Lapsiasiavaltuutettu

Lasten kielellisten oikeuksien tilanne on herkkä ja vaatii tietoisia valintoja

Jaa

Situationen för barnens språkliga rättigheter är bräcklig och kräver medvetna val

On kiinnitettävä huomiota siihen, mikä vetoaa lapsiin ja minkä he itse näkevät kaksi- ja monikielisyydessä tärkeäksi. (Kuva: Lapsiasiavaltuutetun toimisto)
On kiinnitettävä huomiota siihen, mikä vetoaa lapsiin ja minkä he itse näkevät kaksi- ja monikielisyydessä tärkeäksi. (Kuva: Lapsiasiavaltuutetun toimisto)

Lasten kielellisten oikeuksien kannalta on keskeistä, että ympäristö tukee lapsen kieltä ja kulttuuria. Kielelliset oikeudet ovat lainsäädännössä vahvimmin tunnistettuja ihmisoikeuksia. Erittäin keskeisessä asemassa ovat ympäristön asenteet ja kieli-ilmapiiri.

Lapsiasianeuvottelukunta kokoontui 8.11.2021 keskustelemaan lasten kielellisistä oikeuksista. Saamelaiskäräjien nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta kertoi saamelaisalueiden lasten kielellisten oikeuksien tilanteesta, Niilo Mäki Instituutin tutkijatohtori Laura Kanto kertoi viittomakieltä omaksuvan lapsen oikeuksista ja oikeusministeriön hallitussihteeri Maria Soininen alusti tekeillä olevasta hallituksen kielipoliittisesta ohjelmasta lasten näkökulmasta.

Kieleen ja kulttuuriin liittyviä ilmiöitä ei usein tunnisteta

– Kun puhumme kielellisistä oikeuksista, puhumme valtavan suuresta asiakokonaisuudesta. Kielen tehtävänä on jakaa merkityksiä, ja lopulta merkitykset syntyvät vuorovaikutustilanteessa. Kieli on osa yksilön identiteettiä ja ajattelun väline. Samalla kieli on yhteisöllinen, sosiaalinen ja jaettu ilmiö. Kieli on myös vallankäytön väline, avasi Laura Kanto.

– Suomella on pitkä historia monikielisenä maana, mutta kielellisiä oikeuksia ei kovin hyvin Suomessa tunnisteta, Maria Soininen sanoi.

– Saamelaiskielet ovat alkuperäiskansan kieliä. Saamen kielten säilyttämiseen on onneksi herätty vaikeiden sota- ja asuntola-aikojen jälkeen. Suomessa puhutaan pohjoissaamea sekä erittäin uhanalaisia koltansaamea ja inarinsaamea, joka on käytössä vain Suomessa, Elli-Marja Hetta kertoi.

Kieli ja kulttuuri kulkevat käsi kädessä. Kulttuuriin ja identiteettiin liittyviä asioita ei useinkaan tunnisteta ja silloinkin, kun tunnistetaan, ei aina osata toimia oikein.

Hyviä kokemuksia kielellisten oikeuksien edistämisestä

Lapsiasianeuvottelukunnan keskustelussa todettiin tärkeäksi, että ympäristö tukee lapsen kieltä ja kulttuuria. Hyviä kokemuksia on esimerkiksi verkko-opetuksen lisäämisestä erityisesti silloin, kun kieltä puhuvat lapset ovat maantieteellisesti hajallaan. Perusopetuslaki ei kuitenkaan vielä täysin tunnista etäopetusta.

Elli-Marja Hetan mukaan saamelainen kulttuuri- ja kielipesätoiminta on osoittautunut tärkeäksi lasten kielellisten oikeuksien kannalta sekä saamelaisalueella että sen ulkopuolella. Kielipesä on alkuperäiskansojen lapsille tarkoitettu varhaiskasvatuspaikka, jossa kaikki toiminta tapahtuu kielikylpyperiaatteella. Myös vahva kummiperinne tukee osaltaan saamelaislasten kieltä. Lapsen kummin tehtävänä on myös tukea kieltä ja kulttuuria.

– Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostossa on aktiivisia nuoria ja erilaista ruohonjuuritason käytännön työtä. Nuorisoneuvosto nostaa lasten ja nuorten asioita saamelaiskäräjien keskusteluun, Elli-Marja Hetta kuvaa.

– Viittomakieltä omaksuville lapsille on tärkeää, että viittomakieltä on mahdollista käyttää, sitä opetetaan ja kieli näkyy ympäristössä. Myös viittomakieltä käyttävän lapsen perheenjäsenten on tärkeää saada tukea viittomakielen omaksumiseen, Laura Kanto kertoo.

Tukea tarvitaan koko yhteiskunnalta

Lapsiasianeuvottelukunnan mukaan kielelliset oikeudet ovat lainsäädännössä laajimmin turvattuja oikeuksia, ja niiden ihmisoikeusperusta on erittäin vahva. Käytännössä kielellisten oikeuksien toteutuminen vaatii resursseja.

– Tietojärjestelmiä ollaan monipuolistamassa kielimerkintöjen suhteen. Tällä voi olla käyttöä esimerkiksi valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa, neuvotteleva virkamies Markku Mölläri valtiovarainministeriöstä kertoi.

Rahallisten resurssien lisäksi pulaa on pätevistä ja kielitaitoisista työntekijöistä esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, opetuksessa ja sosiaalityössä. Kielelliset kysymykset näkyvät palvelujen lisäksi myös lasten vapaa-ajan vietossa. Kirjoja, elokuvia tai sosiaalisen median sisältöjä ei löydy välttämättä muulla kuin suomen kielellä. Kielellisten oikeuksien vahvistamisessa myös motivaation kysymys nousi esiin siinä, mitä kieltä lapset ja nuoret käyttävät esimerkiksi keskenään. On kiinnitettävä huomiota siihen, mikä vetoaa lapsiin ja minkä he itse näkevät kaksi- ja monikielisyydessä tärkeäksi.

– Monien Suomessa käytettävien vähemmistökielten osalta kielitilanne on herkkä ja vaatii tietoisia valintoja yhteisön sisällä. On tärkeää, että lasten oikeuksia, myös kielellisiä oikeuksia, rakennetaan yhteisön sisältä lähtien, mutta tämä ei yksin riitä: tukea tarvitaan koko yhteiskunnalta, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen korostaa.

* * * *
 

För barnens språkliga rättigheter är det väsentligt att omgivningen stödjer barnens språk och kultur. De språkliga rättigheterna har den starkaste ställningen av de mänskliga rättigheterna i lagstiftningen. Omgivningens attityder och språkklimatet har en särskilt central roll för de språkliga rättigheterna.

Barnombudsmannadelegationen sammanträdde 8.11.2021 för diskussion om barnens språkliga rättigheter. Sametingets ungdomssekreterare Elli-Marja Hetta berättade om situationen för barnens språkliga rättigheter i samiska områden, forskningsdoktor Laura Kanto från Niilo Mäki Institutet berättade om rättigheterna för barn som lär sig teckenspråk och förvaltningssekreterare Maria Soininen från justitieministeriet redogjorde ur barnens perspektiv för regeringens språkpolitiska program under beredning.

Fenomen som förknippas med språk och kultur känns ofta inte igen

– När vi talar om språkliga rättigheter talar vi om ett enormt ämnesområde. Med språk delar man innehåll/betydelse med varandra, och innehållet/betydelsen uppstår slutligen i interaktionssituationer. Språket är en del av en individs identitet och ett redskap för tankeverksamheten. Samtidigt är språk ett kollektivt, socialt och delat fenomen. Språk är också ett redskap för maktutövande, inledde Laura Kanto.

– Trots att Finland har en lång historia som ett flerspråkigt land är identifieringen av de språkliga rättigheterna ofta bristfällig hos oss, sade Maria Soininen.

– De samiska språken är ursprungsfolkets språk. Lyckligtvis har man insett att de samiska språken ska bevaras. Så var inte fallet under den svåra krigstiden och internatåren. I Finland talas nordsamiska samt det akut hotade språket skoltsamiska och enaresamiska som används endast i Finland, berättade Elli-Marja Hetta.

Språk och kultur går hand i hand. Faktorer som hänför sig till kultur och identitet känns ofta inte igen och även om de identifieras, vet man inte alltid hur man ska förfara.

Positiva erfarenheter av främjandet av de språkliga rättigheterna

Under barnombudsmannadelegationens diskussion konstaterades att det är viktigt att omgivningen stödjer barnens språk och kultur. Man har fått positiva erfarenheter till exempel av ökad undervisning online särskilt i situationer där barn som talar samma språk är geografiskt splittrade. Enligt lagen om grundläggande undervisning är distansundervisning dock fortfarande ett exceptionellt undervisningsarrangemang.

Enligt Elli-Marja Hetta har verksamheten med samiska kultur- och språknästen visat sig vara viktig för barnens språkliga rättigheter både i och utanför det samiska området. Ett språknäste är en plats för småbarnspedagogiken för barn som tillhör ursprungsfolken där all verksamhet sker enligt språkbadsprincipen. Den starka fadderskapstraditionen stödjer också de samiska barnens språk. Barnets fadder ska också stödja barnets språk och kultur.

– Det finns många aktiva ungdomar och olika former av praktiskt arbete på gräsrotsnivån i Sametingets ungdomsråd. Ungdomsrådet lyfter fram frågor som berör barn och unga till Sametinget för diskussion, beskriver Elli-Marja Hetta.

– Det är viktigt för barn som lär sig teckenspråk att de har möjlighet att använda teckenspråk, att de får undervisning i teckenspråk och att språket är synligt i omgivningen. Det är också viktigt att familjemedlemmarna av barn som använder teckenspråk får stöd för att lära sig teckenspråk, berättar Laura Kanto.

Hela samhällets stöd behövs

Enligt barnombudsmannadelegationen har de språkliga rättigheterna det mest omfattande skyddet i lagstiftningen, och deras grund i de mänskliga rättigheterna är väldigt stark. I praktiken kräver tillgodoseendet av de språkliga rättigheterna resurser.

– Datasystemen förnyas som bäst vad gäller språkspecifikationerna. Detta kan vara användbart till exempel vid reformen av statsandelssystemet, berättade konsultativ tjänsteman Markku Mölläri från finansministeriet.

Utöver de ekonomiska resurserna råder det också brist på kompetenta och språkkunniga arbetstagare till exempel inom småbarnspedagogiken, undervisningen och socialarbetet. De språkliga frågorna syns både i tillgången till service och i barnens fritidsaktiviteter. Böcker, filmer eller innehåll i sociala medier finns inte alltid på andra språk än finska. Angående stärkandet av de språkliga rättigheterna kom även frågan om motivation fram till exempel vad gäller språk som barn och unga talar sinsemellan. Vi ska fästa uppmärksamhet vid det som tilltalar barn och det som de själva ser som viktigt i två- och flerspråkighet.

– Situationen för många av de minoritetsspråk som används i Finland är bräcklig och kräver medvetna val inom gemenskapen. Det är viktigt att barnets rättigheter, inklusive de språkliga rättigheterna, byggs upp i gemenskapen, med det är inte tillräckligt: det behövs stöd från hela samhället, betonar barnombudsmannen Elina Pekkarinen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

On kiinnitettävä huomiota siihen, mikä vetoaa lapsiin ja minkä he itse näkevät kaksi- ja monikielisyydessä tärkeäksi. (Kuva: Lapsiasiavaltuutetun toimisto)
On kiinnitettävä huomiota siihen, mikä vetoaa lapsiin ja minkä he itse näkevät kaksi- ja monikielisyydessä tärkeäksi. (Kuva: Lapsiasiavaltuutetun toimisto)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Lapsiasiavaltuutettu
Lapsiasiavaltuutettu
Vapaudenkatu 58 A
40100 Jyväskylä

0295 666 850http://lapsiasia.fi/

Lapsiasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, josta on säädetty lailla (laki lapsiasiavaltuutetusta 1221/2004). Lapsiasiavaltuutettu antaa Suomen hallitukselle ja eduskunnalle lakisääteisen arvion lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin tilasta sekä raportoi määräajoin YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Lapsiasiavaltuutettu tekee aloitteita ja antaa lausuntoja toimialansa teemoista. Lapsiasiavaltuutettu ei käsittele yksittäisen lapsen asioita.

* * * 

Barnombudsmannen är en självständig och oberoende statlig myndighet som grundats genom lagen om barnombudsmannen (1221/2004). Barnombudsmannen rapporterar till statsrådet och till Finlands riksdag om hur barn och unga mår och om hur deras rättigheter genomförs. Barnombudsmannen rapporterar också till FN:s kommitté för barnets rättigheter i anslutning till statens regelbundna rapportering. Barnombudsmannen påverkar bland annat genom att göra motioner, ge utlåtanden och delta i den samhälleliga diskussionen. Ombudsmannen har inte rätt att handla i ärenden som gäller enskilda barn.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Lapsiasiavaltuutettu

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme