Keskuskauppakamari

Liikenteen EU-rahoituksen osalta on siirryttävä sanoista tekoihin

Jaa

Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood muistuttaa, että liikenteen infran suunnittelu, toteutus ja EU:sta saatavan rahoituksen hyödyntäminen ovat omissa käsissämme. Kansallisella tasolla tarvitaan yhteistyötä, jotta toimet saadaan nopeasti liikkeelle.

Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood
Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood

Liikenneverkkojen rahoitukseen liittyvissä keskusteluissa on nostettu esille mahdollisuudet hyödyntää EU-rahoitusta suuriin investointeihin, esimerkiksi tunnin junaan Tampereelle ja Turkuun. Wood toivoo, että puheet johtavat päätöksiin ja päätökset tekoihin.

Suomen valtion osuus saadusta EU-tuesta liikennehankkeissa on ollut laskeva edellisiin rahoituskausiin verrattuna. Samaa kieltä puhuvat myös vertailuluvut Ruotsin tilanteeseen.

"Kuluvalla rahoituskaudella Ruotsille myönnettiin tukea rataverkkoon 153 miljoona euroa ja Suomen kohdalla vastaava luku oli 18 miljoonaa euroa. Nyt tarvitaan yhteistyötä siihen, että päätökset saadaan aikaan ja vuonna 2021 alkavan 6-vuotisen EU-rahoituskauden antamat mahdollisuudet hyödynnetään paremmin”, Wood sanoo.

Suomen saanto-osuuden saaminen nousuun vaatii toimia välittömästi. Vuosien 2021-2027 budjetista jaettava liikenneosuus ei tule jakautumaan tasaisesti seuraavien 6 vuoden ajalle.

”Isoin potti jaetaan heti budjettikauden alussa. Rahavirran kääntäminen Suomeen vaatii nopeita päätöksiä ja päätöksien jälkeen uskottavat suunnitelmat, että takeet hankkeiden onnistumisesta voidaan esittää myös Brysselissä. Suunnitelmat tarvitsevat kaverikseen varmuuden kansallisesta rahoituksesta”, Wood sanoo.

Unionin uuden budjettikauden myötä katseet ovat suuntautuneet sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Wood muistuttaa, että liikenteen EU-rahoitukseen liittyy olennaisesti eurooppalaisia liikenneverkkoja koskeva TEN-T asetus, joka velvoittaa jäsenvaltiota täyttämään asetetut laatukriteerit tie- ja rataverkolle vuoteen 2030 mennessä.

"Suomi on neuvotellut itselleen TEN-T asetuksessa tietyt osuudet kuuluvaksi eurooppalaiseen ydinverkkoon, joka kattaa 2460 kilometriä tie- ja rataverkkoa ja osan suomalaisista satamista ja lentokentistä. Euroopan komissiossa valmistellaan parhaillaan arviointia siitä, miten jäsenmaat ovat velvoitteistaan suoriutuneet", Wood sanoo.

Wood korostaa, että valmistautuminen uusiin rahoitushakuihin on laitettava kiireesti liikkeelle. Lisäksi keskusteluun on nostettava se, millä keinoilla asetuksessa määritellyt velvoitteet tullaan täyttämään. Keskuskauppakamari toivoo, että ydinverkko turvataan myös tulevaisuudessa. Nykytasoisena tie- ja rataverkko ei täytä ehtoja.

"Kysymys onkin, että jos kriteereitä ei täytetä, mitä siitä seuraa. Vedetäänkö niiden tie- ja rataosuuksien päälle rastit ja poistetaan kartalta", Wood puntaroi. "On kaikkien etu, että kansallisiin tarpeisiin pohjautuvat liikennehankkeet, jotka tukevat alueellista saavutettavuutta ja lisäävät investointeja, saavat rahoitusta unionin budjetista”, Wood päättää.

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood
Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari työskentelee valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Tietoisuuden puute IPR-oikeuksista on suuri haaste pk-yrityksissä13.11.2019 07:00:00 EETTiedote

Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) tekemän selvityksen mukaan suurin este aineettoman omaisuuden oikeuksien (IPR) rekisteröinnille pk-sektorin yrityksissä on tiedon puute siitä, mitä henkinen omaisuus on ja mitä etua siitä voi olla liiketoiminnalle. Keskuskauppakamarin lakimies Erkko Meri painottaa, että tiedossa oleva ongelma on otettava vakavasti myös Suomen tulevan IPR-strategian valmistelussa. Strategian laadinnassa on tärkeää ottaa huomioon myös olemassa oleva tutkimusdata sekä tilastoaineisto IPR-oikeuksien merkityksestä.

EU:n kauppakamari: Suomen ensi vuoden haasteet kotimaisessa kysynnässä ja työvoimapulassa 5.11.2019 13:00:00 EETTiedote

Eurooppalaisten kauppakamareiden yhteenliittymä Eurochambresin kysely luotaa yritysten odotuksia vuodelle 2020. Suurimpia haasteita suomalaisyrityksissä odotetaan olevan kotimainen kysyntätilanne (56 prosenttia), pula osaavasta työvoimasta (46 prosenttia) ja työvoimakustannusten korkea taso (37 prosenttia). Samassa kyselyssä noin 31 prosenttia suomalaisyrityksistä odottaa liiketoiminnan kehittyvän suotuisasti vuonna 2020, 48 prosentilla odottaa tilanteen pysyvät ennallaan ja 21 prosenttia odottaa tilanteensa heikentyvän.

Kauppakamari: Työvoimapula ja talousnäkymien epävarmuus riivaa suomalaisyrityksiä1.11.2019 00:00:00 EETTiedote

Kauppakamareiden kyselyn mukaan jopa kaksi kolmesta yrityksestä ilmoittaa, että pula osaavasta työvoimasta on aiheuttanut ongelmia yrityksen liiketoiminnassa. Samassa kyselyssä puolet yrityksistä ilmoittaa, että työvoimakustannusten alentaminen lisäisi työvoiman kysyntää vuonna 2020. Noin puolilla yrityksistä talousnäkymien parantuminen ja epävarmuuden vähentyminen saisi investoinnit kasvuun tulevana vuonna.

Kauppakamari: Työvoimapula ja talousnäkymien epävarmuus riivaa suomalaisyrityksiä1.11.2019 00:00:00 EETTiedote

Kauppakamareiden kyselyn mukaan jopa kaksi kolmesta yrityksestä ilmoittaa, että pula osaavasta työvoimasta on aiheuttanut ongelmia yrityksen liiketoiminnassa. Samassa kyselyssä puolet yrityksistä ilmoittaa, että työvoimakustannusten alentaminen lisäisi työvoiman kysyntää vuonna 2020. Noin puolilla yrityksistä talousnäkymien parantuminen ja epävarmuuden vähentyminen saisi investoinnit kasvuun tulevana vuonna.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme