Leena Paaskoski museologian työelämäprofessuuriin

Suomen Metsämuseo Luston kehittämisjohtaja Paaskoski on pitkän linjan museoammattilainen ja alan kehittäjä. Hän jakaa nyt työaikansa yliopiston ja Luston kesken. Paaskoski on taustaltaan kansatieteilijä sekä Helsingin ja Turun yliopistojen kansatieteen dosentti, jonka tutkimustoiminnassa näkyy vahva museologinen painotus.
Ainutlaatuinen avaus humanistiselle alalle
Paaskosken tehtävä sijoittuu musiikin, taiteen ja kulttuurintutkimuksen laitokseen. Sen johtaja Heikki Hanka arvioi, että työelämäprofessuurit ovat osoittautuneet oivallisiksi välineiksi tutkimus- ja koulutustoiminnan sitomiseksi lähemmäs työelämää. Järjestelmä on hänen mukaansa kuitenkin nurinkurisesti palvellut juuri niitä tieteenaloja, joilla työelämäkytkökset ovat jo lähtökohtaisesti luontaisia.
– Museologian työelämäprofessuuri on ainutlaatuinen avaus humanistisella alalla. Kyseessä on kuitenkin ala, jolla työelämäkytkös on jo ennestään selkeä. Toivon, että saamme toiminnasta kokemusta, jonka perusteella voimme tulevaisuudessa laajentaa toimintaa työelämän kannalta ongelmallisemmille aloille, Hanka kaavailee.
– Humanistinen koulutus on laaja-alaista ja yleissivistävää, joten työelämän tehtävänkuvat voivat olla hyvin kirjavia. Näen tässä rikkauden ja merkittävän resurssin, jota työelämä ei ole toistaiseksi onnistunut täysmääräisesti hyödyntämään, Hanka jatkaa.
Viime vuodet Paaskoski on paneutunut museokonseptin uudelleen muotoiluun. Museoiden tutkimuksellisuuden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistaminen on hänelle tärkeää.
– Olen innoissani mahdollisuudesta kehittää ja vahvistaa suomalaisten museoiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta tieteellisen ajattelun perustalta. Museoiden kiinnostavuus ja näkyvyys ovat jo voimakkaassa kasvussa. Kehityksen jatkuminen edellyttää kuitenkin uudenlaista ajattelua, jossa tutkimus ja käytännön työ kohtaavat vuorovaikutteisella, innovatiivisella ja vaikuttavalla tavalla, Paaskoski sanoo.
– Museoilla on yhteiskunnallisina toimijoina runsaasti käyttämätöntä potentiaalia, ja siksi ala tarvitsee uudella tavalla museotyötä hahmottavia ammattilaisia. Uusi kansainvälinen museomääritelmä, kotimaiset museopoliittiset linjaukset ja kulttuuriperintöstrategia tukevat tätä kehittämistä erinomaisesti. Tieteenalan suhde työelämään on erityisen kiinteä, koska museolaki linjaa museologian museoiden pätevyysvaatimuksiin.
Dynaaminen museokonsepti julkaistu
Paaskoski on yhdessä tulevaisuudentutkijoiden ja metsäbiotalouden ennakoinnin tutkijoiden kanssa kehittänyt dynaamisen museon konseptin. Se julkaistiin viime vuonna, ja se on jo herättänyt runsaasti kiinnostusta alalla.
– Ajatuksena on yhteiskunnallisesti vaikuttavamman museon konsepti. Sen on tunnettava supervoimansa, käyttäjänsä ja toimintaympäristönsä voidakseen olla mukana ratkomassa yhteiskunnan viheliäisiä ongelmia. Kun museot ottavat käyttöönsä koko aikaulottuvuuden menneisyydestä tulevaisuuteen ja tarttuvat elävän perinnön työhön, tapahtuu aineeton käänne. Museoiden tärkein aikaulottuvuus on nykyhetki, Paaskoski painottaa.
Kehittämisryhmä pienen tieteenalan tueksi
Paaskoski on jo kutsunut kokoon museologian kehittämisryhmän, joka koostuu alan ammattilaisista ja oppiaineen edustajista. Hän toivottaa kaikki ideat tervetulleiksi museologian työelämäyhteyden vahvistamiseksi. – Haluan myös ryhmää laajemmin kerätä näkemyksiä museologiasta. Etenkin nyt aluksi aion tavata paljon museoammattilaisia ja erilaisten intressiryhmien edustajia. Toimenpiteiden aika tulee, kun kokonaiskuva ja kehittämistarpeet kirkastuvat, hän arvioi.
Museologia on pieni tieteenala, jonka resurssointia on jatkossa vahvistettava. Siihen tarvitaan yliopiston lisäksi museoalaa, jonka intresseihin pätevien alan ammattilaisten koulutus kuuluu. Museologia hyödyttää toki laajemmin myös koko kulttuuriperintöalaa. Pienen tieteenalan verkostoja ja yhteistyötä kaikkiin suuntiin on syytä vaalia.
– Museologian pitää säilyttää oma identiteettinsä ja vahva ytimensä, mutta parhaat ajatukset syntyvät silti rajapinnoilla, kun erilaiset toimijat kohtaavat. Tarvitaan siis uteliaisuutta, rohkeutta – ja paljon kohtaamisia, Paaskoski muistuttaa.
Lisätietoja:
Leena Paaskoski, +358504638630, leena.k.paaskoski@jyu.fi
Heikki Hanka, 358400247417, heikki.j.hanka@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto valmistautuu rehtorin vaihdokseen 22.3.2023 09:51:45 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on valittu Tampereen yliopiston rehtoriksi 1.6.2023 alkaen. Hallituksen päätöksellä koulutuksesta vastaava vararehtori Marja-Leena Laakso siirtyy hoitamaan rehtorin tehtäviä 21.4.2023 alkaen, jolloin Keijo Hämäläinen jää pois Jyväskylän yliopiston rehtorin tehtävästä.
VR-dokumentti ja opetusmateriaali valottavat ilmastonmuutoksen vaikutuksia22.3.2023 08:45:00 EET | Tiedote
Ilmastonmuutos on asettanut monien alkuperäiskansojen perinteiset elämäntavat tilanteeseen, jossa ne ovat todellisen uhan alla. Saamelaisista kertovan VR-dokumentin ympärille kietoutuva peruskoulun opetusmateriaali auttaa ilmastonmuutoksen ja sen seurauksien ymmärtämisessä.
Jyväskylän yliopiston strategiseen kehittämiseen 3,2 miljoonan euron lisäpanostus opetus- ja kulttuuriministeriöltä21.3.2023 10:34:40 EET | Tiedote
Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen on päättänyt korkeakoulujen strategiseen kehittämiseen noin 40 miljoonan euron rahoituksesta yliopistoille ja noin 6 miljoonan euron rahoituksesta ammattikorkeakouluille. Jyväskylän yliopistolle myönnettiin 3,2 miljoonaa euroa lisärahoitusta.
Suosittu luontomuseo on empatian asialla20.3.2023 13:52:38 EET | Tiedote
Oikean eläimen näkemisen lumous on pysyväistä, se käy ilmi Jyväskylän yliopiston luontomuseossa Harjun huipulla. Museo on yksi Jyväskylän suosituimmista. Viime vuonna kävijöitä oli lähes 27 500.
Uutta tietoa kalataloudesta, kestävästä kalastuksesta ja kalanviljelystä20.3.2023 08:03:00 EET | Tiedote
Kansallisilla kalapäivillä sinut parhaana palkitaan, lauloi Ultra Bra -yhtye hauesta. Jyväskylän yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen järjestämillä Kansallisilla kalatutkimuspäivillä 20.–21.3.2023 ei tällä kertaa palkita ketään, mutta esillä on muun muassa kalastuksen kestävyys ja kalakantojen tila, hylkeet ja kaupallinen kalastus Itämerellä, kalojen vierasaineet ja niiden vaikutukset, kalankasvatuksen prosessivesien puhdistaminen, ravinteiden talteenotto ja kalojen hyvinvointi sekä lohikalojen elinympäristöt ja ekologia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme