Oulun yliopisto

Lasten kielelliset ongelmat vaikeuttavat myöhempää kouluttautumista ja työllistymistä

Jaa

Yleismaailmallisesti kielen tai puheen kehitys viivästyy noin joka viidennellä lapsella. Arviolta 50–80 prosentilla lapsista, joilla on todettu kielellisiä vaikeuksia, on riski myöhempiin oppimisvaikeuksiin, ja noin 20 prosentilla on todettu vaikeuksia ammatin löytämisessä ja työllistymisessä. Kielelliset vaikeudet lisäävät myös tunne-elämän haasteita. Koska ongelmat ilmenevät eri kielissä eri tavoin, haasteena on myös kielikohtaisten tutkimus- ja kuntoutusmenetelmien kehittäminen. Tarvetta lisää monikielisen ja -kulttuurisen väestönosan kasvu. Lasten kielellisiin ongelmiin puuttuminen säästää yhteiskunnan varoja.

Pelitestausta Oulun yliopistolla (kuva: Oulun yliopisto / Mikko Törmänen
Pelitestausta Oulun yliopistolla (kuva: Oulun yliopisto / Mikko Törmänen

Lasten kielelliset ongelmat ovat ajankohtainen tutkimusteema Oulun yliopistossa. Logopedian professori Sari Kunnari on mukana neljässä teemaan kytkeytyvässä tutkimushankkeessa. Yksi näistä on kohorttitutkimus, jossa selvitetään kielellisten vaikeuksien riski- ja suojatekijöitä sekä vaikeuksien pitkäaikaisvaikutuksia kouluttautumiseen ja työllistymiseen.

”Jos lasten kielellisiin ongelmiin ei puututa ajoissa, erilaisista tukitoimista koituu yhteiskunnalle iso lasku”, Kunnari toteaa. Avainasemassa on kielellisten vaikeuksien varhainen tunnistaminen. Niiden ennusmerkkejä pystytään tunnistamaan alle kaksivuotiailta, mutta luotettavimmin vaikeudet ovat tunnistettavissa 4–6 vuoden iässä. Diagnoosi perustuu moniammatillisen työryhmän tutkimuksiin.

Epäsanantoistotesti paljastaa

Kielellisten vaikeuksien ennusmerkkejä ovat mm. hidas sanaston kehittyminen, epäselvä puhe sekä vaikeudet ohjeiden ymmärtämisessä ja sanojen yhdistämisessä lauseiksi. Vaikeuksien tunnistamisessa eräs keskeinen menetelmä on epäsanantoistotesti, merkityksettömien ”höpösanojen” toistaminen, joka mittaa kielen omaksumiselle tärkeän fonologisen työmuistin toimintaa. Kunnari on ollut mukana kehittämässä sekä kielestä riippumatonta että kielikohtaista epäsanantoistotestiä. Samassa eurooppalaisessa tutkimusverkostossa on kehitetty myös yksi- ja monikielisille lapsille sopiva kerrontamenetelmä, jonka toimivuudesta kielellisten vaikeuksien tunnistamisessa on saatu kansainvälisesti lupaavia tuloksia.

Lasten kielelliset ongelmat painottuvat joko puheen tai ymmärtämisen alueelle. Ne ilmenevät mm. puheäänteiden, sanojen, taivutusmuotojen ja lauserakenteiden omaksumisessa, kerronnan kehittymisessä sekä siinä, miten kieltä käytetään vuorovaikutuksessa. Taustalla on monia riskitekijöitä. Perinnöllisyyden merkityksestä on vahvaa näyttöä, mutta myös kasvuympäristöllä, kuten esimerkiksi virikkeellisyydellä, passiivisen ruutuajan määrällä ja vanhempien koulutustaustalla voi olla vaikutusta.

Avuksi puheterapia

Keskeisin kuntoutusmuoto on puheterapia, jossa lievennetään ja poistetaan lapsen kielen ja puheen häiriöitä sekä vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin ongelmia. Puheterapiaan kuuluu myös ongelmien ennaltaehkäisy, kuten vanhempien systemaattinen ohjaus, jossa annetaan keinoja lapsen kielellisen kehityksen tukemiseen.

Lasten kielellisen kehityksen on havaittu olevan varsin kielisidonnaista, joten niin arvioinnissa kuin kuntoutuksessa tarvitaan kielikohtaisia menetelmiä. Tarvetta kasvattaa monikielisyyden lisääntyminen. Asiaan panostaminen kannattaa, sillä puheterapian hyötysuhteen lasten kielellisessä kuntoutuksessa on laskettu olevan 1:6,4.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Logopedian professori Sari Kunnari, Oulun yliopisto, puh. 0294 483392, sari.kunnari@oulu.fi

Viestintäpäällikkö Tapio Mäkinen, Oulun yliopisto, puh. 040 546 3413, tapio.makinen@oulu.fi

Kuvat

Pelitestausta Oulun yliopistolla (kuva: Oulun yliopisto / Mikko Törmänen
Pelitestausta Oulun yliopistolla (kuva: Oulun yliopisto / Mikko Törmänen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Väitös: Kiljuhanhen ekologia, suojelu ja paluumahdollisuudet Suomeen sekä biologin elämäntyö harvinaiseksi väitöskirjaksi21.1.2022 06:00:00 EET | Tiedote

Äärimmäisen uhanalaisen kiljuhanhen pesintää ei ole Suomessa varmistettu vuoden 1995 jälkeen, mutta tuoreen väitöskirjan mukaan lajin palaaminen on mahdollista. Suomessa kiljuhanhia on edelleen levähtänyt säännöllisesti keväisin muuttomatkoillaan ja 50 vuoden tauon jälkeen myös parina viime syksynä, Oulun seudulla. Harvinaisessa väitöskirjassa kiteytyy 1980-luvun alussa alkanut kiljuhanhien tutkimusura.

Aivoterveyden tutkimus ja yhteistyö tiivistyy Pohjois-Suomessa – Oulu Brain & Mind aloitti toimintansa20.1.2022 06:20:00 EET | Tiedote

Kansallisen neurokeskuksen Oulu Brain & Mind -alueverkoston toiminta on käynnistynyt Oulussa. Oulun yliopiston ja Oulun yliopistollisen sairaalan perustaman verkoston keskeisimpänä tavoitteena on lisätä yhteistyötä yliopisto-, sairaala- ja yritysmaailmojen välillä sekä tuoda tunnetuksi pohjoissuomalaista neurologian alan tutkimusta. Työtä tehdään rakentamalla tutkijoiden, yritysten ja muiden toimijoiden verkostoa niin alueellisesti kuin kansallisestikin.

Uusin teknologia ja tutkimustieto ratkovat kaivosten ympäristövaikutuksia20.1.2022 06:00:00 EET | Tiedote

Metalleja tarvitaan kasvavassa määrin muun muassa vihreän teknologian, kuten akkuteollisuuden käyttöön. Samanaikaisesti kotimaisen kaivostoiminnan vaikutuksiin suhtaudutaan yleensä kriittisesti, sillä kaivoksista syntyy valtavia määriä jätettä ja kaivoksilla on laajamittaista vaikutusta vesistöihin sekä ympäröivän yhteiskunnan muuhun toimintaan. Oulun yliopiston tutkijat katsovat, että ristiriitaiseen asetelmaan on löydettävissä ratkaisuja muun muassa uusimman teknologian avulla. Myös vanhoista kaivoskiistoista ja aikaisemmista energiasiirtymistä voidaan ottaa oppia.

Harvinaiset geenimuutokset voivat lisätä lievään sepelvaltimotautiin liittyvän äkkikuoleman riskiä18.1.2022 06:10:00 EET | Tiedote

Pitkälle edennyt sepelvaltimotauti ja siihen usein liittyvä sydänlihaksen liikakasvu on yleisin sydänperäisen äkkikuoleman aiheuttaja. Joissain tapauksissa äkkikuoleman taustalta löytyy kuitenkin vain lieväasteinen sepelvaltimotauti yhdessä sydämen liikakasvun kanssa. Tutkimuksen mukaan tietyt harvinaiset geenimuutokset voivat lisätä lievää sepelvaltimotautia sairastavan potilaan riskiä vaarallisille rytmihäiriöille ja äkkikuolemalle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme