuksellisen suhteen rakentuminen ottaa oman aikansa, sillä prosessiin osallistuu lapsen lisäksi koko hänen lähipiirinsä. Sipari ym. (2017, 53) tutkimuksen mukaan lähipiiri arvostaa ammattilaisten työkokemusta ja osaamista.

Mikäli sopimuskaudella ei pystytä takaamaan lasten kuntoutuksen asiantuntijoiden riittävyyttä ja terapiasuhteiden jatkuvuutta, on riskinä pitkien, tuloksellisten ja luottamuksellisten terapiasuhteiden katkeaminen ja uuden suhteen aloittaminen. Pahimmassa tapauksessa lapsen kuntoutumisen edistyminen hidastuu, sillä aikaa menee luottamuksen ja yhteistyön rakentamiseen. Tällainen ei ole lapsen tai perheen edun mukaista eikä myöskään kustannustehokasta.

Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä

YK:n lapsen oikeuksien sopimus määrää, että kaikissa julkisen sektorin lapsiin liittyvissä toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Sopimus suosittaa lapsivaikutusten arviointia kaikissa lapsiin vaikuttavissa ja kohdistuvissa päätöksissä, lainvalmistelussa, määrärahojen ja muiden resurssien jaossa sekä näiden prosessien arvioinnissa. Prosesseissa tulisi myös arvioida päätöksen ja sen eri vaihtoehtojen mahdolliset myönteiset ja kielteiset vaikutukset lapsiin.

Lasten Fysioterapia ry:n tulkinnan mukaan lapsivaikutusten arviointia ei ole tämän hankinnan osalta tehty riittävän läpinäkyväksi. Yhdistys on huolissaan siitä, miten Kela hankintamenettelyssään varmistaa, että vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta tarvitsevien lasten ja nuorten käytettävissä on riittävästi lasten ja nuorten kuntoutuksen osaajia? Käynnissä olevassa hankintamenettelyssä ei kerätä tietoa palveluntuottajan suuntautumisesta lasten ja nuorten kuntoutukseen.

Lasten Fysioterapia ry:n hallitus

Lisätietoja:

Pj Reetta Tuomisto, reetta.tuomisto@4fysio.fi

Lähteet:

Lapsen oikeudet. N.d. Lapsivaikutusten arviointi. https://www.lapsenoikeudet.fi/lapsen-oikeuksien-sopimus-turvaa-lasten-ihmisoikeudet/sopimus-kokonaisuudessaan/lapsivaikutusten-arviointi/

Lastensuojelun keskusliitto. 2020. Lapsivaikutusten arviointi. https://www.lskl.fi/vaikuttamistyo/lapsivaikutusten-arviointi/

Sipari, S., Vänskä, N. & Pollari, K. 2017. Lapsen edun toteutuminen kuntoutuksessa. Osallistumista ja toimijuutta vahvistavat hyvät käytännöt. Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 5/2017. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/220550

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2010. Lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä. Työväline kunnille lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen sekä palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2021a. Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi.https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtaminen/paatosten-vaikutusten-ennakkoarviointi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2021b. Lapsivaikutusten arviointi. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/kehittyvat-kaytannot/lapsen-oikeudet-lahtokohtana/lapsivaikutusten-arviointi

YK:n lapsen oikeuksien sopimus. 1991. https://www.lapsenoikeudet.fi/lapsen-oikeuksien-sopimus-turvaa-lasten-ihmisoikeudet/sopimus-kokonaisuudessaan/

Tietoja julkaisijasta

Suomen Fysioterapeutit – Finlands Fysioterapeuter ry
Suomen Fysioterapeutit – Finlands Fysioterapeuter ry
Rautatieläisenkatu 6 B
00520 Helsinki

Suomen Fysioterapeutit - Finland Fysioterapeuter ry on fysioterapeuttien ja fysioterapeuttiopiskelijoiden ammattiliitto. Suomen Fysioterapeutit muodostaa yhdessä Suomen Toimintaterapeuttiliiton kanssa Kuntoutusalan Asiantuntijat ry:n, joka on korkeakoulutettujen ammattiryhmien etua ajavan keskusjärjestö Akavan jäsen.

Lasten Fysioterapia ry on Suomen Fysioterapeuttien jäsenyhdistys.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Fysioterapeutit – Finlands Fysioterapeuter ry

Fysioterapeutti ei tee hoitotyötä22.3.2022 13:36:57 EET | Tiedote

Suomessa on pulaa hoitotyön tekijöistä. Kuntasektorilla 22 % lähihoitajista ja 16 % sairaanhoitajista jää eläkkeelle seuraavan 10 vuoden aikana (1). Työeläkevakuuttaja Kevan arvion mukaan hoitotyöntekijöiden vaje on jo tällä hetkellä lähes 9 000 henkilöä (2). Tilanne ei tule helpottamaan lähivuosina (2). Yksityisellä sektorilla tilanne ei ole kuntasektoria parempi. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimimisen toistensa tehtävissä koulutuksensa, kokemuksensa ja ammattitaitonsa mukaisesti, kun se on perusteltua työjärjestelyjen ja terveyspalvelujen tuottamisen kannalta (3). Useat työnantajat ovat pyrkineet paikkaamaan hoitotyön henkilöstövajetta käyttämällä fysioterapeutteja hoitotyöhön. Suomen Fysioterapeutit ry ei hyväksy hoitotyön teettämistä fysioterapeuteilla työnantajan yksipuolisella määräyksellä. Fysioterapeutti on korkeakoulutettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka ydinosaamista ovat liikkumisen ja toimintakyvyn arviointi, kuntoutus ja te