Lasten kielelliset ongelmat vaikeuttavat myöhempää kouluttautumista ja työllistymistä
Lasten kielelliset ongelmat ovat ajankohtainen tutkimusteema Oulun yliopistossa. Logopedian professori Sari Kunnari on mukana neljässä teemaan kytkeytyvässä tutkimushankkeessa. Yksi näistä on kohorttitutkimus, jossa selvitetään kielellisten vaikeuksien riski- ja suojatekijöitä sekä vaikeuksien pitkäaikaisvaikutuksia kouluttautumiseen ja työllistymiseen.
”Jos lasten kielellisiin ongelmiin ei puututa ajoissa, erilaisista tukitoimista koituu yhteiskunnalle iso lasku”, Kunnari toteaa. Avainasemassa on kielellisten vaikeuksien varhainen tunnistaminen. Niiden ennusmerkkejä pystytään tunnistamaan alle kaksivuotiailta, mutta luotettavimmin vaikeudet ovat tunnistettavissa 4–6 vuoden iässä. Diagnoosi perustuu moniammatillisen työryhmän tutkimuksiin.
Epäsanantoistotesti paljastaa
Kielellisten vaikeuksien ennusmerkkejä ovat mm. hidas sanaston kehittyminen, epäselvä puhe sekä vaikeudet ohjeiden ymmärtämisessä ja sanojen yhdistämisessä lauseiksi. Vaikeuksien tunnistamisessa eräs keskeinen menetelmä on epäsanantoistotesti, merkityksettömien ”höpösanojen” toistaminen, joka mittaa kielen omaksumiselle tärkeän fonologisen työmuistin toimintaa. Kunnari on ollut mukana kehittämässä sekä kielestä riippumatonta että kielikohtaista epäsanantoistotestiä. Samassa eurooppalaisessa tutkimusverkostossa on kehitetty myös yksi- ja monikielisille lapsille sopiva kerrontamenetelmä, jonka toimivuudesta kielellisten vaikeuksien tunnistamisessa on saatu kansainvälisesti lupaavia tuloksia.
Lasten kielelliset ongelmat painottuvat joko puheen tai ymmärtämisen alueelle. Ne ilmenevät mm. puheäänteiden, sanojen, taivutusmuotojen ja lauserakenteiden omaksumisessa, kerronnan kehittymisessä sekä siinä, miten kieltä käytetään vuorovaikutuksessa. Taustalla on monia riskitekijöitä. Perinnöllisyyden merkityksestä on vahvaa näyttöä, mutta myös kasvuympäristöllä, kuten esimerkiksi virikkeellisyydellä, passiivisen ruutuajan määrällä ja vanhempien koulutustaustalla voi olla vaikutusta.
Avuksi puheterapia
Keskeisin kuntoutusmuoto on puheterapia, jossa lievennetään ja poistetaan lapsen kielen ja puheen häiriöitä sekä vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin ongelmia. Puheterapiaan kuuluu myös ongelmien ennaltaehkäisy, kuten vanhempien systemaattinen ohjaus, jossa annetaan keinoja lapsen kielellisen kehityksen tukemiseen.
Lasten kielellisen kehityksen on havaittu olevan varsin kielisidonnaista, joten niin arvioinnissa kuin kuntoutuksessa tarvitaan kielikohtaisia menetelmiä. Tarvetta kasvattaa monikielisyyden lisääntyminen. Asiaan panostaminen kannattaa, sillä puheterapian hyötysuhteen lasten kielellisessä kuntoutuksessa on laskettu olevan 1:6,4.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Logopedian professori Sari Kunnari, Oulun yliopisto, puh. 0294 483392, sari.kunnari@oulu.fi
Viestintäpäällikkö Tapio Mäkinen, Oulun yliopisto, puh. 040 546 3413, tapio.makinen@oulu.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopistoon 18 356 hakijaa kevään toisessa yhteishaussa28.3.2024 11:51:02 EET | Tiedote
Oulun yliopistoon haki kevään toisessa yhteishaussa 18 356 hakijaa. Keskiviikkona 27.3. päättyneessä haussa Oulun yliopiston suomenkielisissä koulutusohjelmissa on tarjolla yhteensä 2 448 opiskelupaikkaa. Hakijoiden määrä kasvoi hieman edellisvuodesta. Ensisijaisesti Oulun yliopistoon haki 5 653 henkilöä.
Neurokehitykselliset häiriöt yleisiä kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla – perheiden köyhyys yhteydessä sijoituksiin26.3.2024 05:55:00 EET | Tiedote
Lähes joka viides neurokehityksellisen häiriön omaava lapsi päätyy sijoitetuksi kodin ulkopuolelle ennen 18 vuoden ikää, selviää Oulun yliopiston tutkimuksesta. ADHD-diagnoosin saaneet lapset ovat tutkimuksen mukaan yliedustettuina kodin ulkopuolelle sijoitettujen joukossa.
Psykoosisairaudet yhteydessä suuriin tuottavuuskustannuksiin – eroja skitsofrenian ja muiden psykoosien välillä25.3.2024 05:56:00 EET | Tiedote
Skitsofrenian ja muiden psykoosisairauksien välillä on eroja tuottavuuskustannuksissa. Oulun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin eri psykoosisairauksiin liittyvää alentuneen työkyvyn ja tuottavuuden laskun rahallista arvoa.
Oulun yliopisto sai Karvilta laatuleiman ja erinomaisen arvion vaikuttavuudestaan alueellisesti22.3.2024 15:17:43 EET | Tiedote
Oulun yliopisto läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman auditoinnin. Laatuleima on voimassa kuusi vuotta. Oulun yliopisto sai auditointiryhmältä erityiskiitosta keskeisestä roolista ja vakiintuneesta asemasta alueellisesti. Oulun yliopistolla on keskeinen asema tiedon luomisen, innovaatiotoiminnan ja osaamisen kehittymisen alueellisessa verkostossa.
Ilmastonmuutos ja metsien talouskäyttö voivat heikentää mustikan marjan mikrobeja – eroja pohjoisen ja etelän mustikoissa21.3.2024 05:53:00 EET | Tiedote
Uuden tutkimuksen mukaan mustikan marjan symbioottisten mikrobien monimuotoisuus vaihtelee Etelä- ja Pohjois-Suomen mustikoissa. Mikrobit ovat elintärkeitä kaikille elämänmuodoille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme