Helsingin yliopisto

Laulaminen virkistää muistisairaan mieltä ja muistia erityisesti dementian alkuvaiheessa

Jaa

Laulaminen virkistää dementiaa sairastavan muistia ja kohentaa mielialaa etenkin dementian alkuvaiheissa, osoittaa Helsingin yliopistossa tehty tutkimus. Näyttää siltä, että musiikkia voitaisiin käyttää laajalti dementian hoidossa ja kuntoutuksessa.

Dosentti Teppo Särkämön johdolla tehty tutkimus osoittaa, että muistisairaiden kognitiivista ja emotionaalista toimintakykyä voidaan erityisesti dementian alkuvaiheessa tukea yhdessä omaisen tai hoitajan kanssa tapahtuvilla säännöllisillä musiikkiaktiviteeteilla, varsinkin laulamisella. Tutkimus on julkaistu arvostetussa Journal of Alzheimer's Disease -lehdessä 8.12.2015.

– Nämä tulokset voivat auttaa kehittämään dementiapotilaiden hoitoa ja kohdentamaan musiikin kuntouttavaa käyttöä tarkemmin dementian eri vaiheissa, Särkämö sanoo.

Tutkimukseen osallistui yhteensä 89 lievää tai keskivaikeaa dementiaa sairastavaa vanhusta yhdessä omaisen tai hoitajan kanssa. Osallistujat satunnaistettiin kolmeen ryhmään. Interventioryhmiin kuuluvat saivat 10 viikon musiikkivalmennusjakson, jossa keskityttiin joko tuttujen laulujen laulamiseen tai kuunteluun yhdessä, ja verrokkiryhmään kuuluvat saivat tavanomaista hoitoa ja kuntoutusta.

Aiemmin julkaistut yhdeksän kuukauden seurannan tulokset osoittivat, että musiikkiaktiviteetit paransivat muistisairaiden kognitiivisia toimintoja, kuten työmuistia, toiminnanohjausta ja orientaatiota, sekä lievensivät masentuneisuutta verrattuna tavalliseen hoitoon. (Särkämö & al. Gerontologist 2014)

Nyt julkaistussa artikkelissa tutkijat analysoivat kliinisten ja demografisten tekijöiden vaikutusta musiikkiaktiviteettien havaittuun kognitiiviseen ja emotionaaliseen tehoon tarkoituksenaan selvittää, millaiset muistisairaat hyötyvät musiikista eniten. Analyysissa huomioitiin taustatekijöinä dementian vaikeusaste ja etiologia, ikä ja asumistilanne sekä aiempi musiikkitausta.

Laulamisesta oli hyötyä työmuistille, toiminnanohjaukselle ja orientaatiolle etenkin alle 80-vuotiailla muistisairailla, joilla oli lieväasteinen dementia, kun taas musiikin kuuntelun positiiviset kognitiiviset vaikutukset ilmenivät etenkin muistisairailla, joilla oli pidemmälle edennyt dementia ja jotka olivat laitoshoidossa. Sekä laulaminen että musiikin kuuntelu myös vähensivät masennusoireita etenkin muistisairailla, joilla oli lieväasteinen Alzheimerin tauti.

Se, olivatko muistisairaat harrastaneet laulamista tai musiikkia aiemmin ei vaikuttanut musiikki-interventioiden tehokkuuteen.

– Nyt kun dementiaa sairastavien määrä koko ajan lisääntyy ja terveydenhuollon resurssit samaan aikaan niukkenevat, on erityisen tärkeää löytää vaihtoehtoisia keinoja ylläpitää kognitiivista, emotionaalista ja sosiaalista toimintakykyä tässä väestöryhmässä. Näyttää siltä, että musiikki on hyödyllinen ja helposti toteutettava virike, jota voitaisiin käyttää laajalti dementian hoidossa ja kuntoutuksessa. Etenkin kognitiivisesti ja sosiaalisesti stimuloivat musiikkiharrastukset, kuten laulaminen yhdessä, vaikuttavat lupaavilta keinoilta ylläpitää muistin toimintaa dementian alkuvaiheissa, Särkämö toteaa.

Tutkimuksen toteutuksesta vastasivat Helsingin yliopiston Käyttäytymistieteiden laitoksella toimiva Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö sekä Miina Sillanpään säätiö yhteistyössä Helsingin ja Espoon kaupunkien, Helsingin Seniorisäätiön ja Helsingin Alzheimer-yhdistyksen kanssa.

Yhteystiedot:

Dosentti Teppo Särkämö, Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteiden laitos / Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö

Puhelin: 029 41 29464
Sähköposti: teppo.sarkamo@helsinki.fi


Artikkeli:

Clinical and Demographic Factors Associated with the Cognitive and Emotional Efficacy of Regular Musical Activities in Dementia. Särkämö, Teppo | Laitinen, Sari | Numminen, Ava | Kurki, Merja | Johnson, Julene | Rantanen, Pekka. Journal of Alzheimer’s Disease, 49(3) (joulukuu 2015)

*****************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi, 050 406 2043

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Tie­de muut­tuu tai­teek­si Hel­sin­gin ka­duil­le19.6.2019 13:49:54 EESTTiedote

Taiteella voi vaikuttaa. Siksi Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksen tutkijat vääntävät tiedettä katutaiteeksi ja Helsingin kaduntallaajien nähtäväksi. He suunnittelevat yhdessä taiteilijoiden kanssa muraalin Linnanmäen liepeille ja sähköaseman maalauksen Pasilaan sekä maalaavat yksittäisiä sähkökaappeja visualisoimaan ilmastonmuutosta. Jäljet ovat nähtävissä loppukesästä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme