VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto

Liikenneverkkoa on suunniteltava pitkäjänteisesti

Jaa

Kun elvytysrahaa käytetään liikenneinvestointeihin, on varauduttava myös ylläpitokustannuksiin tulevaisuudessa.

Koronakriisin kurittaman talouden yhtenä elvytyskeinona on lisätty rahoitusta liikenneverkon kehittämiseen. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) muistuttaa, että uusista investoinneista voi syntyä myös uusia ylläpito- ja korjauskustannuksia tulevaisuudessa. Investointeja olisi siksi suunniteltava pitkäjänteisesti, ja niiden tuomat kokonaiskustannukset ja -hyödyt olisi arvioitava.

"Jos elvytysrahoja investoidaan liikenneinfraan, on tärkeää tarkastella vaikutuksia pitkällä aikavälillä. Kun valtion väyläomaisuus kasvaa, tarvitaan enemmän rahaa myös väylien ylläpitoon", VTV:n tuloksellisuustarkastusneuvos Visa Paajanen sanoo.

VTV tarkasti vastikään, kuinka valtio hallinnoi liikenneverkon elinkaarta, toisin sanoen, miten hyvin valtakunnallista liikenneverkkoa on hoidettu ja korjattu. VTV arvioi sekä normaaleja liikenneverkon korjaustoimia että vuosien 2016–2019 korjausvelkaohjelman onnistumista.

Se, minkä verran liikenneverkkoa korjataan ja minkä verran siihen tehdään uusia investointeja vaikuttavat kiinteästi toisiinsa. Korjaustoimet voivat vähentää tarvetta uusille investoinneille. Uudet investoinnit puolestaan voivat vähentää liikenneverkon päivittäistä hoidontarvetta mutta toisaalta lisäävät korjaustarpeita tulevaisuudessa.

”Jos korjausvelka kasvaa, uusien investointien ja korjausten rahoitus ovat epätasapainossa. Tällaiseen ongelmaan on vastattu korjausvelkaohjelmalla. Rahoitustasapaino on kuitenkin pysyvä ongelma eli ohimenevien ohjelmien sijaan tarvitaan pysyvämpiä ja pitkäjänteisempiä ratkaisuja”, Paajanen selittää.

VTV pitää tärkeänä, että määrärahojen tasoa voi ennakoida. Parhaillaan valtioneuvosto valmisteleekin parlamentaarisessa ohjauksessa uutta 12-vuotista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Sen yhtenä tarkoituksena on sovittaa investointien määrä tulevien vuosien ylläpito- ja korjauskustannuksiin.

Valtion liikenneverkko on tasearvoltaan noin 20 miljardia euroa. Siihen sisältyvät tiet, rautatiet ja vesiväylät. Vuosittain valtio käyttää noin 1,5–2 miljardia euroa liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen. Liikenneverkkoa korjataan vuosittain yli 300 miljoonalla eurolla, ja erilliseen korjausvelkaohjelmaan käytettiin kolmen vuoden aikana 600 miljoonaa euroa.

Tutustu julkaisuun: Liikenneverkon elinkaaren hallinta

Lisää VTV:n tarkastuksia ja tietoa hyvästä hallinnosta: VTV.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Porkkalankatu 1, PL 1119
00101 Helsinki

09 4321http://www.vtv.fi

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä toimiva ylin kansallinen tarkastusviranomainen, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa sekä valvoo puolue- ja vaalirahoitusta. Tarkastustyöllä virasto varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi.

Statens revisionsverk (VTV) finns i anknytning till riksdagen och är den högsta externa revisorn, som reviderar skötseln av statsfinanser, övervakar finanspoltiken och utövar tillsyn över parti- och valfinansieringen. Med oberoende revisionsarbetet säkerställer verket att statens medel används för av riksdagen beslutade ändamål på ett lagenligt och ändamålsenligt sätt och att finanspolitiken utövas på ett hållbart sätt.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto

Poikkeavat budjetointiratkaisut hämärtävät talousarvion läpinäkyvyyttä ja lisäävät kustannuksia30.9.2020 06:45:00 EESTTiedote

Talousarvion laadintamenettelyt ovat epäyhtenäisiä eri hallinnonaloilla vuoden 2019 budjetissa, havaitsi Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV). Menettelyt eivät ole yhtenäistyneet vuosina 2015–2019, ja epäyhtenäisyys on kasvanut vuoden 2020 talousarviossa. Yhtenäinen budjetointi vahvistaisi eduskunnan budjettivallan ja siihen liittyvän tiedonsaantioikeuden toteutumista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme