Liikenneköyhyyttä lisää se, että monien suomalaisten on pakko omistaa auto
Liikenneköyhyys tarkoittaa, että ihmisten liikkumisen tarpeet eivät täyty. Liikkumisen hinnan lisäksi liikenneköyhyyttä tuottavat esimerkiksi ikään tai fyysisiin rajoitteisiin liittyvät liikkumisvaikeudet sekä ongelmat julkisen liikenteen ja palveluiden saavutettavuudessa. Myös pakokaasuille altistuminen ja turvattomuus liikenteessä ovat liikenneköyhyyden ilmenemismuotoja. Liikennepalvelujen ja lipunmyynnin digitalisoiminen puolestaan altistaa saavutettavuusköyhyydelle niitä, joille digitaalisten palvelujen käyttäminen on vaikeaa tai mahdotonta.
Liikenneköyhyys kietoutuu muihin yhteiskunnan eriarvoistaviin tekijöihin. Pienituloiset kotitaloudet ovat alttiimpia liikenneköyhyydelle, koska niillä on harvemmin auto ja ne kärsivät suhteessa enemmän liikenteen kallistumisesta. Myös sukupuoli vaikuttaa riskiin altistua liikenneköyhyydelle ja liikenteen haitallisille ulkoisvaikutuksille, kuten ilmansaasteille. Naiset liikkuvat jalan ja käyttävät joukkoliikennettä enemmän kuin miehet. Naisvaltaisilla aloilla on myös vähemmän mahdollisuuksia tehdä etätöitä kuin miesvaltaisilla aloilla, joten naiset ovat riippuvaisempia julkisesta liikenteestä.
Erityisesti yhteiskunnan autoriippuvuus altistaa liikenneköyhyydelle. Suomessa oma auto on monille työssäkäyville välttämättömyys. Kestävän liikkumisen tavoitteista huolimatta monet yhdyskuntarakenteen uudistukset ovat lisänneet autoriippuutta, ja työmatkojen keskipituus on kasvanut kaikkialla Suomessa vuosina 1990–2015. Kun palveluja on keskitetty ja palveluverkkoa on harvennettu, autottomat kotitaloudet ovat sekä alttiita liikenneköyhyydelle että eriarvoisessa asemassa autollisiin kotitalouksiin verrattuna. Toisaalta myös autolliset kotitaloudet altistuvat liikenneköyhyydelle polttoaineiden hinnan noustessa, jos julkisen liikenteen tarjonta on huono.
Liimatainen toteaa, että kaikki autolla ajaminen ei ole ympäristön kannalta kestävää eikä edes yhteiskuntataloudellisesti järkevää: ”Julkisen keskustelun ja poliittisen päätöksenteon tulisi siirtyä pois pelkästään polttoaineen hinnan nousuun keskittymisestä. Keskiöön tulisi nostaa kestävän liikenteen kehittäminen. Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä edistämällä vähennetään päästöjä ja parannetaan kansanterveyttä. Samalla edistetään liikenneturvallisuutta ja vähennetään liikenneköyhyyden riskiä.”
Raportin julkaisutilaisuus pidetään maanantaina 3.10. klo 9.30–11.00 Sofia Helsingissä (Sofiankatu 4 C). Tilaisuus myös striimataan. Puhujina professori Heikki Liimatainen (Tampereen yliopisto), akatemiatutkija Tiina Männistö-Funk (Turun yliopisto) ja konsultti Otto-Wille Koste (Demos Helsinki).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heikki LiimatainenprofessoriTampereen yliopisto
Puh:0408490320heikki.liimatainen@tuni.fiAnna RajavuoriKalevi Sorsa -säätiö, Eriarvoisuuden vähentäminen
Puh:050 556 2447anna.rajavuori@sorsafoundation.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Kalevi Sorsa -säätiö on sosiaalidemokraattinen ajatuspaja. Säätiö tuottaa julkaisuja, tapahtumia ja puheenvuoroja julkiseen keskusteluun. Ajatuspajan tavoite on edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja demokratiaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö
Tutkimusraportti: Osinkoverotusta uudistamalla voisi kertyä vuosittain 800 miljoonaa euroa lisää verotuloja11.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisema tutkimusraportti esittelee yhdeksän erilaista mallia Suomen osinkoverotuksen uudistamiseksi. Laboren laatimat laskelmat osoittavat, että uudistus voisi tuoda vuosittain jopa 800 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Progressiivisella osinkoveromallilla on mahdollista kohdistaa vaikutukset valtaosin suurituloisimalle prosentille suomalaisista.
Ennakkotieto: Uusien laskelmien mukaan osinkoverotuksen muutokset voisivat vahvistaa julkista taloutta merkittävästi8.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Torstaina 11.4. julkaistava tutkimusraportti esittelee yhdeksän erilaista veromallia Suomen osinkoverotuksen uudistamiseksi. Se sisältää myös tutkimuslaitos Laboren tekemät laskelmat muutosten vaikutuksista. Raportti on ensimmäinen kattava selvitys, jossa arvioidaan erilaisia vaihtoehtoja Suomen listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotuksen ongelmien ratkaisemiseksi. Ongelmat on nostettu esiin kymmenissä tutkimuksissa ja asiantuntijaraporteissa. Viimeksi niiden korjaamista esitti tammikuussa Talouspolitiikan arviointineuvosto.
Raportti: Yhteisöveron muutokset koskettaisivat pääosin huipputuloisia1.2.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisema selvitys osoittaa, että yhteisöveron muutokset koskisivat pääosin hyvin suurituloisia. Yhteisöveron yhden prosenttiyksikön korotuksesta 45 prosenttia kohdistuisi suurituloisimpaan prosenttiin. Tulonjakoarvioiden lisäksi raportti sisältää tutkimuskatsauksen yhteisöverosta.
Ennakkotieto: Yhteisövero kohdistuu tuloluokkiin epätasaisesti Suomessa29.1.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Torstaina 1.2. julkaistava tutkimusraportti arvioi yritysten voitoista perittävän yhteisöveron kohdistumista eri tuloluokkiin tilastoaineiston perusteella. Kyseessä on ensimmäinen selvitys yhteisöveron tulonjakovaikutuksista Suomessa. Raportti sisältää myös tutkimuskatsauksen yhteisöverosta sekä suosituksia yritysverotuksen uudistamiseksi. Vuoden alusta Suomessakin käyttöön otettu yhteisöveron 15 prosentin globaali alaraja kasvattaa sen merkitystä julkisen talouden kannalta.
Kalevi Sorsa -palkinto kääntäjä Lotta Toivaselle24.1.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Vuoden 2023 Kalevi Sorsa -palkinto on myönnetty kääntäjä Lotta Toivaselle hänen työstään eurooppalaisen ja erityisesti ranskalaisen kirjallisuuden tunnetuksi tekemisestä Suomessa. Toivanen on kääntänyt muun muassa vuonna 2022 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaneen Annie Ernaux’n sekä Ranskan kuuluisimpiin nykykirjailijoihin lukeutuvan Édouard Louisin teoksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme