Helsingin yliopisto

Lasten lihavuutta tulisi hoitaa yhteistyössä perheiden kanssa

Jaa
Suomessa neljäsosa pojista ja viidesosa tytöistä on ylipainoisia. Kouluterveydenhuollon tiiviimpi ja oikea-aikainen yhteistyö perheiden kanssa auttaisi puuttumaan lasten ylipainoon ennen kuin se kehittyy lihavuudeksi, selviää Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.

Terveystarkastukset ja lihavuuden ennaltaehkäisy ovat tärkeä osa kouluterveydenhuollon toimintaa. Lapset käyvät kouluterveydenhoitajalla vuosittain ja useimmat koululääkärillä 1. ja 5. luokan laajassa terveystarkastuksessa. Kouluterveydenhuollossa onkin hyvät edellytykset havaita lapsen ylipaino ja siihen liittyviä tekijöitä ala-asteen aikana.

Lasten lihavuuden ehkäisyn ja hoidon toteutumisesta kouluterveydenhuollossa on tiedetty vähän. LL Paula Häkkänen on väitöstutkimuksessaan selvittänyt, miten lasten lihavuus kehittyy ala-asteen aikana ja miten sen hoito toteutuu.

Tutkimuksessa todettiin, että sekä kouluterveydenhoitajat että -lääkärit havaitsivat ylipainon ja lihavuuden hyvin. Hoito oli kuitenkin enemmän tilanteen seurantaa kuin konkreettisia hoitosuunnitelmia. Eniten hoitoa saivat lapset, jotka olivat kouluiässä jo selkeästi ylipainoisia tai lihavia. Painoltaan jatkuvassa nousevassa kehityksessä oleviin lapsiin kiinnitettiin kouluterveydenhuollossa vähemmän huomiota.

–  On tärkeää tunnistaa lapset, joilla on suurin riski kehittää lihavuus ja joilla lihavuus todennäköisimmin jatkuisi aikuisikään. Näin tuki ja hoito voidaan kohdistaa riittävän ajoissa - jo ennen varsinaista lihavuutta - niihin, joiden paino alkaa kehittyä epäsuotuisasti, Häkkänen sanoo.

Tutkimuksen mukaan lihavuuden hoitamiseksi tarvitaan myös kokonaisvaltaisempia hoitosuunnitelmia.

–  Perhettä tavattaessa voitaisiin luontevasti palata yhteistyössä vanhempien kanssa huolella tehtyyn aikaisempaan suunnitelmaan. Tällöin lihavuuden puheeksi otto aina alusta ja yhä uudelleen voitaisiin välttää, Häkkänen perustelee.

Yksilöllisempää tukea lasten lihavuuden hoitoon

Tutkimus osoitti, että lasten lihavuus alkaa aikaisin ja on usein pysyvää. Lihavuutta oli enemmän lapsilla, joita kiusattiin koulussa, joilla oli oppimisen haasteita tai joiden perhe oli kohdannut kriisejä. Ylipainon kehittyminen lihavuudeksi oli tytöillä yhteydessä yksinhuoltajuuteen ja eroperheeseen sekä pojilla kiusatuksi tulemiseen ja perheen kriiseihin.

Vaikka yhteistyö perheiden kanssa on kouluterveydenhuollon perustyötä, olivat ala-asteikäiset lapset yksin ylipainoon liittyvillä käynneillä terveydenhoitajan luona lähes aina ja puolessa lääkärin vastaanotoista.

–  Ylipainon kehityskulut ja lasten ja perheiden tilanteet ja tarpeet vaihtelevat. Terveystarkastukset mahdollistavat hyvin yhteistyön perheiden kanssa. Tulosteni mukaan tätä yhteistyötä kannattaa kehittää, Häkkänen kannustaa.

Häkkäsen mukaan on samalla tarpeen pohtia, miten rajalliset terveydenhuollon voimavarat voidaan järkevästi kohdentaa.

– Esimerkiksi viidennen luokan laajan terveystarkastuksen yksilöllisempi ajoitus voisi olla hyödyllistä, Häkkänen ehdottaa.

Lisätietoja:

LL Paula Häkkänen
puh.: 050 590 1819
sähköposti: paula.hakkanen@helsinki.fi

LL Paula Häkkänen väittelee 22.1.2021 kello 13 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Overweight and obesity development and school health care interventions over primary school years". Vastaväittäjänä on professori Markus Juonala, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Kaisu Pitkälä.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Tilaisuutta voi seurata etänä. Lisätiedot ja linkki verkkolähetykseen Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa.

*************************

Ystävällisin terveisin

Anu Koivusipilä
viestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto, Meilahden kampus
Puh. 050 472 5881
Sähköposti: anu.koivusipila@helsinki.fi



Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye