Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Leväseuranta käynnistyy Kaakkois-Suomessa (Kaakkois-Suomi)

Jaa

Sinileviä ei sisävesillä eikä merialueilla Haapasaarta lukuun ottamatta ole havaittu, mutta siitepölyä on paikoitellen veden pinnalla runsaasti. Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisten ELY-keskusten yhteinen levähavainnointi käynnistyy tällä viikolla ja jatkuu elokuulle. Kaakkois-Suomessa on vakiohavaintopisteitä 19, lisäksi Rotarit havainnoivat kuudelta havaintopisteeltä.

Vedenpinnalla on nyt paljon siitepölyä, sensijaan levätilanne on rauhallinen.
Vedenpinnalla on nyt paljon siitepölyä, sensijaan levätilanne on rauhallinen.

Levätilanne rauhallinen

Kaakkois-Suomen vakiohavaintopaikoilla ei vielä ole havaittu leväkukintoja. Sen sijaan siitepöly muodostaa vedenpinnalle paikallisesti isojakin lauttoja.

Vesien lämpötilat vaihtelivat sisävesillä 11 ja 15 asteen välillä.

Suomenlahdelle odotettavissa leväkesä

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) merikeskus on julkaissut tänään 3.6.2021 kesän riskiarvion sinileväkukinnoista Suomen merialueille ja sisävesillä. Tiedotteen mukaan voimakkaiden ja laajojen sinileväkukintojen riski on tänä kesänä itäisen Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan osalta hieman suurempi kuin kesällä 2020. Itäisellä Suomenlahdella ja lähes koko Selkämerellä leväriski on kohtalainen, mutta riskin toteutumisen ratkaisevat kesän sääolot. Erityisen suotuisat sääolot, eli lämmin ja aurinkoinen sää, voivat aiheuttaa voimakkaita sinileväkukintoja ja vastaavasti epäsuotuisat selvästi vähemmän sinilevälauttoja.  

Sinileväkukintojen perussyy on Itämeren ravinnetilanne, mutta runsauteen vaikuttaa lähinnä kesän sääolot. Erityisesti heinäkuun sää ratkaisee sinileväkukintojen runsauden ja pahimmat alueet, sillä aurinkoinen ja lämmin heinäkuu on sinilevien hyvinvoinnin kannalta parasta aikaa. Ravinteiden runsaus Itämeressä johtuu vuosikymmeniä jatkuneesta kuormituksesta, ja mereen on kertynyt sekä typpeä että varsinkin fosforia. Vaikka mereen tuleva ravinnekuormitus onkin viime vuosikymmeninä selvästi vähentynyt ja myös Itäisen Suomenlahden ravinnetilanne on parantunut, niin koko Itämeren toipuminen on hidasta. 

Levätilannetta voi seurata myös satelliittikuvista

SYKEssä seurataan satelliittiteknologian avulla ympäristön tilaa. Satelliittihavaintojen avulla kartoitetaan Itämeren pintaleväkukintoja sekä Itämeren ja Suomen suurimpien järvien pintalämpötilaa, sameutta, a-klorofyllipitoisuutta, näkösyvyyttä ja humuspitoisuutta. Sieltä voi käydä katsomassa myös levätilanteen, jos pilvet eivät haittaa satelliittihavainnointia.

Levätilanteen ennustaminen sisävesille haasteellista

Ennusteiden laatiminen sisävesille on paikallisten olojen ja järvityyppien moninaisuuden takia hankalaa. Tyypillisesti ensimmäiset havainnot sinilevistä on tehty juhannusviikolla. Paikalliset ravinneolot ja kesän sää kuitenkin vaikuttavat paljon tilanteen kehittymiseen. Tyyni ja lämmin sää edesauttaa sinilevälauttojen syntymistä.  

Lähetä omat levähavaintosi Järviwikiin

Ajantasaiset levätilannetiedot ovat nähtävillä Järviwiki-sivustolla, jonne voi lisätä myös omia yleisöhavaintoja. Havainnot voi tallentaa Järviwikiin suoraan havaintopaikalta puhelimen avulla. Havaintolähettiä voi käyttää Järviwikin tunnuksilla.

Kaakkois-Suomen viranomaiset ja koulutetut vapaaehtoiset seuraavat levätilannetta viikoittain noin 19 havaintopaikalla syyskuun alkuun asti. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) tiedottaa levätilanteesta säännöllisesti.

Kaakkois-Suomen alueelta tehdyt levähavainnot voi ilmoittaa Kaakkois-Suomen levälinjalle, puh. 040 767 5388 tai sähköpostitse osoitteeseen: levaseuranta.kaakkois-suomi(at)ely-keskus.fi. Levänäytteen lähettämisestä on sovittava erikseen.

Vesitilanne Saimaalla ja Päijänteen valuma-alueella

Viimeisen kahden viikon runsaat sateet ovat nostaneet Kaakkois-Suomen järvien vedenkorkeuksia tavallista nopeammin.  

Saimaan vedenkorkeus on noussut noin 20 cm viimeisen parin viikon aikana ja Simpelejärven noin 15 cm.  Saimaan vedenpinta on 60 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Ennusteen mukaan vedenkorkeus nousee vielä 5-15 cm kesäkuun aikana. Vedenkorkeuden nousua pyritään hillitsemään lisäjuoksutuksilla, jotka on aloitettu jo joulukuussa.  

Kymijoen vesistöalueella järvien vedenpinnat ovat lumien sulamisen ja toukokuun runsaiden sateiden vaikutuksesta nousseet kevään aikana erittäin korkealle. Tilanteeseen on vaikuttanut sekin, että järvien pinnat olivat jo talvella tavanomaista korkeammalla.

Päijänteen edelleen nousussa oleva vedenkorkeus on noin 35 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella, ja on jo aivan tulvarajaksi katsotun tason NN+78,80 m tuntumassa. Ennusteiden mukaan alkaneen viikon ja todennäköisesti seuraavankin viikon sademäärät ovat vähäisiä, mutta Päijänteen tulovirtaama pysyy vielä useita viikkoja varsin suurena, koska yläpuolisten suurten järvien pinnat ovat korkealla ja niiden lähtövirtaamat suuria. Päijänteen pinnan ennustetaan nousevan kesäkuun puoliväliin mennessä vielä 5-10 cm ja kääntyvän laskuun kesäkuun loppupuolella tai heinäkuun alulla.  

Päijänteen suuren lähtövirtaaman ja muilta alueilta tulevien runsaiden vesimäärien johdosta myös Kymijoen virtaama on selvästi tavanomaista suurempi, Kuusankoskella noin 590 m3/s. Touko-kesäkuussa virtaama ei ole ollut koskaan näin suuri sinä aikana, kun Päijännettä on 1970-luvun alulta lähtien säännöstelty. Suurin havaittu virtaama Kuusankoskessa on tammikuussa 1975 mitattu 677 m3/s. Ennusteen mukaan Kymijoen virtaama pysyy erittäin suurena ainakin kesäkuun ajan.

Mäntyharjun reitillä Vuohijärven pinta on 15-20 cm ylempänä kuin tähän aikaan vuodesta keskimäärin. Ennusteen mukaan nousua ei enää ole juurikaan odotettavissa, ja vedenpinnat kääntynevät kesäkuun aikana laskuun.

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tiedottaja Sirpa Skippari
s-posti: etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi
puh. 0295 029 287

Vesienhoidon asiantuntija Ville Räihä
s-posti: etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi
puh. 0295 029 226

Kuvat

Vedenpinnalla on nyt paljon siitepölyä, sensijaan levätilanne on rauhallinen.
Vedenpinnalla on nyt paljon siitepölyä, sensijaan levätilanne on rauhallinen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Salpausselänkatu 22 (PL 1041)
45101 Kouvola

0295 029 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-kaakkois-suomi

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. ELY-keskus hoitaa elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, liikenteeseen ja infrastruktuuriin sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus kehittää ja tukee taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. ELY-keskus toimii tiiviissä yhteistyöverkostossa alueen, kansalaisten, yritysten, yhteisöjen ja muiden toimijoiden hyväksi tavoitteenaan kestävä ja elinvoimainen Kaakkois-Suomi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Maaseuturahaston tuella 140 uutta yritystä ja 500 työpaikkaa Kaakkois-Suomeen16.6.2021 11:04:38 EEST | Tiedote

EU:n ohjelmakauden 2014–2020 tuloksia on raportoitu. Yksi suurimmista EU-rahastoista on Maaseuturahasto (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto), jonka kautta Kaakkois-Suomen ELY-keskus kohdisti maaseutualueilleen 76 miljoonaa euroa. Yleisimmät rahoituksen saajat olivat maatiloja ja muita maaseudulla toimivia yrityksiä sekä organisaatioita. Maaseutu käsitteenä on tässä tapauksessa laaja, sillä vain alueen suurimpien kaupunkien ydinkeskustat on rajattu maaseutuohjelman ulkopuolelle.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus kartoittaa Lappeenrannan ja Imatran seudun pyöräilyreittien nykytilaa ja kehittämistarpeita Vastaa kyselyyn 31.7. mennessä4.6.2021 08:47:11 EEST | Tiedote

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on aloittanut pyöräilyreittien kehittämisselvityksen laatimisen osana CBC-Cycling -hanketta. Jotta selvityksestä tulee mahdollisimman onnistunut, ELY-keskus kerää asukkaiden ja alueella liikkuvien mielipiteitä aiheesta sähköisellä kyselyllä. Kysely antaa arvokasta tietoa pyöräilyreittien kehittämistarpeiden tunnistamiseen. Kysely on avoin kaikille.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme