Laukon kartanon kesässä arkeologisia löytöjä ja harvinaisia historiamaalauksia

Jaa

Laukon näyttelyissä ja tapahtumissa matkataan tänä kesänä maineikkaan historiakartanon myyttiseen menneisyyteen. Kansallismuseosta kotiin palaavien muinaisten ja ritarillisten aarteiden rinnalla esitellään harvoin nähtyjä kotimaisia historiamaalauksia.

Muinaisia suomalaisia sotureita. Yksityiskohta Laukon kartanon päärakennuksella nähtävästä Pekka Halosen "Vainolaista vastaan" -maalauksesta (1896). Kuva: Kemira Oy / Liisa Lagerstam.
Muinaisia suomalaisia sotureita. Yksityiskohta Laukon kartanon päärakennuksella nähtävästä Pekka Halosen "Vainolaista vastaan" -maalauksesta (1896). Kuva: Kemira Oy / Liisa Lagerstam.

Soturihauta ja kolmipäinen kotkakoru

Yleisöllä on tänä kesänä ainutlaatuinen tilaisuus tutustua paikan päällä Laukon kartanon alueelta yli sadan vuoden aikana tehtyihin rautakauden hautalöytöihin. 

Näyttelyn vanhin esine on 1 800 vuotta vanha keihäänkärki. Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät löysivät kauniin aseen kaksi vuotta sitten tv-sarjan kuvauksissa. 

- Laukon vanhassa satamassa vastikään tutkittu 500-luvun soturihauta on näyttelyssä esillä yhtenä vaikuttavana kokonaisuutena, kertoo arkeologiaa harrastava kartanon isäntä Jouni Mikkinen.

Suomen Kansallismuseosta kotikonnuille on palannut myös muinaisen Laukon maineikkain löytö, Pohdonsaaresta löydetty tuhat vuotta vanha kolmipäinen pronssikotka.

Heinäkuussa muinainen Laukko herää eloon ensi kertaa järjestettävässä kaksipäiväisessä ristiretkiaikatapahtumassa.

Laukon kartanon tapahtumakesän käynnistävät kesäkuun toisena viikonloppuna Juhana III:n turnajaiset. 

Suomen vanhin haarniska ja keskiaikainen raha-aarre

”Laukon ritarit ja muinaiset sankarit” -näyttelyn historiallisiin harvinaisuuksiin lukeutuu kartanolla vuonna 1555 syntyneen legendaarisen sotapäällikön Axel Kurjen sotahaarniska. Suomen vanhin haarniska on tänä keväänä entisöity alkuperäiseen loistoonsa. 

Axel Kurjen kamarissa nähdään myös Kansallismuseon Rahakammiosta Laukkoon palannut myöhäiskeskiaikainen raha-aarre. 

- Löysimme kahdeksankymmentä hopearahaa sisältäneen rahakukkaron tasan kaksikymmentä vuotta sitten. Selvitimme silloin arkeologien avustuksella Kurkien kivilinnan vaiheita, muistelee Laukon historiasta useita kirjoja kirjoittanut Liisa Lagerstam. 

Klaus Kurjen perillisten 1400-luvun lopulla rakennuttamasta kivilinnasta muistuttaa tänä päivänä suuri harmaakivikellari, jonne vieraat kesähelteillä mieluusti kipuavat.

Harvinaisia historiamaalauksia 

Arkeologian ja antiikin rinnalla Laukon kartanon päärakennuksella esitellään tänä kesänä harvoin nähtyjä historiamaalauksia ja kalevalaisia teoksia. 

Näyttelyn ikoninen teos on Pekka Halosen vuonna 1896 maalaamaan kultakauden mestariteos ”Vainolaista vastaan”. Muinaishämäläiset soturit ovat lainassa Kemiran pääkonttorilta. 

Historiallisen suurnäyttelyn mittavin teos on Laukon vuoden klassikkotaiteilijan Joseph Alasen ristiretkiaikaan sijoittuva ”Hämeen valloitus”. 

Laukon vuoden nykytaiteilijan Tapani Kokon puuveistoksia kesävieraat pääsevät hämmästelemään viikinkiaikaisen polttokenttäkalmiston ylle pystytetyssä ”Pakanakirkossa”.  

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätiedot, haastattelut ja lehdistökuvat:

Museonjohtaja FT Liisa Lagerstam, p. 050 340 3338, liisa.lagerstam@laukonkartano.fi

Kuvat

Muinaisia suomalaisia sotureita. Yksityiskohta Laukon kartanon päärakennuksella nähtävästä Pekka Halosen "Vainolaista vastaan" -maalauksesta (1896). Kuva: Kemira Oy / Liisa Lagerstam.
Muinaisia suomalaisia sotureita. Yksityiskohta Laukon kartanon päärakennuksella nähtävästä Pekka Halosen "Vainolaista vastaan" -maalauksesta (1896). Kuva: Kemira Oy / Liisa Lagerstam.
Lataa
FT Liisa Lagerstam arkeologisen näyttelyn aulassa. Kuvassa mukana Suomen ainoa yhä soiva Elias Lönnrotin kannel. Kuva: Laukon kartano / Mitja Kortepuro.
FT Liisa Lagerstam arkeologisen näyttelyn aulassa. Kuvassa mukana Suomen ainoa yhä soiva Elias Lönnrotin kannel. Kuva: Laukon kartano / Mitja Kortepuro.
Lataa
Laukon kartanon päärakennuksella nähdään tänä kesänä historiallinen suurnäyttely "Laukon ritarit ja muinaiset sankarit". Kuva: Laukon kartano / Erja Lempinen.
Laukon kartanon päärakennuksella nähdään tänä kesänä historiallinen suurnäyttely "Laukon ritarit ja muinaiset sankarit". Kuva: Laukon kartano / Erja Lempinen.
Lataa
Sotapäällikkö Axel Kurjen (1555-1630) sotahaarniska. Suomen vanhimman haarniskan on näyttelyyn konservoinut Lasse Mattila. Kuva: Kansallismuseo / Lasse Mattila.
Sotapäällikkö Axel Kurjen (1555-1630) sotahaarniska. Suomen vanhimman haarniskan on näyttelyyn konservoinut Lasse Mattila. Kuva: Kansallismuseo / Lasse Mattila.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Laukon kartano
Laukontie 25
37370 Vesilahti

http://www.laukonkartano.fi

Laukon kartano kuuluu maamme vanhimpiin suurkartanoihin. Kaksi vuotta sitten suurelle yleisölle avautuneessa maineikkaassa historiakartanossa vierailee kesäkaudella noin 30 000 kävijää. Historia- ja taidenäyttelyiden ohella kartanolla järjestetään puistokonsertteja ja -tapahtumia. Kesävieraita palvelee kartanolla ravintola, kahvila, terassi ja puoti. 

Laukon kartano sijaitsee Vesilahdella 40 kilometriä Tampereen eteläpuolella. Ajoaika Helsingistä ja Turusta kaksi tuntia. Laukkoon pääsee laivalla Tampereelta ja Lempäälästä. Tapahtumiin bussikuljetukset Tampereen Vanhalta kirkolta.

Näyttelyt avoinna yleisölle 11.8. saakka joka päivä klo 11-18 (ei 21.-25.6). Museolippu 15 € (museokortilla ilmaiseksi), Laukko-passi 35 €. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Laukon kartano

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme