Jyväskylän yliopisto

Lehtinovelli tiellä taiteeksi. Paavo Fossin kirjailijakuva

Jaa

Paavo Fossi on jäänyt melko tuntemattomaksi kirjailijaksi huolimatta siitä, että hän julkaisi vuosina 1932–1960 liki 200 kaunokirjallista lehtinovellia ja kaksi kokonaisteosta, kertomuskokoelman ”Kertomuksia” (1958) ja poliisiromaanin ”Aavemorsian” (1965).

Maire Paltare
Maire Paltare

Kokonaisteokset olivat ilmestyneet ensiksi sanoma- ja aikakauslehdissä, ja niiden arviointiin vaikutti Fossiin kiinnitetty lehtinovellistin imago. FM Maire Paltareen väitöstutkimus osoittaa, miten Paavo Fossin kirjailija-ajan (1930–1960) kirjallisuusmaailman arvostusrajat taiteen ja viihteen välillä olivat jyrkät. Koska aikakausilukemistot luettiin viihteeksi, julkaisualusta vaikutti kirjojen kritiikkiin. Lehtinovellistin oli vaikea löytää kustantajaa ja ponnistaa korkeakirjallisuuteen.

Paltare osoittaa, että Fossi loi tekstinsä pitkälti 1930-luvun eväin. Intertekstuaalinen tarkastelu paljastaa yhteydet esimerkiksi Maria Jotuniin, Hella Wuolijokeen ja nuoreen suomalaiseen elokuvaan. Mutta huomattavin on rinnakkaisuus Pentti Haanpään kanssa, mitä esimerkiksi ”Kertomuksien” arvioijat 1950-luvun lopulla eivät tuoneet esiin.

Paltare pohtii tutkimuksessaan, miksi vasemmistolaiseksi määritellyn Haanpään ja oikeistoympäristössä elävän Fossin tekstit ovat hengeltään samankaltaisia etenkin 1930-luvulla. Lainaussuhteesta ei ole kyse. Paltare näkee syyksi sen, että julkaisut ovat samanaikaisia ja samantapaisessa yhteiskunnassa syntyneitä.

Vuonna 1954 Fossi voitti Helsingin Sanomien järjestämän kansainvälisen novellikilpailun kansallisen osuuden ja tuli koko kilpailussa jaetulle toiselle sijalle novellillaan "Hetkiä". Fossin kirjailijakuvan ongelmallisin puoli on kirjoittamisen ehtyminen huolimatta tästä suuresta kansainvälisestä novellivoitosta.

Tutkimuksen mukaan se liittyy osittain Helsingin Sanomien kriitikkoon Toini Havuun ja hänen käymäänsä Väinö Linnaa vastaan käymäänsä sotaan ja osittain modernistien ja heidän edeltäjiensä kesken käytyyn kiistaan. Tutkimus osoittaa, miten 1950-luvun kirjallisen ilmaisutavan murros vaikutti yksittäiseen kirjailijaan.

Paltareen tutkimus osoittaa myös laajemman lehtinovellistiikan tutkimuksen tarpeen. 

Maire Paltareen kirjallisuuden väitöskirjan ”Lehtinovelli tiellä taiteeksi. Paavo Fossin kirjailijakuva” tarkastustilaisuus on yliopiston vanhassa juhlasalissa (S212) lauantaina 19.12.2020. Vastaväittäjänä on professori emerita Liisi Huhtala Oulun yliopistosta. Kustoksena on kirjallisuuden professori Mikko Keskinen. Väitös on suomenkielinen.

Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta, osoite on https://r.jyu.fi/dissertation-paltare-191220.

Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on 0400 248 144.

Julkaisu on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8466-3

Taustatietoja:

Maire Paltare (s. 1942) on päässyt ylioppilaaksi 1963 Tampereen Tammerkosken tyttölyseosta ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1973 Helsingin yliopistosta. Hän toimi työelämänsä ajan lukion äidinkielen lehtorina.

Lisätietoja:

Maire Paltare, puh. 0440 500974 (miel. tekstiviesti), maire.paltare@gmail.com

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Maire Paltare
Maire Paltare
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 29.1.2021: Kaverisuhteet ja sosiaalinen asema koulussa määrittävät nuorten liikkumista (Rajala)14.1.2021 08:00:00 EETTiedote

Nuorten kokemus omasta sosiaalisesta asemastaan koulussa on yhteydessä nuorten liikkumiseen sekä koulussa että vapaa-ajalla. Sosiaalisen hierarkian tikapuilla itsensä korkealle sijoittavat yläkoululaiset liikkuivat enemmän ja reippaammin vapaa-ajallaan verrattuna nuoriin, joiden kokemus omasta sosiaalisesta asemastaan oli matala. Koulupäivän aikana sosiaalisen asemansa matalaksi kokevat nuoret liikkuivat välituntisin vähemmän ja olivat koulupäivän aikana enemmän paikallaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme