Helsingin yliopisto

Lasten päivähoito yhteydessä parempaan koulumenestykseen

Jaa

Kotihoidon tuen sisaruskorotuksen käyttö eli siirtyminen suoraan kotihoidosta peruskoulun ensimmäiselle luokalle on yhteydessä heikompaan koulumenestykseen peruskoulussa. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyönä tehdystä tuoreesta tutkimuksesta.

- Ennen ensimmäistä kouluvuottaan päivähoitoon osallistuneiden nuorten päättötodistuksen keskiarvo oli korkeampi verrattuna niihin nuoriin, jotka olivat kotihoidossa ennen koulun aloittamista, kertoo professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta. 

Lisäksi päivähoitoon osallistuneista nuorista useampi suoritti toisen asteen tutkinnon 25. ikävuoteen mennessä verrattuna niihin nuoriin, jotka olivat kotihoidossa.

Tutkimuksessa seurattiin vuonna 1987 syntyneitä nuoria, joilla oli yksi- tai kaksivuotias sisarus vuonna 1993. Tutkimuksessa verrattiin niitä nuoria, jotka olivat olleet kotihoidossa kotihoidon tuen sisaruskorotuksen turvin viisi- ja kuusivuotiaina ja niitä nuoria, jotka osallistuivat päivähoitoon ennen kouluun menoa.

 

Päivähoitoon osallistuneilla päättötodistus hieman parempi

Koulumenestystä mitattiin peruskoulun päättötodistuksen keskiarvon sekä toisen asteen tutkinnon suorittamisella. Päivähoitoon osallistuminen pääteltiin kotihoidon tuen sisaruskorotuksen avulla. Valikoitumista eri ryhmiin kontrolloitiin ottamalla huomioon lapsen sukupuoli, äidin ikä, äidin koulutus ja muiden lasten lukumäärä.

Päivähoitoon osallistuneiden lasten peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli 0,2 arvosanaa korkeampi kuin kotihoitoon osallistuneiden lasten. Sen sijaan päivähoidon ja toisen asteen tutkinnon suorittamisen välillä ei havaittu yhteyttä sen jälkeen, kun valikoituminen oli otettu huomioon.

Saadut tulokset koulumenestyksestä ovat linjassa aikaisempien ulkomaisten ja kotimaisten tulosten kanssa. 

- Tulokset eivät osoita syy-yhteyttä päivähoitoon osallistumisen ja koulumenestyksen välillä, mutta ne herättävät silti kriittisiä kysymyksiä siitä, kannustaako kotihoidon tuen sisaruskorotus perheitä hoitamaan vanhempia alle kouluikäisiä lapsia kotona, millä voi olla vaikutusta nuorten koulumenestykseen, Hiilamo toteaa.



Lisätietoja:

Heikki Hiilamo
professori
Helsingin yliopisto
puh. 0403587203
heikki.hiilamo@helsinki.fi

Marko Merikukka
tilastotutkija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
puh. 029 524 6210
marko.merikukka@thl.fi

Julkaisu:

Heikki Hiilamo, Marko Merikukka, Anita Haataja. Long-term educational outcomes of child care arrangements in Finland. SAGE Open.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

GSK ja Sanofi mukaan merkittävään suomalaiseen FinnGen-geenitutkimushankkeeseen22.1.2019 14:00Tiedote

GSK ja Sanofi ovat liittyneet mukaan FinnGen-tutkimuskonsortioon. FinnGen on laaja julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen tutkimushanke, jonka tavoitteena on tuottaa geneettistä tietoa 500 000 suomalaisesta biopankkinäytteen antajasta. Genomitiedon yhdistäminen terveystietoihin mahdollistaa tutkimuksen tavoittelemat tieteelliset läpimurrot, paremman ymmärryksen sairauksien syntymekanismeista ja uusien hoitokeinojen kehittämisen.

Koirien pelon ja ihmisten mielenterveyshäiriöiden taustalla samoja tekijöitä21.1.2019 14:51Tiedote

Professori Hannes Lohen ryhmä on tunnistanut yli kolmensadan saksanpaimenkoiran aineiston avulla kaksi geenialuetta, joista toinen liittyy koirien pelokkuuteen ja toinen ääniarkuuteen. Pelokkuuteen liitetty geenialue vastaa ihmisten kromosomin 18 aluetta, joka on liitetty erilaisiin psykiatrisiin sairauksiin. Ääniarkuuteen liitetty alue sisältää puolestaan useita ihmisten ja koirien käyttäytymiseen sekä psykiatrisiin sairauksiin liittyviä geenejä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme