Leffateatterin akustiikka voi vääristää elokuvan äänimaiseman

Jaa

Viimeisen päälle miksattu musiikki voi muuttua tunkkaiseksi tai puheen selkeys kärsiä, Aalto-yliopiston akustiikan tutkijat huomasivat.

Leffateatterin akustiikka tallennettiin erikoismikrofonilla. Kuva: Janne Riionheimo / Aalto-yliopisto
Leffateatterin akustiikka tallennettiin erikoismikrofonilla. Kuva: Janne Riionheimo / Aalto-yliopisto

Elokuvien tuotantoprosessissa ääniraita viimeistellään miksaamossa, josta se siirtyy elokuvan mukana teatteriin. Aalto-yliopiston tuoreet tutkimukset osoittavat, että äänimaisema voi kuitenkin kuulostaa teatterissa hyvin erilaiselta kuin se, millaiseksi miksaajat sen suunnittelivat.

Tutkijat mittasivat ensin teatterien tilaimpulssivasteet eli tallensivat niiden akustiset olosuhteet. Tämän jälkeen äänen saapumissuunta ja äänen sävy, johon liitettiin haluttu ääniraita, siirrettiin laboratorio-olosuhteisiin akustiikan laboratorion kaiuttomaan monikanavakuunteluhuoneeseen. Sitten 30 elokuva-alan ääniammattilaista arvioi kuuntelukokeissa, kuinka elokuvateatterien akustiikka ja äänijärjestelmä muokkasivat elokuvista poimittuja ääninäytteitä.

Tulokset osoittivat muun muassa, että salit on selvästi helpompi erottaa toisistaan puheen kuin musiikin perusteella.

”Oli yllättävää huomata, että sama sali kuulostaa niin erilaiselta musiikkia ja puhetta toistettaessa. Ero oli niin suuri, ettei osa kuulijoista uskonut, että kyse oli samasta salista”, kertoo tohtorikoulutettava Janne Riionheimo.

Puheäänessä suurimmat erot salien välillä olivat kaiunnassa, kun taas musiikissa äänen värissä eli taajuusvasteessa ja kirkkaudessa. Eroja oli myös äänen selkeydessä, äänikuvan leveydessä eli siinä, miten kapealta tai leveältä musiikki kuulostaa sekä havaitussa etäisyydessä eli siinä, miten läheiseltä tai kaukaiselta ääni kuulostaa.

Teatterisalien kaiunta aistitaan myös osana musiikkia, varsinkin hitaammissa kappaleissa. Kaiunta parantaakin usein musiikkielämystä, mutta se voi samalla tehdä dialogista epäselvää. Mitä rytmisemmäksi ääniraita muuttuu, sitä enemmän salin kaiunta sotkee sitä. Jos taas dialogi sisältää jo valmiiksi kaiuntaa tai ”tilaa”, vähenee elokuvasalin akustiikan vaikutus.

”Tämä asettaa haasteita miksaamiselle, kun miksaaja ei voi tietää, miten kaikuisissa saleissa elokuvaa katsotaan ja miten ääniraitaan pitäisi annostella tilan tuntua miksausvaiheessa”, Riionheimo sanoo.

Miltä kuulostaa kotiteatterissa?

Vaikka salien äänijärjestelmät on kalibroitu elokuva-alan standardien mukaisesti, äänen kirkkaus vaihtelee salista toiseen. Kirkkauden puute taas saa musiikin helposti kuulostamaan tunkkaiselta. Äänijärjestelmä vaikuttaa vahvasti myös havaittuun äänikuvan leveyteen, kun taas etäisyyden ja selkeyden muutokset nivoutuvat salin akustiikkaan.

”Tutkimustulokset osoittavat, että varsinkin isojen elokuvateatterien jälkikaiunnan pitäisi olla nykyisiä suosituksia lyhyempi ja äänijärjestelmien kalibrointitavat kaipaisivat päivitystä”, Riionheimo toteaa.

Moni nauttii elokuvista omassa kodissa – etenkin korona-aikana. Vaientamattomissa olohuoneissa äänimaisemaongelmat voivat olla samanlaisia kuin liian kaikuisissa elokuvateattereissa. Tehokkaasti vaimennetuissa kotiteattereissa kaiunta ei yleensä ole ongelma, mutta pienessä huoneessa bassotaajuudet korostuvat helposti liikaa, etenkin kivitaloissa.

”Yksi ratkaisu on puutalo, josta bassot valuvat pihalle – jos lähellä ei ole bassoista häiriintyviä naapureita”, Riionheimo sanoo.

Linkit artikkeleihin Journal of the Audio Engineering Society -julkaisussa (aes.org)

Movie Sound, Part 1: Perceptual Differences of Six Listening Environments

Movie Sound, Part 2: Preference and Attribute Ratings of Six Listening Environments

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tohtorikoulutettava Janne Riionheimo
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu
puh. 050 375 9421
janne.riionheimo@aalto.fi

Professori Tapio Lokki
Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu
puh. 040 578 2486
tapio.lokki@aalto.fi

Kuvat

Leffateatterin akustiikka tallennettiin erikoismikrofonilla. Kuva: Janne Riionheimo / Aalto-yliopisto
Leffateatterin akustiikka tallennettiin erikoismikrofonilla. Kuva: Janne Riionheimo / Aalto-yliopisto
Lataa
Leffateatterin akustiikka muodostettiin kaiuttimien avulla kaiuttomaan huoneeseen, jossa ääniammattilaiset arvioivat salien eroja. Kuva: Janne Riionheimo / Aalto-yliopisto
Leffateatterin akustiikka muodostettiin kaiuttimien avulla kaiuttomaan huoneeseen, jossa ääniammattilaiset arvioivat salien eroja. Kuva: Janne Riionheimo / Aalto-yliopisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aalto-yliopisto
Aalto-yliopisto
PL 18000
00076 AALTO

09 47001, viestinta@aalto.fihttp://aalto.fi

Aalto-yliopisto. Kohti parempaa maailmaa. Aalto-yliopisto on rohkeiden ajattelijoiden yhteisö, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Tunnistamme ja ratkaisemme yhteiskunnan suuria haasteita ja rakennamme innovatiivista tulevaisuutta. Yliopistossa on kuusi korkeakoulua, 12 000 opiskelijaa ja 400 professoria. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme