Leena Paaskoski museologian työelämäprofessuuriin
Suomen Metsämuseo Luston kehittämisjohtaja Paaskoski on pitkän linjan museoammattilainen ja alan kehittäjä. Hän jakaa nyt työaikansa yliopiston ja Luston kesken. Paaskoski on taustaltaan kansatieteilijä sekä Helsingin ja Turun yliopistojen kansatieteen dosentti, jonka tutkimustoiminnassa näkyy vahva museologinen painotus.
Ainutlaatuinen avaus humanistiselle alalle
Paaskosken tehtävä sijoittuu musiikin, taiteen ja kulttuurintutkimuksen laitokseen. Sen johtaja Heikki Hanka arvioi, että työelämäprofessuurit ovat osoittautuneet oivallisiksi välineiksi tutkimus- ja koulutustoiminnan sitomiseksi lähemmäs työelämää. Järjestelmä on hänen mukaansa kuitenkin nurinkurisesti palvellut juuri niitä tieteenaloja, joilla työelämäkytkökset ovat jo lähtökohtaisesti luontaisia.
– Museologian työelämäprofessuuri on ainutlaatuinen avaus humanistisella alalla. Kyseessä on kuitenkin ala, jolla työelämäkytkös on jo ennestään selkeä. Toivon, että saamme toiminnasta kokemusta, jonka perusteella voimme tulevaisuudessa laajentaa toimintaa työelämän kannalta ongelmallisemmille aloille, Hanka kaavailee.
– Humanistinen koulutus on laaja-alaista ja yleissivistävää, joten työelämän tehtävänkuvat voivat olla hyvin kirjavia. Näen tässä rikkauden ja merkittävän resurssin, jota työelämä ei ole toistaiseksi onnistunut täysmääräisesti hyödyntämään, Hanka jatkaa.
Viime vuodet Paaskoski on paneutunut museokonseptin uudelleen muotoiluun. Museoiden tutkimuksellisuuden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistaminen on hänelle tärkeää.
– Olen innoissani mahdollisuudesta kehittää ja vahvistaa suomalaisten museoiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta tieteellisen ajattelun perustalta. Museoiden kiinnostavuus ja näkyvyys ovat jo voimakkaassa kasvussa. Kehityksen jatkuminen edellyttää kuitenkin uudenlaista ajattelua, jossa tutkimus ja käytännön työ kohtaavat vuorovaikutteisella, innovatiivisella ja vaikuttavalla tavalla, Paaskoski sanoo.
– Museoilla on yhteiskunnallisina toimijoina runsaasti käyttämätöntä potentiaalia, ja siksi ala tarvitsee uudella tavalla museotyötä hahmottavia ammattilaisia. Uusi kansainvälinen museomääritelmä, kotimaiset museopoliittiset linjaukset ja kulttuuriperintöstrategia tukevat tätä kehittämistä erinomaisesti. Tieteenalan suhde työelämään on erityisen kiinteä, koska museolaki linjaa museologian museoiden pätevyysvaatimuksiin.
Dynaaminen museokonsepti julkaistu
Paaskoski on yhdessä tulevaisuudentutkijoiden ja metsäbiotalouden ennakoinnin tutkijoiden kanssa kehittänyt dynaamisen museon konseptin. Se julkaistiin viime vuonna, ja se on jo herättänyt runsaasti kiinnostusta alalla.
– Ajatuksena on yhteiskunnallisesti vaikuttavamman museon konsepti. Sen on tunnettava supervoimansa, käyttäjänsä ja toimintaympäristönsä voidakseen olla mukana ratkomassa yhteiskunnan viheliäisiä ongelmia. Kun museot ottavat käyttöönsä koko aikaulottuvuuden menneisyydestä tulevaisuuteen ja tarttuvat elävän perinnön työhön, tapahtuu aineeton käänne. Museoiden tärkein aikaulottuvuus on nykyhetki, Paaskoski painottaa.
Kehittämisryhmä pienen tieteenalan tueksi
Paaskoski on jo kutsunut kokoon museologian kehittämisryhmän, joka koostuu alan ammattilaisista ja oppiaineen edustajista. Hän toivottaa kaikki ideat tervetulleiksi museologian työelämäyhteyden vahvistamiseksi. – Haluan myös ryhmää laajemmin kerätä näkemyksiä museologiasta. Etenkin nyt aluksi aion tavata paljon museoammattilaisia ja erilaisten intressiryhmien edustajia. Toimenpiteiden aika tulee, kun kokonaiskuva ja kehittämistarpeet kirkastuvat, hän arvioi.
Museologia on pieni tieteenala, jonka resurssointia on jatkossa vahvistettava. Siihen tarvitaan yliopiston lisäksi museoalaa, jonka intresseihin pätevien alan ammattilaisten koulutus kuuluu. Museologia hyödyttää toki laajemmin myös koko kulttuuriperintöalaa. Pienen tieteenalan verkostoja ja yhteistyötä kaikkiin suuntiin on syytä vaalia.
– Museologian pitää säilyttää oma identiteettinsä ja vahva ytimensä, mutta parhaat ajatukset syntyvät silti rajapinnoilla, kun erilaiset toimijat kohtaavat. Tarvitaan siis uteliaisuutta, rohkeutta – ja paljon kohtaamisia, Paaskoski muistuttaa.
Lisätietoja:
Leena Paaskoski, +358504638630, leena.k.paaskoski@jyu.fi
Heikki Hanka, 358400247417, heikki.j.hanka@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Vertailututkimus sai jatkoa: Onko suomalaisnuorten kuva yhteiskunnasta muuttunut?24.4.2024 13:39:02 EEST | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselle noin 1,2 miljoonan euron rahoituksen kansainväliseen vertailevaan ICCS 2027 -tutkimukseen, jossa arvioidaan 8.-luokkalaisten nuorten yhteiskunnallisia tietoja, asennoitumista kansalaistaitoihin ja kansalaisuuteen sekä sitoutumista ja halukkuutta sitoutua aktiiviseen kansalaisuuteen.
Simojoen raakkukanta on pelastettavissa tehokkailla toimilla24.4.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
LIFE Revives -projektissa arviotiin raakkupopulaation tila Simojoessa. Etenkin nuorten raakkuyksilöiden puuttuminen huolestuttaa tutkijoita. Kanta on kuitenkin vielä pelastettavissa.
Onko koulu kriisissä – miten koulutuksen tulosten ja hyvinvoinnin suunta saadaan muuttumaan?23.4.2024 07:07:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistolla on torstaina 25.4.2024 koulutuksen superpäivä, joka alkaa EDUCA – koulutuksen tulevaisuus -lippulaivahankkeen esittelyllä. Lippulaiva pyrkii löytämään ratkaisuja muun muassa oppimistulosten heikentymiseen. Päivä jatkuu PISA-tutkimuksen ruotimisella: mitä PISAssa oikeastaan mitataan, ja mitä se meille kertoo?
Väitös 26.4.2024: Mikromuovin seuraavat askeleet – mihin muoveista peräisin oleva hiili päätyy?23.4.2024 06:35:00 EEST | Tiedote
Tuore Jyväskylän yliopiston väitöstutkimus keskittyi järviin päätyvän orgaanisen aineksen ja mikromuovien hajotukseen. Tutkimuksessa havaittiin, että hajotusnopeudeltaan poikkeavien materiaalien hiilen biokemiallinen kohtalo on samankaltainen.
Fintrafficin ja Jyväskylän yliopiston yhteistyö tähtää liikenneturvallisuuden parantamiseen tekoälyn ja datatieteen avulla22.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Fintraffic ja Jyväskylän yliopisto allekirjoittivat yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on parantaa tieliikenteen turvallisuutta ja kehittää liikenteestä sujuvampaa ja ympäristöystävällisempää. Yhteistyö yhdistää toisiinsa Fintrafficin tuottaman ja hallinnoiman tiedon sekä Jyväskylän yliopiston datamalli- ja analytiikkaosaamisen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme