Lasten kielellisten erityisvaikeuksien tutkimuskäytänteitä kehitettävä - tällä hetkellä alidiagnosointi mahdollista
Kielellinen erityisvaikeus diagnosoidaan Suomessa WHO:n kansainvälisen tautiluokitusjärjestelmän mukaisesti, mutta diagnosointikriteerit ja terminologia eivät ole kansainvälisesti yksiselitteisiä, toteaa filosofian maisteri Sinikka Hannus tuoreessa Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan.
– Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että lapsuuden kielellinen erityisvaikeus vaikuttaa vielä aikuisiässä ja siihen voi liittyä myös laajempia kuin pelkästään kieleen liittyviä vaikeuksia. Kielellisestä erityisvaikeudesta Suomen palvelujärjestelmissä on kuitenkin kerätty vain vähän tietoa, Hannus sanoo.
Hänen väitöstutkimuksessaan tarkasteltiin kielellistä erityisvaikeutta perusterveydenhuollon puheterapeuttien työssä. Tutkimukseen osallistuivat kaikki suomea äidinkielenään puhuvat vuosina 1998 ja 1999 syntyneet vantaalaislapset, jotka olivat saaneet erikoissairaanhoidon kielellisen erityisvaikeuden diagnoosin F80.1 tai F80.2 ja heidän vertaisparinsa.
Tutkimuksessa havaittiin, että kielellisen erityisvaikeuden esiintyvyys jäi kauaksi kansainvälisesti raportoidusta esiintyvyydestä, vaikka se 11 vuoden tarkastelujaksolla lisääntyikin.
– Alhainen esiintyvyys viittaa kielellisen erityisvaikeuden alidiagnosoinnin mahdollisuuteen, Hannus toteaa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin puheterapeuttien testien käyttöä sekä verrattiin kielellisen erityisvaikeusdiagnoosin saaneiden ja heidän verrokkiryhmänsä suoriutumista näistä testeistä.
Tutkimuksen mukaan testit, jotka erottelivat kielihäiriöiset lapset verrokeista parhaiten, olivat pääosin samoja, joihin puheterapeutit luottivat eniten ja joita he käyttivät eniten. Puheterapeutit kuitenkin käyttivät testejä arvioimaan myös muita kielellisiä osa-alueita kuin mihin ne alun perin on tarkoitettu.
Lisäksi tutkimuksessa verrattiin lasten kotiajan käyttöä. Siinä havaitut erot lasten välillä liittyivät enemmän kielellisen erityisvaikeusdiagnoosin saaneiden lasten toiminnan ohjauksen vaikeuteen kuin kielellisiin ongelmiin.
– Kielellisen erityisvaikeuden tutkimuskäytänteiden yhdenmukaistaminen ja niiden kehittäminen ovat tarpeen. Tutkijoiden ja kliinistä työtä tekevien puheterapeuttien osaamisen yhdistäminen saattaa hyödyttää kielihäiriöistä lasta parhaiten, Hannus summaa.
FM Sinikka Hannus väittelee 23.3.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Children with specific language impairment in primary health care – tests, assessment, prevalence and home activities. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätalo, sali 1, Unioninkatu 40. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot: sinikka.hannus@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elisa LautalaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 318 5682elisa.lautala@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme