Liikennekäytävävaltuuskunta: Tunnin juna toisi pääkaupunkiseudulle miljardien investoinnit

Helsinki–Turku -yhteysvälin kehittäminen lyhentää oikoradan ansiosta kaupunkiseutujen välistä etäisyyttä noin 40 kilometriä ja mahdollistaa merkittävästi nykyistä nopeammat junanopeudet. Näin syntyy aito tunnin juna, jolloin matka-aika Turun Kupittaalta Helsingin Pasilaan saadaan jo nykykalustolla nopeutettua yhteen tuntiin. Tämä lisää merkittävästi koko Helsinki–Turku-vyöhykkeen pendelöintiä ja yritysten liikkuvuutta. Liikenneviraston tekemän selvityksen mukaan yhteysvälin kehittäminen lisää matkatapahtumia yhteyskäytävällä 1,8–2,1 miljoonaa vuodessa, josta suurin kasvu tulisi junaliikenteeseen. Tunnin junan yksi keskeinen merkitys elinkeinoelämälle on, että se sitoo Helsingin ja Turun sekä näiden välisen alueen aidosti yhteiseksi 1,5 miljoonan työntekijän työssäkäyntialueeksi.

Liikenneinvestointien taloudelliset vaikutukset ovat kuitenkin kasvavaa työmatkaliikettä laajemmat.

”Kasvu syntyy paitsi infrasta ja siihen suoraan liittyvästä rakentamisesta, niin myös yritysten sijoittumis- ja investointipäätöksistä. Nämä positiiviset ulkoisvaikutukset voivat realisoitua jo ennen varsinaisen infrastruktuurihankkeen valmistumista, kunhan vain saadaan selkeitä päätöksiä niiden toteuttamisesta riittävän nopealla aikataululla”, sanoo Liikennekäytävävaltuuskunnan puheenjohtaja Matti Vuoria.

Espoon kaupungin osalta Tunnin juna mahdollistaa sujuvaan joukkoliikenteeseen ja nopeisiin junayhteyksiin perustuvan merkittävän kaupunkikehittämisen.

”Yrityksille ratavyöhyke mahdollistaa Suomen suurimman investointivyöhykkeen syntymisen ja edelläkävijäratkaisujen kehittämisalueen. Pelkästään Espoon alueelle syntyy valtava kehityspotentiaali, jonka rakentamisen arvo on noin 3-4 miljardia euroa”, muistuttaa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

Mäkelän mukaan Tunnin Juna -hanke tukee verkostomaisen kaupunkirakenteenkehittymistä ja parantaa saavutettavuutta koko työssäkäyntialueella. Rakentamisen investoinnin arvon lisäksi uudet ratkaisut avaavat merkittävän innovaatioalustan vientivetoisille tulevaisuuden kaupunkiratkaisuille ja kaupungin hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiselle.

”Rakentamisen lisäksi vyöhykkeelle kehittyy arjen palvelujen ja ratkaisujen tarjonta, joka lisää merkittävästi kehittämisvyöhykkeen kilpailukykyä yritysten ja asukkaiden sijoittumiseen. Taloudelliset vaikutukset ovat uusissa kaupunginosissa vielä huomattavasti merkittävämmät kuin rakentamisen ajan investoinnit”, hän lisää.

Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula muistuttaa, että Tunnin juna -hankkeesta on nähtävä iso kuva – niin positiiviset ilmasto- ja työllisyysvaikutukset kuin myös perheiden työssäkäyntialueiden laajeneminen ja yritysten sujuvat yhteydet Helsingin ja Turun alueiden välillä. Nopean junayhteyden ansiosta esimerkiksi perheen toinen vanhempi voi työskennellä Turussa ja toinen Helsingissä, ja silti perheen arkielämä voi olla sujuvaa.

”Lohjalla haluamme korostaa, että tunnin juna hankkeen yhteydessä ei suunnitella pelkästään rataa, vaan tulevaisuuden uutta yhteiskuntaa asemanseutuineen, joiden yhteyteen ihmisille luodaan viihtyisiä asuinympäristöjä ja yrityksille toimivia toimintaympäristöjä vuosikymmenten tarpeisiin. On myös huomioitava, että uusi ratayhteys kytkee Lohjan ja Salon entistä paremmin toisiinsa, jolloin muodostuu uusi kiinnostava kaksinapainen työssäkäynti- ja elinkeinokeskittymä”, hän toteaa.

Helsinki-Turku raideyhteyden kehittämisen merkitystä elinkeinoelämälle korostaa myös SRV Yhtiöt Oyj:n varatoimitusjohtaja Timo Nieminen.

”Helsinki–Turku -raideyhteyden kehittäminen mahdollistaa rataan tukeutuvien jo olemassa olevien asemaseutujen laajan kehittämisen ja uudisrakentamisen sekä kokonaan uusien asemaseutujen syntymisen. Eivätkä hyödyt rajoitu vain radan varrelle, vaan ne heijastuvat laajemmin eteläiseen Suomeen”, hän sanoo.

Hanke edistää parhaalla tavalla myös koko Suomen kasvukolmion kehittymistä. Tampereen, Turun ja Helsingin muodostama kasvukolmio sisältää kaksi ratahanketta, jotka molemmat ovat tärkeitä ja tarpeellisia. Helsinki–Tampere–Turku -kasvukolmiota on kehitettävä rohkeasti ja ennen kaikkea etupainotteisesti. Näin voidaan varmistaa positiivisten vaikutusten syntyminen nopeammin koko kasvukolmion osalta.

”Helsinki–Turku -hanke on kuitenkin suunnittelun osalta merkittävästi pidemmällä ja sen kanssa pystytään etenemään nopeasti kohti toteutusta koskevaa päätöksentekoa ja itse toteutusta. Olisi koko Suomen kannalta erittäin haitallista keinotekoisesti jarruttaa näiden infrahankkeiden etenemistä, vaan nopeimmin toteutettavan Helsinki–Turku -yhteysvälin kanssa on lähdettävä liikkeelle nyt”, Nieminen toteaa.