Helsingin yliopisto

Lasten syövät koettelevat erityisesti äitien mielenterveyttä

Jaa

Lapsen sairastuminen syöpään lisää vanhempien psyykenlääkkeiden käyttöä. Vaikka psyykenlääkitys yleistyy heti diagnoosin jälkeen sekä äideillä että isillä, on lapsen sairastumisen vaikutus mielenterveyteen äideillä suurempi ja pitkäkestoisempi, todetaan Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa.

Äitien mielenterveyteen pitkään kestävää vaikutusta ennustavat erityisesti hoivataakkaan liittyvät tekijät. Tutkimuksessa seurattiin rekisteriaineistojen avulla niitä vanhempia, joiden alle 20-vuotias lapsi sairastui syöpään vuosina 2000–2016. Vanhempien mielenterveyden muutoksia mitattiin psyykenlääkeostojen avulla.

Lapsen syöpädiagnoosia edeltävän vuoden aikana 11 prosenttia äideistä ja seitsemän prosenttia isistä osti psyykenlääkkeitä vähintään kerran. Välittömästi diagnoosia seuraavan vuoden aikana lääkitys yleistyi äideillä kuusi ja isillä kolme prosenttiyksikköä.

-  Naiset käyttävät yleisesti ottaen enemmän psyykenlääkkeitä kuin miehet, mikä voi osittain selittää miksi lääkitys yleistyi diagnoosin jälkeen enemmän äideillä kuin isillä, kommentoi väestötieteen yliopistonlehtori Niina Metsä-Simola Helsingin yliopistosta.

Vanhempien psyykenlääkitys yleistyi heti lapsen syöpädiagnoosin jälkeen riippumatta syöpätyypistä, sairastuneen lapsen iästä tai muista hoivataakkaan vaikuttavista tekijöistä. Sen sijaan näillä tekijöillä oli merkitystä sille, miten nopeasti psyykenlääkityksen yleisyys palasi lapsen diagnoosin jälkeen sairastumista edeltävälle tasolle.

- Tämä oli odotettavissa, sillä vaikeudet yhdistää sairastuneen lapsen hoito muihin velvollisuuksiin alkavat todennäköisesti näkyä selvemmin ajan myötä, Metsä-Simola kertoo. 


Perheille tärkeää tarjota pitkäkestoista tukea

Niillä äideillä, joiden lapsi oli sairastuessaan alle 10-vuotias tai joilla oli myös muita kotona asuvia alaikäisiä lapsia, psyykenlääkitys pysyi diagnoosin jälkeen pidempään koholla verrattuna muihin äiteihin. Isillä vastaavaa yhteyttä ei havaittu.

- Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että lapsen sairastuessa äidit ottavat keskimäärin enemmän vastuuta hoidosta ja ovat pidempään poissa töistä kuin isät. Tämä näyttäisi kuormittavan äitien mielenterveyttä pitkällä aikavälillä, toteaa Metsä-Simola.

Tutkimuksessa seurattiin vanhempien mielenterveyden muutoksia viisi vuotta lapsen diagnoosin jälkeen. Keskushermoston syöpiin sairastuneiden lasten äideillä psyykenlääkitys pysyi koko tämän ajan selvästi koholla diagnoosia edeltävään tasoon verrattuna.  

- Perheille olisi tärkeää tarjota tukea tarpeeksi pitkään, myös aktiivisten syöpähoitojen päättymisen jälkeen, sanoo Metsä-Simola.

Tutkimus on julkaistu Cancer Medicine –lehdessä ja saatavilla verkossa:

http://doi.org/10.1002/cam4.4662

Lisätiedot:

Niina Metsä-Simola
Puh. 050 317 7636
Sähköposti: niina.metsa-simola@helsinki.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Itämeren henkeäsalpaava vedenalainen maailma ja intohimoiset merentutkijat - 120 vuotta tutkimustyötä Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla19.5.2022 15:00:00 EEST | Tiedote

Tvärminnen eläintieteellinen asema on Itämeren vanhimpia tutkimusasemia. Korkeatasoista merentutkimusta on tehty yli 120 vuoden ajan ja tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää Itämeren ainutlaatuista rannikonläheistä luontoa. Juhlavuoden näyttelyssä esitellään Itämeren erityispiirteitä ja intohimoisia merentutkijoita uuden tiedon ja ajankohtaisten tutkimuskysymysten äärellä.

KUTSU 1.6. klo 18-20: Tutkimukseen pohjautuva lyhytelokuva Covid Diaries on kuvaus pelosta ja toivosta18.5.2022 15:22:25 EEST | Kutsu

Tervetuloa seuraamaan lyhytelokuva Covid Diariesta, jonka aiheena on keväällä 2020 eri Euroopan maissa ensimmäisten koronasulkujen aikana päiväkirjaa pitäneiden ihmisten jokapäiväinen elämä ja tuntemukset. Elokuvan tarkoituksena on esitellä tunteellisia reaktioita, joita pandemia ihmisissä herätti: pelkoa, toivoa, kokemusta vangittuna olemisesta ja vapautumisesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme