Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Lasten koronarokotukset ovat pääsemässä vauhtiin koulujen alettua

Jaa

Suomessa on aloitettu 5–11-vuotiaiden lasten koronarokotukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suositteli joulukuussa 2021 rokotuksia ikäryhmän lapsille, joilla on perustaudin hoidon tai muun syyn vuoksi suurentunut riski sairastua vakavaan koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Lisäksi rokotuksia suositeltiin 5–11-vuotiaille, joiden lähipiirissä on voimakkaasti immuunipuutteinen henkilö.

Muille 5–11-vuotiaille suositeltiin tarjottavan mahdollisuutta koronarokotukseen.

”Julkisuudessa on ollut epäselvyyttä mitä mahdollisuuden tarjoaminen tarkoittaa. On saatettu tulkita niin, että rokotuksia ei suositeltaisi perusterveille lapsille lainkaan. Tämä on väärinymmärrys. Comirnaty –koronarokote on lääkeviranomaisen hyväksymä myös 5–11-vuotiaille. Lapsille annettu rokotussuositus ei ole yhtä vahva kuin 12 vuotta täyttäneiden. Tämä johtuu siitä, että vakavan koronataudin riski on 5–11-vuotiailla hyvin pieni”, täsmentää THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

Pienten lasten ohjeistuksessa on myös haluttu korostaa koronarokotteiden vapaaehtoisuutta, koska tämän ikäisten lasten tautitaakka on pieni.

”Koronarokotteet ovat myös lapsille tehokkaita. Heidän rokottamisellaan on kuitenkin arvioitu olevan vain vähäinen vaikutus epidemian hallintaan. Pienet lapset eivät ole epidemian leviämisen kannalta keskeisimmässä asemassa, ja toisaalta rokotteiden suojateho omikronvariantin aiheuttamaa tartuntaa vastaan on vain kohtalainen ”, Nohynek jatkaa.

Lapsille valtaosin lieviä haittoja

Koronarokotteiden haittavaikutukset ovat hyvin samanlaisia 5–11-vuotiailla kuin vanhemmilla lapsilla, kuten esimerkiksi pistospaikan kipua ja turvotusta, kuumetta, väsymystä ja lihaskipua, jotka ovat kaikki ohimeneviä. Vakavat haitat ovat hyvin harvinaisia.

”Pienillä lapsilla vakava koronatauti ja sen pitkäaikaisvaikutukset ovat tämänhetkisen tiedon valossa harvinaisia. Siksi rajallisten rokotusresurssien kanssa iäkkäiden sekä muiden vakavalle koronataudille suuressa riskissä olevien ryhmien suojeleminen rokotuksin on ollut korkeammalla prioriteeteissa”, sanoo Nohynek.

Kunnat vastaavat koronarokotusten järjestämisestä

Alaikäinen voi itse päättää koronarokotuksestaan, jos rokotteen antava terveydenhuollon ammattilainen arvioi, että tämä ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään asiasta.

Lapsen itsenäiselle päätökselle ei ole laissa määritelty ikärajaa, ja siksi asia arvioidaan tapauskohtaisesti. Useimpien 5–11-vuotiaiden kohdalla rokottamiseen tarvitaan kaikkien huoltajien suostumus. Nykyinen lainsäädäntö ja laillisuusvalvojien ratkaisukäytäntö huomioiden suostumus lapsen rokottamiseen tarvitaan kaikilta huoltajilta.

Kunnat vastaavat koronarokotuksista ja päättävät, miten lasten rokotukset käytännössä järjestetään. Rokotuksia voidaan antaa esimerkiksi kouluterveydenhuollossa tai koronarokotuspisteissä, joissa muutakin väestöä rokotetaan.

”Joulunajan lomien ja koulujen alkamisen jälkeen lasten rokotukset ovat pääsemässä vauhtiin. Alueilla on nyt enemmän resursseja myös lasten rokottamiseen, sillä iäkkäiden ja muiden riskiryhmien kolmannet rokoteannokset ovat edenneet hyvin”, kertoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.

Lapsille tarkoitettua Biontech-Pfizerin Cormirnaty-rokotetta on saatu joulu-tammikuun aikana yhteensä 360 000 annosta. Lisää rokotteita saadaan maaliskuun alussa.

Suomessa mRNA-rokotteiden ensimmäisen ja toisen annoksen väli on 6–12 viikkoa, ja lapsille rokote annetaan samalla annosvälillä kuin aikuisille.

“Joissain kunnissa joudutaan antamaan toisia annoksia pidemmällä antovälillä, koska lapsille tarkoitettuja valmisteita tulee lisää vasta maaliskuussa. Toisiin annoksiin ei riitä kaikkialla rokotteita kuuden viikon välillä. Rokotuksen antama suoja on kuitenkin parempi silloin, kun annosväli on pidempi”, sanoo Kontio.

Lisätietoja:

Usein kysyttyä lasten ja nuorten koronarokotuksista

Hanna Nohynek
ylilääkäri
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi

Mia Kontio
johtava asiantuntija
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL:n tutkimus: äidin vahva kiintymyssuhde lapseen ja sosiaalisen verkoston tuki vaikuttavat hyvin positiivisesti pikkulapsen kehitykseen26.7.2022 12:20:42 EEST | Tiedote

Tuore THL:n seurantatutkimus osoittaa, että äidin vahva kiintymyssuhde lapseen ja sosiaalisen verkoston tuki vaikuttavat hyvin positiivisesti pikkulapsen psykososiaaliseen hyvinvointiin. Kaksivuotiaan psykososiaalinen hyvinvointi tarkoittaa esimerkiksi sellaista turvallisuudentunnetta, että lapsi kykenee suuntautumaan maailmaan uteliaasti ja kokemaan siitä onnistumista ja iloa. Tämä palvelee lapsen iänmukaisia itsenäistymispyrkimyksiä sekä tasapainoisen tunne-elämän ja hyvän käyttäytymisen kehittymistä. Äitien loppuraskauden aikaiset negatiiviset odotukset omasta kyvystään pitää huolta vauvastaan sekä heikompi kiintymys vauvaan 3–8 kuukauden iässä heijastuivat lapsen heikompaan psykososiaaliseen kehitykseen vielä kahden vuoden iässä. Lapsen käytös tällöin viestii epäluottamusta siihen, että hänen tarpeisiinsa vastataan, ja siihen että hän voi missä tilanteessa tahansa turvautua vanhempaan. Seurantatutkimus vahvistaa jo aiemmin havaitun yhteyden äidin ja lapsen välisen vahvan kiintymyss

THL:n suositus: kunnat voivat laajentaa neljänsiä koronarokotuksia tiettyihin väestöryhmiin jo heinäkuussa18.7.2022 09:18:06 EEST | Tiedote

THL on antanut uuden neljänsien koronarokotusten laajentamista koskevan suosituksen, joka poikkeaa aiemmasta ennakkotiedosta. THL suosittelee, että kunnat alkaisivat tarjota neljänsiä rokoteannoksia tietyille väestöryhmille jo heinäkuussa tai viimeistään 1.8. alkaen. Alun perin THL suositteli ennakolta, että neljänsiä rokotuksia laajennettaisiin niin, että 15.8. alkaen niitä tarjottaisiin kaikille 65 vuotta täyttäneille ja 1.9. alkaen kaikille 60 vuotta täyttäneille sekä 12–59-vuotiaille riskiryhmille. Uusi suositus on, että kunnat voivat heinäkuusta alkaen, alueellisen epidemiatilanteen mukaan, tarjota neljänsiä rokoteannoksia portaittain alkaen henkilöistä, joilla on suurin lääketieteellinen riski vakavalle koronataudille eli seuraavassa järjestyksessä: 70–79-vuotiaat, jotka eivät kuulu lääketieteellisiin riskiryhmiin 18–69-vuotiaat lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat 60–69-vuotiaat, jotka eivät kuulu lääketieteellisiin riskiryhmiin. Kun rokotuksia kohdennetaan niille, joilla on

Ennakkotieto THL:n suosituksesta: neljännet koronarokotukset laajenevat loppukesästä6.7.2022 10:17:26 EEST | Tiedote

THL aikoo suositella koronarokotusten neljänsien annosten laajentamista loppukesästä. Kyseessä on ennakkoarvio, ja tarkennettu lopullinen suositus valmistuu viimeistään elokuun alussa. Ennakkotiedon avulla kunnat ehtivät valmistautua rokotusten antamiseen. THL:n tämänhetkisen arvion mukaan kolmen rokotteen sarjan jälkeen tehosterokotuksia annettaisiin seuraavasti: 15.8. alkaen kaikille 65 vuotta täyttäneille 1.9. alkaen kaikille 60 vuotta täyttäneille 1.9. alkaen kaikille 12–59-vuotiaille, jotka kuuluvat vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin. Suositus tulee perustumaan ajantasaiseen lääketieteelliseen ja epidemiologiseen arvioon. ”Koronaepidemia hyvin todennäköisesti kiihtyy syksyllä. Lisäksi vanhempien ikäryhmien sekä riskiryhmiin kuuluvien suoja vakavaa koronatautia vastaa alkaa hitaasti hiipua. Tämänhetkisen tiedon valossa neljänsien annosten laajentaminen loppukesästä on perusteltua”, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek. ”Nuoremmilla vakava koronatauti on harvinainen, ja heillä k

Matkustamiseen liittyvät koronatoimet päättyvät Suomen rajoilla – 1.7. alkaen rajoilla ei tarvitse esittää todistuksia tai käydä testeissä30.6.2022 09:52:06 EEST | Tiedote

Koronapandemiaan liittyvät terveysturvallisuustoimet Suomen rajanylityspisteillä päättyvät. Perjantaista 1.7. lähtien matkustajien ei enää tarvitse esittää koronarokotuksiin tai sairastettuun tautiin liittyviä todistuksia maahan tultaessa eikä käydä koronatestissä. Koronaan liittyvien terveysturvallisuustoimien päättymien koskee sekä Suomen sisä- että ulkorajoja. Sisäraja tarkoittaa Suomen ja muun EU- tai Schengen-alueen välistä rajaa ja ulkoraja Suomen ja EU- tai Schengen-alueen ulkopuolisen alueen rajaa. Terveystoimet sisärajoilla perustuivat tartuntatautilain pykäliin, joiden voimassaolo päättyy 30.6. Pykälien voimassaoloa ei enää jatketa, sillä niillä ei enää ole merkitystä koronapandemian leviämisen ehkäisyssä. Myös ulkorajojen koronarajoitukset päättyvät. Ulkorajoja koskevat kuitenkin tavanomaiset maahantulorajoitukset, jotka tulee tarkistaa rajavartiolaitoksen verkkosivuilta. Rajavartiolaitoksen koronaneuvontapuhelin kansalaisille sulkeutuu 15.7. Vaikka terveysturvallisuustoimet

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme