Liikenteen päästötavoitteita ei ole helppo saavuttaa, osoittaa uusi työkalu

Vaasassa hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet vuosien 2011–2019 aikana noin 30 prosentilla. Merkittävimmät vähennykset ovat tulleet sähkönkulutuksesta sekä kaukolämmöstä. Suurin haaste on tieliikenteessä, jonka päästöt ovat vähentyneet samalla ajanjaksolla ainoastaan 10 prosenttia.

– Vaasa haluaa olla hiilineutraali 2020-luvun loppuun mennessä. Tieliikenne onkin yksi haastavimmista päästösektoreista lukuisan toimijamäärän sekä erilaisten käyttötapausten vuoksi. Tähän lähdettiin hakemaan avuksi uusia keinoja, sanoo Vaasan kuntatekniikan johtaja Jukka Talvi.

Kehitetyn liikennepäästöjen mittariston avulla tuotettiin ajantasaista tietoa Vaasan kaupungin liikennemäärien ja liikenteen hiilidioksidipäästöjen kehityksestä ja mallinnettiin erilaisten maankäytön ja liikenteen hankkeiden vaikutuksia tuleviin liikennemääriin, kulkutapoihin ja hiilidioksidipäästöihin. Liikenne-ennusteet laadittiin viidelle erilaiselle skenaariolle vuodelle 2030.

– Hankkeessa kehitetyt menetelmät ja mittaristo mahdollistavat strategisen tason suunnittelun. Mittariston avulla voidaan arvioida liikenteen ilmastovaikutuksia huomattavasti aiempaa tarkemmin. Se lisää tietoisuutta liikenteen ympäristövaikutuksista ja mahdollistaa suunnittelulle nopeamman reagoinnin niihin, kertoo hanketta johtanut Teemu Sihvola Rambollista.

Päästötavoitteiden saavuttaminen ei ole helppoa

Hankkeessa laadittu niin sanottu nollaskenaario perustuu Vaasan nykyisiin kävely-, pyöräliikenne- ja autoliikenneverkkoihin sekä infrastruktuurihankkeisiin, joista on jo toteutuspäätös. Vertailuskenaarioita tehtiin kolme:

• Teknologiakehitykseen pohjautuva skenaario, jossa muun muassa sähköautojen osuus kasvaa oletettua nopeammin
• Kestävän liikkumisen skenaario, jossa pohjana on pyöräilykaupunkinäkökulma ja joukkoliikenteen kehitys
• Kansallisen tason sääntelyskenaario, jossa kestävään liikkumiseen ohjataan liikenteen hinnoittelulla

Yhdelläkään yllä mainitulla skenaariolla ei saavuteta Vaasan kaupungin tavoitteita tieliikenteen päästövähennyksistä ja hiilineutraaliudesta. Sen vuoksi muodostettiin vielä yksi skenaario, jossa yhdistettiin kaikkien edellisten toimenpiteet, mutta vielä näidenkään avulla ei saavutettu hiilineutraalisuustavoitteita. Tavoitteet saavutettiin vasta, kun kaikkien edellisten toimenpiteiden lisäksi laskettiin ajoneuvoliikenteen yksikköpäästöjä. Samaan tulokseen voidaan päästä myös kulkumuotojakauman suuremmalla muutoksella kohtia kestäviä liikennemuotoja.

– Hanke avasi silmiä ja osoitti konkreettisesti, miten haastavasta kokonaisuudesta on kyse. Vaasassa tulokset ovat nostaneet liikenteen hiilineutraalisuustavoitteen keskiöön ja käynnissä on lukuisia toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi, Jukka Talvi sanoo.

– Useat kaupungit ovat panostaneet reaaliaikaisen datan keräämiseen liikenteestä. Hankkeessa on löydetty datalle sovelluskohde, joka kytkeytyy suoraan yhteen haasteellisimmista tavoitteista eli liikenteen päästöjen vähentämiseen, sanoo Sihvola.

Vaasan liikenne 202x -hankkeessa kehitetyt menetelmät ja mittaristo

Vaasan liikenne 202X -hankkeessa kehitetyn liikennepäästöjen mittariston avulla voidaan näyttää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen sekä niihin vaikuttavien muuttujien trendi, joka perustuu historiatietoon, reaaliaikaisen datan perusteella mallinnettuun nykytilanteeseen sekä ennusteskenaarioiden perusteella mallinnettuun tulevaisuuteen. Muuttujia ovat esimerkiksi liikenteen keskipäästöt, käyttövoimajakauma, kulkumuotokohtaiset matkamäärät ja suoritteet. Työssä hyödynnettiin Rambollissa kehitettyä liikenteen simulointimallia Brutusta.

Kehitetty mittaristo mahdollistaa hiilidioksidipäästöjen kehittymisen aktiivisen seurannan suhteessa erilaisiin skenaarioihin, mikä helpottaa päätöksentekoa.

Mittariston kohderyhmänä ovat kuntien maankäytön ja liikenteen suunnittelua tekevät asiantuntijat ja sitä johtavat virkamiehet, mutta työkalun avulla on myös mahdollista viestiä tieliikenteen päästöistä, niiden kehityksestä ja päästöihin vaikuttavista toimenpiteistä kuntalaisille ja siten sitouttaa heitä päästöjä vähentäviin toimenpiteisiin. Työkalussa jokaisella liikenneverkon laskentapisteen kautta ajaneella autolla on vaikutus raportoitaviin ilmastopäästöihin.

Hankkeen tulokset ovat sellaisenaan monistettavissa kohtuullisin kustannuksin seuduille, joilla on olemassa oleva maankäytön ja liikkumisen malli. Menetelmä on laajennettavissa myös muihin kuntiin ja jopa koko Suomen kattavaksi yleisen tieverkon kasvihuonekaasujen päästölaskuriksi.

Vaasan kaupungin ja Rambollin lisäksi kehityshanketta rahoitti ympäristöministeriö.