Leväkesä 2022 oli rauhallinen Kainuussa – loppukesästä runsaasti kuusen suopursuruostetta

Leväkukinnat alkoivat Kainuussa kesäkuun loppupuolella ja lisääntyivät hieman helteiden seurauksena. Sään kylmeneminen loppukesästä vähensi levien esiintymistä. Sinilevää on havaittu tähän mennessä ainakin seuraavissa järvissä: Nuasjärvi (Karankalahti), Oulujärvi (Metelinniemi), Sotkamojärvi, Sokajärvi, Vimpelinlampi, Jumalisjärvi, Korpijärvi ja Rokuanjärvi.

Tähän mennessä on tehty 8 levähaittahavaintoa. Leväkukintojen aiheuttajina ovat olleet pääsääntöisesti Anabaena- ja Aphanizomenon-suvun sinilevät, jotka voivat muodostaa myös myrkyllisiä kukintoja. Ilmoitetuissa leväkukinnoissa levämäärät ovat olleet suurimmassa osassa kohtalaisen vähäisiä.

Erilaisia sinileviä on kaikissa vesistöissämme, mutta niiden säännölliset ja runsaat massaesiintymät keskittyvät reheviin ja mataliin vesistöihin, vaikka kukintoja voi esiintyä myös laadultaan hyvissä vesistöissä. Mikäli säätyyppi vaihtuu poutaiseksi ja jatkuu pitempään tuulettomana, leväkukintoja esiintynee tulevina viikkoina useassa Kainuun järvessä.

Osa alkukesän levähaittahavainnoista oli ilmoituksia männyn ja kuusen siitepölystä, joka kerääntyi lautoiksi ja kulkeutui tuulen mukana ympäri järviä. Siitepölystä ei ole terveydellistä haittaa ja se painuu ajan kuluessa vesistöjen pohjaan. Paksut lautat voivat kuitenkin haista pahalle mädäntyessään.

Kainuun vesistöissä havaittiin loppukesästä poikkeuksellisen runsaasti kuusen suopursuruosteen sieni-itiöiden muodostamia lauttoja. Ruostesieni-itiölautat ovat väriltään oranssinruskeita ja ne eivät ole myrkyllisiä. Ne painuivat pohjaan muutaman viikon jälkeen ilmestymisestään.

Järviveden leväisyyttä kannattaa havainnoida myös itse

Sinilevän ja viherlevän voi erottaa toisistaan. Viherlevä on lähes aina kiinnittyneenä kasveihin, rantakiviin tai laiturirakennelmiin, kun taas sinilevä on yleensä hiutalemaisesti vapaana kelluvaa ja lauttaantuu tuulella rannoille. Siksi viherlevä takertuu vedessä uitettavaan tikkuun, kun taas sinilevä ei. Kun sinilevä kuivuu rannalla, se muodostaa turkoosin sinisen vyön. Jos levävettä kokeilee kastelemalla höyläämätöntä laudanpätkää levävedessä, muuttuu levän väri kuivuessaan turkoosin siniseksi, jos kyseessä on sinilevä. Kaikki sinileväkukinnat eivät ole myrkyllisiä, mutta myrkyllisyyttä ei voi erottaa silmämääräisesti.

Järviveden leväisyyden voi tarkastaa ottamalla sitä kirkkaaseen lasipurkkiin. Jos vedessä on selvästi näkyvissä vihreitä levähippuja, tulee sen käyttöä eritoten löylyvedeksi välttää. Sinileväkukinnan aikana järvivettä ei tulisi käyttää myöskään kasvimaan kasteluvetenä. Samoin lasten ja lemmikkieläinten uimista levävedessä tulisi välttää. Leväisessä vedessä uimisen jälkeen tulisi käydä suihkussa. Levämyrkyt aiheuttavat päänsärkyä, huimausta, nuhaa, kuumetta ja pahoinvointia.

Kansalaiset voivat tallentaa omia levähavaintojaan Järviwiki-sivustolle.