Liikenneköyhyyttä lisää se, että monien suomalaisten on pakko omistaa auto

Jaa
Keväällä 2022 keskustelu polttoaineiden hinnasta toi julkiseen keskusteluun yhden liikenneköyhyyden ulottuvuuden, liikkumisen kohtuuhintaisuuden. Liikenneköyhyys on kuitenkin huomattavasti monitahoisempi ilmiö, jota on tutkittu Suomessa vasta vähän. Kalevi Sorsa -säätiön julkaisemassa raportissa professori Heikki Liimatainen pureutuu liikenneköyhyyden ilmenemismuotoihin sekä ratkaisuihin sen vähentämiseksi.

Liikenneköyhyys tarkoittaa, että ihmisten liikkumisen tarpeet eivät täyty. Liikkumisen hinnan lisäksi liikenneköyhyyttä tuottavat esimerkiksi ikään tai fyysisiin rajoitteisiin liittyvät liikkumisvaikeudet sekä ongelmat julkisen liikenteen ja palveluiden saavutettavuudessa. Myös pakokaasuille altistuminen ja turvattomuus liikenteessä ovat liikenneköyhyyden ilmenemismuotoja. Liikennepalvelujen ja lipunmyynnin digitalisoiminen puolestaan altistaa saavutettavuusköyhyydelle niitä, joille digitaalisten palvelujen käyttäminen on vaikeaa tai mahdotonta. 

Liikenneköyhyys kietoutuu muihin yhteiskunnan eriarvoistaviin tekijöihin. Pienituloiset kotitaloudet ovat alttiimpia liikenneköyhyydelle, koska niillä on harvemmin auto ja ne kärsivät suhteessa enemmän liikenteen kallistumisesta. Myös sukupuoli vaikuttaa riskiin altistua liikenneköyhyydelle ja liikenteen haitallisille ulkoisvaikutuksille, kuten ilmansaasteille. Naiset liikkuvat jalan ja käyttävät joukkoliikennettä enemmän kuin miehet. Naisvaltaisilla aloilla on myös vähemmän mahdollisuuksia tehdä etätöitä kuin miesvaltaisilla aloilla, joten naiset ovat riippuvaisempia julkisesta liikenteestä.

Erityisesti yhteiskunnan autoriippuvuus altistaa liikenneköyhyydelle. Suomessa oma auto on monille työssäkäyville välttämättömyys. Kestävän liikkumisen tavoitteista huolimatta monet yhdyskuntarakenteen uudistukset ovat lisänneet autoriippuutta, ja työmatkojen keskipituus on kasvanut kaikkialla Suomessa vuosina 1990–2015. Kun palveluja on keskitetty ja palveluverkkoa on harvennettu, autottomat kotitaloudet ovat sekä alttiita liikenneköyhyydelle että eriarvoisessa asemassa autollisiin kotitalouksiin verrattuna. Toisaalta myös autolliset kotitaloudet altistuvat liikenneköyhyydelle polttoaineiden hinnan noustessa, jos julkisen liikenteen tarjonta on huono.

Liimatainen toteaa, että kaikki autolla ajaminen ei ole ympäristön kannalta kestävää eikä edes yhteiskuntataloudellisesti järkevää: ”Julkisen keskustelun ja poliittisen päätöksenteon tulisi siirtyä pois pelkästään polttoaineen hinnan nousuun keskittymisestä. Keskiöön tulisi nostaa kestävän liikenteen kehittäminen. Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä edistämällä vähennetään päästöjä ja parannetaan kansanterveyttä. Samalla edistetään liikenneturvallisuutta ja vähennetään liikenneköyhyyden riskiä.”

Raportin julkaisutilaisuus pidetään maanantaina 3.10. klo 9.30–11.00 Sofia Helsingissä (Sofiankatu 4 C). Tilaisuus myös striimataan. Puhujina professori Heikki Liimatainen (Tampereen yliopisto), akatemiatutkija Tiina Männistö-Funk (Turun yliopisto) ja konsultti Otto-Wille Koste (Demos Helsinki).

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Kalevi Sorsa -säätiö
Siltasaarenkatu 18-20c
00530 Helsinki

http://www.sorsafoundation.fi

Kalevi Sorsa -säätiö on sosiaalidemokraattinen ajatuspaja. Säätiö tuottaa julkaisuja, tapahtumia ja puheenvuoroja julkiseen keskusteluun. Ajatuspajan tavoite on edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja demokratiaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö

Raportti: Leikkaukset hoivapalveluista siirtävät taakkaa läheisille ja voivat heikentää heidän työllisyyttään merkittävästi3.12.2024 07:15:00 EET | Tiedote

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemassa tutkimusraportissa tarkastellaan, miten läheisten tekemä palkaton hoiva vaikuttaa heidän työllisyyteensä. Tutkimuskatsaus osoittaa, että palkaton hoiva vähentää läheisten osallistumista työelämään ja heidän työtuntejaan. Raportissa arvioidaan, että ympärivuorokautisen hoivan palvelupaikat vähenevät vuoteen 2030 mennessä noin 11 000:lla, mikä vähentää työllisyyttä 400–1900 henkilötyövuodella.

Ennakkotieto: Kaavaillut leikkaukset hoivapalveluista siirtävät hoivataakkaa läheisille ja heikentävät heidän työllisyyttään28.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote

Tiistaina 3.12. julkaistava tutkimusraportti tarkastelee, miten hyvinvointialueiden kaavailemat ympärivuorokautisen hoivan leikkaukset siirtävät hoivataakkaa palveluiden tarpeessa olevien ikääntyneiden läheisille ja miten se vaikuttaa heidän työllisyyteensä. Raportissa tehdään myös ensi kertaa Suomessa arviolaskelma näistä vaikutuksista.

Mediakutsu: Miten valtiovarainministeriö arvioi politiikan työllisyysvaikutuksia ja miten arvioiden epävarmuus tulisi huomioida päätöksenteossa?12.11.2024 14:07:45 EET | Kutsu

Kalevi Sorsa -säätiö järjestää medialle aamiaistilaisuuden torstaina 21.11. klo 8.30–9.45 Scandic Helsinki Hubissa (Annankatu 18, Helsinki). Tilaisuudessa esitellään samana päivänä julkaistavaa raporttia Paras arvaus? Selvitys valtiovarainministeriön työllisyysvaikutusarvioista ja niiden asemasta päätöksenteossa. Raportin ovat kirjoittaneet SOSTEn pääekonomisti Otto Kyyrönen ja työmarkkinaekonomisti Ralf Sund. Tilaisuudessa raporttia kommentoivat Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n johtava tutkija Tuomas Matikka ja valtionvarainministeriön finanssineuvos Jukka Mattila.

Tutkimus: Metsäsektorin vihreä siirtymä vaikuttaa eniten Itä- ja Pohjois-Suomen työpaikkoihin24.10.2024 07:30:00 EEST | Tiedote

Ympäristötavoitteiden saavuttaminen edellyttää hakkuiden vähentämistä. Tämä vaikuttaa erityisesti itäiseen ja pohjoiseen Suomeen. Siellä metsäalaan kytkeytyvien työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista on noin 10–15 prosenttia, kun koko maassa keskiarvo on neljä prosenttia. Metsäsektorin siirtymän hallittu ja oikeudenmukainen toteutus pitäisi käynnistää välittömästi. Tiedot selviävät Kalevi Sorsa -säätiön tällä viikolla julkaisemasta Oikeudenmukainen siirtymä Suomessa 2025 -raportista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye