Lastensuojelulaitoksissa laiminlyödään rajoitustoimenpiteitä koskevia päätöksiä ja kirjauksia
”Valvontaviranomaisen näkökulmasta huolena on, miten paljon lastensuojelulaitoksissa tosiasiassa rajoitetaan lapsia, mutta ei tehdä lastensuojelulain edellyttämiä kirjallisia rajoituspäätöksiä. Kun rajoituspäätöksiä tehdään, niiden perustelut voivat olla riittämättömiä. Samoin rajoitustoimenpiteisiin liittyvät kirjaukset asiakastietoihin voivat jäädä puutteellisiksi. Laitoksissa saattaa olla myös sääntöjä, jotka käytännössä vastaavat päätöstä edellyttäviä rajoitustoimenpiteitä”, kertoo lakimies Päivi Vuorinen Valvirasta.
Lastensuojelulain mukaisia rajoitustoimenpiteitä ovat esimerkiksi yhteydenpidon tai liikkumisvapauden rajoittaminen, henkilöntarkastus tai -katsastus, eristäminen ja kiinnipito. Näistä määrällisesti eniten tehtiin vuonna 2020 henkilönkatsastuksia (8134) ja kiinnipitoja (6168). Usein kohteena ovat samat lapset. Tiedot on saatu yksityisten lastensuojelulaitosten toimintakertomuksista. Julkisilla lastensuojelulaitoksilla ei ole velvollisuutta antaa toimintakertomuksia valvontaviranomaisille, joten niiden käyttämien rajoitustoimenpiteiden määristä ei ole koottu valtakunnallista tilastoa.
Laiminlyönnit ilmenevät monin eri tavoin
Valvontaviranomaisten kokemusten perusteella puutteet rajoitustoimenpiteitä koskevassa päätöksentekoprosessissa voivat ilmetä monin eri tavoin.
”Päätöksiin ei esimerkiksi kirjata rajoitustoimenpiteen aikaista tilannetta ja arviota eikä perusteluja, miksi rajoitustoimenpide on tarpeen, vaan päätökseen kopioidaan suoraan aiemmassa päätöksessä olleet asiat”, kertoo Vuorinen.
”Rajoituspäätöstä ei myöskään välttämättä anneta lapselle tiedoksi lainkaan tai se annetaan viiveellä tai lapselle ei kerrota muutoksenhakumahdollisuudesta. Myös lain edellyttämiä, rajoitustoimenpiteen jälkeen tehtäviä lapsikohtaisia arviointeja on laiminlyöty. Lapsikohtaisen arvioinnin yhtenä tavoitteena on ehkäistä rajoitustoimenpiteiden käyttöä tulevaisuudessa, minkä vuoksi tämän tärkeän velvollisuuden laiminlyönti on erityisen huolestuttavaa.”
Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä vastuu valvoa
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän yhtenä tehtävänä on sijaishuollon aikana valvoa lapsen edun toteutumista, kuten lapsen kohtelua ja rajoittamista lastensuojelulaitoksessa. Keskeistä on, että kunta työnantajana varmistaa, että lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on myös käytännössä mahdollisuus huolehtia hänelle lain mukaan kuuluvista tehtävistä.
”Havaintojemme mukaan on mahdollista, että lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ei lue lapsen sijoituksen aikana laitoksessa tehtyjä päivittäiskirjauksia, vaan ainoastaan kuukausi- tai viikkokoosteet. Pahimmassa tapauksessa lastensuojelulaitos saattaa toimittaa lapsesta kirjatut päiväkohtaiset merkinnät kunnan sosiaalitoimeen arkistoitavaksi vasta sijaishuollon päätyttyä”, Vuorinen kertoo.
”Mikäli sosiaalityöntekijä ei seuraa aktiivisesti lapsesta laitoksessa kertyviä asiakaskirjauksia, on vaara, että lapseen laitoksessa mahdollisesti kohdistettu epäasianmukainen kohtelu tai lainvastainen rajoittaminen jäävät sosiaalityöntekijältä havaitsematta. Lapsi ei välttämättä keskusteluissa sosiaalityöntekijänsä kanssa osaa itse tuoda esille laitoksessa häneen kohdistettua epäasianmukaista toimintaa. Siksi on välttämätöntä, että lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä seuraa lapsen tilannetta laitoksessa myös päivittäiskirjausten kautta”.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja huostassa olevien lasten määrä on kasvava. Sijaishuollossa olevien lasten oikeudet ovatkin tänä vuonna lastensuojelun suunnitelmallisen valvonnan kohteena.
Yksityisiä lastensuojelulaitoksia on Suomessa 442.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lakimies Päivi Vuorinen, 0295 209 402
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Valvira on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto. Valvomme sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, alkoholielinkeinon sekä ympäristöterveydenhuollon toiminnan asianmukaisuutta. Myönnämme sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalan lupia ja ohjaamme aluehallintovirastoja, jotta lupa-, ohjaus- ja valvontakäytännöt olisivat yhdenmukaisia koko maassa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valvira
Sote-palveluntuottajien rekisteröintihakemuksia on käsitelty lähes 150027.3.2024 10:29:52 EET | Tiedote
Uuteen sote-palveluntuottajarekisteri Soteriin tulleita hakemuksia on ratkaistu nyt lähes 1500. Käsittelyä odottavien hakemusten määrä on edelleen korkea, noin 3400, mutta määrän kasvu on taittumassa.
Valvira määrää: Kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsy lain vaatimalle tasolle21.3.2024 09:24:21 EET | Tiedote
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira määrää neljätoista hyvinvointialuetta ja HUS-yhtymän saattamaan kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn lainmukaiseksi viimeistään 31.3.2025. Niiden täytyy antaa Valviralle selvitys toimenpiteistä sekä ajantasaiset hoitoon pääsyn seurantatiedot viimeistään 16.4.2025.
Sote-palveluntuottajien rekisteröintihakemusruuhkan purku jatkuu29.2.2024 15:25:43 EET | Tiedote
Sote-palveluntuottajien rekisteröintihakemuksia uuteen Soteri-rekisteriin tulee edelleen runsaasti ja niiden käsittely kestää pitkään. Hakemuksia on saatu ratkaistua yhteensä yli 600, mutta jonossa olevien määrä on kasvanut entisestään. Tällä hetkellä käsittelyä odottaa noin 2950 hakemusta. Valviran ja aluehallintovirastojen yhteinen palveluntuottajarekisteri Soteri on ollut käytössä nyt kaksi kuukautta.
Hyvinvointialueiden omavalvonta toimii vaihtelevasti20.2.2024 12:15:08 EET | Tiedote
Hyvinvointialueiden omavalvonnan laadussa ja kattavuudessa on vaihtelua. Myös omavalvonnan organisoituminen ja resurssit vaihtelevat suuresti. Hyvinvointialueet eivät omavalvonnallaan täysin pysty turvaamaan palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja riittävyyttä. Lain mukaan hyvinvointialueet vastaavat kaikkien ostopalveluna hankkimiensa ja itse tuottamiensa palvelujen valvonnasta.
Yksityisten sote-palveluntuottajien rekisteröintihakemuksia on jonossa noin 2000 – käsittely pahasti ruuhkautunut31.1.2024 08:39:40 EET | Tiedote
Yksityiset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajat joutuvat nyt odottamaan tavallista pidempään ennen kuin pääsevät aloittamaan toimintansa. Lain mukaan yksityiset palveluntuottajat eivät saa aloittaa toimintaansa ennen kuin palveluntuottaja ja sen palveluyksiköt on rekisteröity Valviran ylläpitämään, uuteen Soteri-rekisteriin. Tällä hetkellä rekisteröintihakemusten käsittely on valitettavasti pahasti ruuhkautunut Valvirassa ja aluehallintovirastoissa. Yksittäisen rekisteröintihakemuksen käsittely voi enimmillään kestää jopa useita kuukausia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme