Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Lasten koronarokotukset ovat pääsemässä vauhtiin koulujen alettua

Jaa

Suomessa on aloitettu 5–11-vuotiaiden lasten koronarokotukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suositteli joulukuussa 2021 rokotuksia ikäryhmän lapsille, joilla on perustaudin hoidon tai muun syyn vuoksi suurentunut riski sairastua vakavaan koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Lisäksi rokotuksia suositeltiin 5–11-vuotiaille, joiden lähipiirissä on voimakkaasti immuunipuutteinen henkilö.

Muille 5–11-vuotiaille suositeltiin tarjottavan mahdollisuutta koronarokotukseen.

”Julkisuudessa on ollut epäselvyyttä mitä mahdollisuuden tarjoaminen tarkoittaa. On saatettu tulkita niin, että rokotuksia ei suositeltaisi perusterveille lapsille lainkaan. Tämä on väärinymmärrys. Comirnaty –koronarokote on lääkeviranomaisen hyväksymä myös 5–11-vuotiaille. Lapsille annettu rokotussuositus ei ole yhtä vahva kuin 12 vuotta täyttäneiden. Tämä johtuu siitä, että vakavan koronataudin riski on 5–11-vuotiailla hyvin pieni”, täsmentää THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

Pienten lasten ohjeistuksessa on myös haluttu korostaa koronarokotteiden vapaaehtoisuutta, koska tämän ikäisten lasten tautitaakka on pieni.

”Koronarokotteet ovat myös lapsille tehokkaita. Heidän rokottamisellaan on kuitenkin arvioitu olevan vain vähäinen vaikutus epidemian hallintaan. Pienet lapset eivät ole epidemian leviämisen kannalta keskeisimmässä asemassa, ja toisaalta rokotteiden suojateho omikronvariantin aiheuttamaa tartuntaa vastaan on vain kohtalainen ”, Nohynek jatkaa.

Lapsille valtaosin lieviä haittoja

Koronarokotteiden haittavaikutukset ovat hyvin samanlaisia 5–11-vuotiailla kuin vanhemmilla lapsilla, kuten esimerkiksi pistospaikan kipua ja turvotusta, kuumetta, väsymystä ja lihaskipua, jotka ovat kaikki ohimeneviä. Vakavat haitat ovat hyvin harvinaisia.

”Pienillä lapsilla vakava koronatauti ja sen pitkäaikaisvaikutukset ovat tämänhetkisen tiedon valossa harvinaisia. Siksi rajallisten rokotusresurssien kanssa iäkkäiden sekä muiden vakavalle koronataudille suuressa riskissä olevien ryhmien suojeleminen rokotuksin on ollut korkeammalla prioriteeteissa”, sanoo Nohynek.

Kunnat vastaavat koronarokotusten järjestämisestä

Alaikäinen voi itse päättää koronarokotuksestaan, jos rokotteen antava terveydenhuollon ammattilainen arvioi, että tämä ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään asiasta.

Lapsen itsenäiselle päätökselle ei ole laissa määritelty ikärajaa, ja siksi asia arvioidaan tapauskohtaisesti. Useimpien 5–11-vuotiaiden kohdalla rokottamiseen tarvitaan kaikkien huoltajien suostumus. Nykyinen lainsäädäntö ja laillisuusvalvojien ratkaisukäytäntö huomioiden suostumus lapsen rokottamiseen tarvitaan kaikilta huoltajilta.

Kunnat vastaavat koronarokotuksista ja päättävät, miten lasten rokotukset käytännössä järjestetään. Rokotuksia voidaan antaa esimerkiksi kouluterveydenhuollossa tai koronarokotuspisteissä, joissa muutakin väestöä rokotetaan.

”Joulunajan lomien ja koulujen alkamisen jälkeen lasten rokotukset ovat pääsemässä vauhtiin. Alueilla on nyt enemmän resursseja myös lasten rokottamiseen, sillä iäkkäiden ja muiden riskiryhmien kolmannet rokoteannokset ovat edenneet hyvin”, kertoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.

Lapsille tarkoitettua Biontech-Pfizerin Cormirnaty-rokotetta on saatu joulu-tammikuun aikana yhteensä 360 000 annosta. Lisää rokotteita saadaan maaliskuun alussa.

Suomessa mRNA-rokotteiden ensimmäisen ja toisen annoksen väli on 6–12 viikkoa, ja lapsille rokote annetaan samalla annosvälillä kuin aikuisille.

“Joissain kunnissa joudutaan antamaan toisia annoksia pidemmällä antovälillä, koska lapsille tarkoitettuja valmisteita tulee lisää vasta maaliskuussa. Toisiin annoksiin ei riitä kaikkialla rokotteita kuuden viikon välillä. Rokotuksen antama suoja on kuitenkin parempi silloin, kun annosväli on pidempi”, sanoo Kontio.

Lisätietoja:

Usein kysyttyä lasten ja nuorten koronarokotuksista

Hanna Nohynek
ylilääkäri
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi

Mia Kontio
johtava asiantuntija
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Koronan sairastaminen ei ole este rokotteiden saamiselle – sairastettu tauti vastaa yhtä rokoteannosta14.1.2022 15:19:40 EET | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tarkentanut koronavirustaudin sairastaneiden rokotussuositusta. Kaikille 18 vuotta täyttäneille aiemmin rokottamattomille ensimmäinen rokoteannos voidaan antaa jo kahden kuukauden kuluttua sairastetusta taudista. Alle 18-vuotiaille koronarokote voidaan antaa 4–6 kuukautta sairastetun taudin jälkeen. ”Sairastettu koronatauti ei ole esteenä rokotteiden saamiselle. Koronataudin seurauksena muodostuva immuniteetti säilyy ainakin 6–12 kuukautta ja antaa todennäköisesti ainakin osittain suojaa myös eri virusmuunnosten aiheuttamaa vakavaa tautia vastaan”, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin. Sairastettu koronatauti muodostaa yhtä rokoteannosta vastaavan immuunivasteen. Tutkimusten perusteella taudin sairastanut saa yhdestä rokoteannoksesta vähintään yhtä hyvän vasteen kuin kaksi annosta saaneet, jotka eivät ole sairastaneet koronavirustautia. Jos rokotettu sairastuu koronaviruksen aiheuttamaan tautiin, vahvistaa sairastettu tauti rokotteilla ai

Jo kaksi koronarokoteannosta antaa hyvän suojan omikronin aiheuttamaa vakavaa tautia vastaan, kolmas annos nostaa suojan erinomaiseksi7.1.2022 17:38:35 EET | Tiedote

Jo kaksi annosta mitä tahansa Suomessa käytössä olevaa koronarokotetta antaa hyvän suojan omikronvariantin aiheuttamaa vakavaa, sairaalahoitoista tautia vastaan. Kolmas rokoteannos nostaa suojaa edelleen. Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa koronarokotteiden suoja vakavaa tautimuotoa vastaan oli hyvä eli 72 prosenttia vielä 5–6 kuukautta toisen rokoteannoksen jälkeen, mutta laski kuuden kuukauden jälkeen 52 prosenttiin. Kolmannen annoksen jälkeen suoja nousi lähes erinomaiseksi eli 88 prosenttiin. Vielä tarvitaan lisää tutkimustietoa, eroaako suojateho vakavaa koronatautia vastaan riskiryhmissä ja iäkkäillä. Lisäksi tarvitaan tarkempaa ymmärrystä rokotesuojasta eri valmisteilla. Suoja lievää tautia vastaan heikompi Koronarokotteiden antama suoja omikronin aiheuttamaa lievää koronavirusinfektiota vastaan vaikuttaa selvästi heikentyneen. Toisen rokoteannoksen antama suoja on 3–4 kuukauden jälkeen vähäinen eli 0–20 prosenttia. Kolmannen annoksen antama suoja on kohtalainen, alkuun noin 60

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme