- Erilaisten hybridiuhkien tunnistaminen ja torjuminen on nykyisessä turvallisuustilanteessa entistä tärkeämpää. Se edellyttää jatkuvaa arviointia sekä koordinaation parantamista sekä kansallisesti että kansainvälisesti, valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.) toteaa.

- Luotettava tiedonvälitys on avainasemassa hybridi- sekä informaatiovaikuttamisen minimoimisessa. Meidän onkin tärkeää pitää huolta kotimaisesta riippumattomasta mediasta. Etenkin Yleisradiolla on julkisen palvelun yleisradioyhtiönä keskeinen rooli informaatiovaikuttamisen torjunnassa. Lisäksi kansalaisten medialukutaitoa on ylläpidettävä, kansanedustaja Johan Kvarnström (sd.) listaa.

- Kyberturvallisuus ja kyberuhkien torjunta on avainasemassa alati digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Valtionhallinnossa tehdään erinomaista ja tiivistä yhteistyötä kyberturvallisuuden varmistamiseksi, mutta yhteistyötä voi edelleenkin kehittää ja tiivistää. Lisäksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä sekä aiempaa enemmän alan osaajia. Ennen kaikkea meidän tulee kuitenkin varmistaa kyberturvallisuuteen vaadittavien resurssien riittävyys, muistuttaa kansanedustaja Paula Werning (sd.)

- Turvallisuusuhkia on tärkeää tarkastella myös huoltovarmuuden näkökulmasta. Erityisesti kriittisestä infrasta, oli se sitten digitaalista tai fyysistä, on huolehdittava. Esimerkiksi merikuljetukset ovat elintärkeitä Suomen huoltovarmuudelle ja ulkomaankaupalle, sillä jopa 80–90 prosenttia maamme ulkomaankaupasta kulkee meritse. Samalla kun turvaamme merikuljetuksia meidän on kuitenkin varauduttava korvaaviin kuljetusmuotoihin niin maalla kuin ilmassa, kansanedustaja Seppo Eskelinen (sd.) päättää.