Leffateatterin akustiikka voi vääristää elokuvan äänimaiseman
Elokuvien tuotantoprosessissa ääniraita viimeistellään miksaamossa, josta se siirtyy elokuvan mukana teatteriin. Aalto-yliopiston tuoreet tutkimukset osoittavat, että äänimaisema voi kuitenkin kuulostaa teatterissa hyvin erilaiselta kuin se, millaiseksi miksaajat sen suunnittelivat.
Tutkijat mittasivat ensin teatterien tilaimpulssivasteet eli tallensivat niiden akustiset olosuhteet. Tämän jälkeen äänen saapumissuunta ja äänen sävy, johon liitettiin haluttu ääniraita, siirrettiin laboratorio-olosuhteisiin akustiikan laboratorion kaiuttomaan monikanavakuunteluhuoneeseen. Sitten 30 elokuva-alan ääniammattilaista arvioi kuuntelukokeissa, kuinka elokuvateatterien akustiikka ja äänijärjestelmä muokkasivat elokuvista poimittuja ääninäytteitä.
Tulokset osoittivat muun muassa, että salit on selvästi helpompi erottaa toisistaan puheen kuin musiikin perusteella.
”Oli yllättävää huomata, että sama sali kuulostaa niin erilaiselta musiikkia ja puhetta toistettaessa. Ero oli niin suuri, ettei osa kuulijoista uskonut, että kyse oli samasta salista”, kertoo tohtorikoulutettava Janne Riionheimo.
Puheäänessä suurimmat erot salien välillä olivat kaiunnassa, kun taas musiikissa äänen värissä eli taajuusvasteessa ja kirkkaudessa. Eroja oli myös äänen selkeydessä, äänikuvan leveydessä eli siinä, miten kapealta tai leveältä musiikki kuulostaa sekä havaitussa etäisyydessä eli siinä, miten läheiseltä tai kaukaiselta ääni kuulostaa.
Teatterisalien kaiunta aistitaan myös osana musiikkia, varsinkin hitaammissa kappaleissa. Kaiunta parantaakin usein musiikkielämystä, mutta se voi samalla tehdä dialogista epäselvää. Mitä rytmisemmäksi ääniraita muuttuu, sitä enemmän salin kaiunta sotkee sitä. Jos taas dialogi sisältää jo valmiiksi kaiuntaa tai ”tilaa”, vähenee elokuvasalin akustiikan vaikutus.
”Tämä asettaa haasteita miksaamiselle, kun miksaaja ei voi tietää, miten kaikuisissa saleissa elokuvaa katsotaan ja miten ääniraitaan pitäisi annostella tilan tuntua miksausvaiheessa”, Riionheimo sanoo.
Miltä kuulostaa kotiteatterissa?
Vaikka salien äänijärjestelmät on kalibroitu elokuva-alan standardien mukaisesti, äänen kirkkaus vaihtelee salista toiseen. Kirkkauden puute taas saa musiikin helposti kuulostamaan tunkkaiselta. Äänijärjestelmä vaikuttaa vahvasti myös havaittuun äänikuvan leveyteen, kun taas etäisyyden ja selkeyden muutokset nivoutuvat salin akustiikkaan.
”Tutkimustulokset osoittavat, että varsinkin isojen elokuvateatterien jälkikaiunnan pitäisi olla nykyisiä suosituksia lyhyempi ja äänijärjestelmien kalibrointitavat kaipaisivat päivitystä”, Riionheimo toteaa.
Moni nauttii elokuvista omassa kodissa – etenkin korona-aikana. Vaientamattomissa olohuoneissa äänimaisemaongelmat voivat olla samanlaisia kuin liian kaikuisissa elokuvateattereissa. Tehokkaasti vaimennetuissa kotiteattereissa kaiunta ei yleensä ole ongelma, mutta pienessä huoneessa bassotaajuudet korostuvat helposti liikaa, etenkin kivitaloissa.
”Yksi ratkaisu on puutalo, josta bassot valuvat pihalle – jos lähellä ei ole bassoista häiriintyviä naapureita”, Riionheimo sanoo.
Linkit artikkeleihin Journal of the Audio Engineering Society -julkaisussa (aes.org)
Movie Sound, Part 1: Perceptual Differences of Six Listening Environments
Movie Sound, Part 2: Preference and Attribute Ratings of Six Listening Environments
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tohtorikoulutettava Janne Riionheimo
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu
puh. 050 375 9421
janne.riionheimo@aalto.fi
Professori Tapio Lokki
Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu
puh. 040 578 2486
tapio.lokki@aalto.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Nimitys: Aalto-yliopiston kehitysjohtajaksi Raili Pönni26.3.2024 16:32:11 EET | Tiedote
Raili Pönni on toiminut aiemmin yliopiston suunnittelupäällikkönä ja väliaikaisena kehitysjohtajana.
Aalto-yliopisto erottui edukseen kansallisissa ja kansainvälisissä arvioinneissa vuonna 202321.3.2024 13:41:01 EET | Tiedote
Aalto-yliopiston hallitus hyväksyi kokouksessaan 19.3.2024 hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2023. Vuonna 2023 Aalto-yliopisto erottui edukseen sekä kansallisissa että kansainvälisissä arvioinneissa ja yliopistovertailuissa. Keväällä yliopisto läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman laatujärjestelmän auditoinnin ja sai arvion erinomainen kaikilta arviointialueilta. Aalto nousi Suomen ykköseksi kansainvälisen QS-rankingin kokonaisvertailussa ja oli koko maailmassa sijalla 109. Alakohtaisissa vertailuissa taide ja muotoilu oli sijalla 6 maailmassa. Times Higher Education arvioi Aalto-yliopiston maailman 53. kansainvälisimmäksi yliopistoksi ja maailman 40. parhaaksi nuoreksi (alle 50-vuotiaaksi) yliopistoksi. Suomen Akatemian vuosittaisessa Tieteen tila -arvioinnissa Aalto-yliopiston kaikki keskeiset tutkimusalat ylittävät julkaisutoimintansa vaikuttavuudessa top 10 -indikaattorilla arvioituna suomalaisten yliopistojen keskiarvon, ja
Taloustieteilijä: Vesivoiman luonnonvaravero toisi tuloja ja parantaisi ympäristön tilaa13.3.2024 08:45:00 EET | Tiedote
Luonnonvaravero olisi keino ohjata ympäristönsuojelusta aiheutuvia kuluja niin, etteivät ne koituisi yksin sähkönkuluttajien kontolle.
50 vuotta täyttävän radio-observatorion uudet teleskoopit valmistuivat – jatkossa saamme tarkempaa tietoa esimerkiksi aurinkokunnan liikkeestä Linnunradalla7.3.2024 11:30:00 EET | Tiedote
Teleskoopit avaavat uusia mahdollisuuksia monialaiseen avaruustutkimukseen ja -koulutukseen. Opiskelijoille on tarjoutunut ainutlaatuinen mahdollisuus suunnitella ja rakentaa monet teleskooppijärjestelmän keskeiset osat syöttötorvista antennien mekaniikkaan.
Tutkimus: Ihmisen toiminta ajanut maapallon makean veden kierron pois tasapainosta4.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Ihmisen toiminta on muokannut rajusti makean veden kiertokulkua maailmanlaajuisesti esiteolliseen aikaan verrattuna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme