Lapsiasiavaltuutettu

Leikki, koti ja ruoka – lasten hyvän elämän edellytykset löytyvät läheltä

Jaa

Lek, hemmet och mat – förutsättningarna för ett gott liv för barn finns i deras närhet

Kuva: Adobe Stock – stock.adobe.com
Kuva: Adobe Stock – stock.adobe.com

Tiedote

Vapaa julkaistavaksi 10.12.2020

Lapsiasiavaltuutetun toimisto on selvittänyt kuusivuotiaiden lasten ajatuksia hyvästä elämästä. Yli 400 lapsen näkemyksiä kartoittaneen Lapsibarometrin mukaan lasten hyvään elämään kuuluu riittävästi leikkiä, huolta pitävä koti sekä hyvä ruoka.

* * * * *

Pressmeddelande

Fritt att publicera 10.12.2020

Barnombudsmannens byrå har utrett sexåringars tankar om ett gott liv med Barnbarometern. Enligt uppfattningarna av drygt 400 barn innebär ett gott liv för barn tillräckligt med lek, ett hem där man tar hand om barnet samt god mat.

* * * * *

Lapsibarometrissa haluttiin selvittää, mitä lasten mielestä kuuluu lapsen hyvään elämään. Samalla haluttiin selvittää, miten nämä asiat toteutuvat suomalaisten lasten elämässä. Tulokset luovat varsin myönteisen kuvan kuusivuotiaiden lasten elämästä ja arjesta. Tutkimukseen vastasi 402 lasta, joista 86 prosenttia tykkäsi olla esikoulussa aina tai joskus. Vastaajista 92 prosenttia kertoi, että aikuisilla oli tarpeeksi aikaa olla heidän kanssaan ja kehuja sai 87 prosenttia lapsista.

Mistä lapset pitävät?

Lapset pitävät esimerkiksi esikoulussa ja kotona leikkimisestä ja pelaamisesta. Leikkiminen ja pelaaminen olivat yleisimpiä vastauksia, kun lapsilta kysyttiin iloa tuottavista asioista. Myös perhe ja yhdessä oleminen antavat lapsille iloa. Elääkseen lapset tarvitsevat mielestään ruokaa, ja jos lapset saisivat toivoa hyvältä haltijalta mitä tahansa, toivoi moni lelujen lisäksi herkkuja.

"Kokonaisuutena Lapsibarometrin tulokset kertovat lasten hyvinkin järkiperäisestä tavasta hahmottaa hyvää elämää. Lapselle hyvä elämä koostuu pienistä, arkisista asioista, kuten siitä, että vanhemmilla on tarpeeksi aikaa olla lastensa kanssa ja että lapsia muistetaan kehua pienistä, tavallisista arjen asioista", kertoo Lapsibarometri-julkaisun toimittanut Terhi Tuukkanen.

Kaikille ei riitä aikaa ja kehuja

Lapsista kuusi prosenttia kertoi, etteivät he saa koskaan tarpeeksi aikaa aikuisilta ja seitsemän prosenttia ilmoitti, etteivät he saa koskaan kehuja. Näiden lasten taustoissa painottui Helsingissä ja Uudellamaalla asuvien lasten osuus. Toisaalta samalta alueelta oli eniten myös niitä lapsia, jotka kertoivat saavansa aikuisten aikaa ja kehuja aina.

"Kertooko tulos siitä, että lasten hyvinvoinnin eriarvoisuus näkyy selvimmin pääkaupunkiseudulla? Kiinnostavaa oli sekin, ettei vanhempien korkea koulutus ja taloudellinen hyväosaisuus ollut aina yhteydessä lapsen kokemuksiin yhteisestä ajasta ja kehuista – päinvastoin. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää juuri niihin lapsiin, jotka eivät saa koskaan kehuja tai tarpeeksi aikaa aikuisilta", pohtii lapsiasiavaltuutetun toimiston erikoistutkija Tuukkanen.

Lapsibarometri muistuttaa sujuvan arjen tärkeydestä

Lapsibarometriin vastanneiden kuusivuotiaiden viesti vanhemmille, lasten parissa työskenteleville ja päättäjille on selvä: tärkeintä on huolehtia lasten arjen toimivuudesta. Aikuisten tehtävänä on huolehtia siitä, ettei ketään kiusata ja että jokaisella lapsella on turvallinen koti, jossa saa huolenpitoa ja rakkautta. Esimerkiksi esikoulussa on annettava riittävästi aikaa leikille ja kaverisuhteille.

"Tämänkertaisen Lapsibarometrin teema, lapsen hyvä elämä, on erityisen ajankohtainen. Maailmaa ravistelevat mullistukset ovat tulleet osaksi jokaisen arkea. Tästä huolimatta lasten vastauksista välittyy toivo. Lapsen hyvä elämä koostuu asioista, joita on mahdollista toteuttaa ihan jokainen päivä: annetaan lapsille aikaa ja myönteistä huomiota, huolehditaan heidän tarpeistaan, tehdään asioita ja nautitaan elämästä yhdessä lasten kanssa", toteaa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.

Lapsibarometri on vuodesta 2016 lähtien vuorovuosittain toteutettu 6-vuotiaiden Suomessa asuvien lasten näkemyksiä ja kokemuksia kartoittava tutkimussarja. Vuoden 2020 Lapsibarometri perustuu 402 lapsen puhelinhaastatteluun ja sen teemana on lapsen hyvä elämä.

Teoksen julkaisutiedot:

Tuukkanen Terhi: ”Unta, ruokaa, leikkejä, rakkautta ja karamelliä, juomaa” – Hyvä elämä 6-vuotiaiden kokemana.
Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2020:5.
Jyväskylä: Lapsiasiavaltuutetun toimisto.

Julkaisutilaisuuden suora lähetys: https://kepit.tv/#/c/lapsiasiavaltuutettu/e/JEL6SAK6P3 
(Huom. Osallistua voi Chrome-, Edge-, Mozilla Firefox- tai Safari-selaimella.)

* * * * * 

Med Barnbarometern ville man ta reda på barnens tankar om vad som ingår i ett bra liv för barn. Samtidigt ville man också utreda hur dessa faktorer förverkligas i finländska barnens liv. Resultaten ger en väldigt positiv bild om sexåringars liv och vardag. 402 barn svarade på enkäten. 86 procent av dem tyckte om att vara på förskolan ”alltid eller ibland”. 92 procent av respondenterna berättade att de vuxna har tillräckligt med tid att vara tillsammans med den, och 87 procent av barnen berättade att de får beröm.

Vad tycker barn om?

Barn tycker till exempel om lek och spel på förskolan och i hemmet. Lek och spel var bland de vanligaste svaren när man frågade barnen vad som ger dem glädje. Barn blir också glada av familjen och av att vara tillsammans. För att leva behöver barnen mat, och om de fick önska sig vad som helst av en god fe skulle många önska sig leksaker och godsaker.

"Som en helhet betraktat berättar resultaten av Barnbarometern om att barnens uppfattningar om ett gott liv är ofta väldigt rationella. För barnet består ett gott liv av små vardagliga saker, till exempel att föräldrarna har tillräckligt med tid att vara tillsammans med sina barn och att man kommer ihåg att berömma barnen för små, vardagliga ting", berättar Barnbarometern-publikationens redaktör Terhi Tuukkanen.

Alla får inte tid och beröm av vuxna

Sex procent av barnen berättade att de inte får tillräckligt med tid av de vuxna och sju procent angav att de aldrig får beröm. Bland dessa barn betonades andelen barn som bor i Helsingfors och Nyland. Å andra sidan fanns det på samma område även flest barn som berättade att de ”alltid” får tid och beröm av vuxna.

"Tyder resultatet på att ojämlikheten vad gäller barnens välbefinnande syns tydligast i huvudstadsregionen? Vad som också var intressant var att föräldrarnas höga utbildning och ekonomiska välstånd inte alltid hade något tydligt samband med barnens upplevelser om tid tillsammans och beröm – snarare tvärtom. Särskild uppmärksamhet bör fästas på de barn som upplever att de aldrig får beröm eller tillräckligt med tid av de vuxna", säger specialforskare Tuukkanen vid barnombudsmannens byrå.

Barnbarometern betonar vikten av en fungerande vardag

De sexåringar som svarade på frågorna för Barnbarometern har ett tydligt meddelande till föräldrarna, de som arbetar med barn och beslutsfattarna: det viktigaste är att se till att barnen har en fungerande vardag. Det är de vuxnas skyldighet att se till att ingen blir mobbad och att varje barn har ett tryggt hem där barnet får omsorg och kärlek. Till exempel på förskolan ska barnen få tillräckligt med tid för lek och kompisar.

"Temat för årets Barnbarometer, ett gott liv för barn, är högaktuellt. Världen skakas av omvälvningar som har blivit en del av vardagen för oss alla. Trots det ger barnens svar en bild av att de känner sig hoppfulla. Ett gott liv för barn består av saker som kan genomföras varje dag: att ge barnen tid och positiv uppmärksamhet, att se till att barnens behov blir bemötta, att göra saker och njuta av livet tillsammans med barnen", konstaterar barnombudsmannen Elina Pekkarinen.

Barnbarometern är en serie studier som kartlägger åsikter och upplevelser av finländska 6-åringar. Barnbarometern har genomförts vartannat år sedan 2016. Barnbarometern 2020 grundar sig på telefonintervjuer av 402 barn. Temat är ett gott liv för barn.

Verkets publikationsuppgifter:

Tuukkanen Terhi: ”Unta, ruokaa, leikkejä, rakkautta ja karamelliä, juomaa” – Hyvä elämä 6-vuotiaiden kokemana. (Barnbarometern 2020: ”Sömn, mat, lek, kärlek och karameller, dryck” - Ett gott liv enligt 6-åringar.)
Barnombudsmannens byrås publikationer 2020:5.
Jyväskylä: Barnombudsmannens byrå.

Live-publiceringstillfället: https://kepit.tv/#/c/lapsiasiavaltuutettu/e/LEN3RELEM2  
(Obs! Du kan delta i Chrome, Edge-, Mozilla Firefox eller Safari.)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Terhi Tuukkanen
Erikoistutkija, lapsiasiavaltuutetun toimisto
terhi.tuukkanen@oikeus.fi
puh. 0295 666 851

Kuvat

Kuva: Adobe Stock – stock.adobe.com
Kuva: Adobe Stock – stock.adobe.com
Lataa

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Lapsiasiavaltuutettu
Lapsiasiavaltuutettu
Vapaudenkatu 58 A
40100 Jyväskylä

0295 666 850http://lapsiasia.fi/

Lapsiasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, josta on säädetty lailla (laki lapsiasiavaltuutetusta 1221/2004). Lapsiasiavaltuutettu antaa Suomen hallitukselle ja eduskunnalle lakisääteisen arvion lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin tilasta sekä raportoi määräajoin YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Lapsiasiavaltuutettu tekee aloitteita ja antaa lausuntoja toimialansa teemoista. Lapsiasiavaltuutettu ei käsittele yksittäisen lapsen asioita.

* * * 

Barnombudsmannen är en självständig och oberoende statlig myndighet som grundats genom lagen om barnombudsmannen (1221/2004). Barnombudsmannen rapporterar till statsrådet och till Finlands riksdag om hur barn och unga mår och om hur deras rättigheter genomförs. Barnombudsmannen rapporterar också till FN:s kommitté för barnets rättigheter i anslutning till statens regelbundna rapportering. Barnombudsmannen påverkar bland annat genom att göra motioner, ge utlåtanden och delta i den samhälleliga diskussionen. Ombudsmannen har inte rätt att handla i ärenden som gäller enskilda barn.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Lapsiasiavaltuutettu

Barn beskriver corona som en sjukdom som ändrade de sociala normerna4.5.2021 00:00:00 EEST | Tiedote

Tredjeklassare beskriver corona i sina teckningar både som en sjukdom och som en faktor som ändrar de sociala normerna. Så gott som alla tredjeklassare som deltog i barnombudsmannens byrås utredning förknippar sjukdom med negativa faktorer. Ändringen av vardagen och de sociala normerna beskrivs däremot med både trevliga och tråkiga saker. Resultaten framgår av ett verk som publiceras 4.5.: Käsienpesua ja kotona oloa: Kolmasluokkalaisten lasten koronakokemuksia (Vi tvättar händerna och stannar hemma: Tredjeklassares erfarenheter om corona).

Lapset kuvaavat koronaa sairautena, joka muutti sosiaaliset normit4.5.2021 00:00:00 EEST | Tiedote

Kolmasluokkalaisten lasten piirustuksissa koronaa kuvataan sekä sairautena että sosiaalisten normien muuttajana. Lähes kaikki lapsiasiavaltuutetun toimiston selvitykseen osallistuneet kolmasluokkalaiset liittävät sairauteen negatiivisia asioita. Sen sijaan arjen ja sosiaalisten normien muuttumista kuvataan niin mukavien kuin ikävien asioiden kautta. Tulokset selviävät 4.5. julkaistavasta teoksesta Käsienpesua ja kotona oloa: Kolmasluokkalaisten lasten koronakokemuksia.

Förra året innebar en utmaning för barnets rättigheter: barnombudsmannen överlämnar sin berättelse till statsrådet31.3.2021 09:30:00 EEST | Tiedote

Barnombudsmannen överlämnar 31.3.2021 en berättelse om det exceptionella året 2020 till riksdagen. I årsberättelsen publiceras barnombudsmannens ställningstaganden om barnens rätt att påverka samt om behovet att identifiera och förebygga våld mellan barn. I årsberättelsen bedöms tillgodoseendet av barnens rättigheter samt utvecklingen av barnens välfärd och levnadsförhållanden under 2020.

Viime vuosi haastoi lapsen oikeudet: Lapsiasiavaltuutettu luovuttaa vuosikertomuksen valtioneuvostolle31.3.2021 09:30:00 EEST | Tiedote

Lapsiasiavaltuutettu luovuttaa 31.3.2021 valtioneuvostolle kertomuksen poikkeuksellisesta vuodesta 2020. Vuosikertomuksessa julkaistaan lapsiasiavaltuutetun kannanotot lasten oikeudesta vaikuttaa sekä tarpeesta tunnistaa ja torjua lasten välinen väkivalta. Vuosikertomuksessa arvioidaan lasten oikeuksien toteutumista sekä lasten hyvinvoinnin ja elinolojen kehitystä vuonna 2020.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme