Liiketalouden opiskelijat tutkivat mediaseurannan ja median muutoksia

Personalistuva media luo informaatiokuplia ja eriarvoisuutta

Median tuottamisen ja julkaisemisen kynnys on madaltunut; kuka tahansa yksilö, ryhmä tai organisaatio voi nyt helposti tuottaa sisältöä. Tuotanto polarisoituu: päätuottajina ovat yksittäiset ihmiset ja toisaalta suuret kansainväliset toimijat. Pienet ja keskisuuret toimijat, joilla ei ole varaa tuottaa laadukasta sisältöä, ovat puristuksissa.

Media personalistuu entisestään, muttei ilman mahdollisia haittavaikutuksia, kuten henkilökohtaisten perspektiivien kaventumista. Kuluttajat seuraavat, tykkäävät, jakavat sekä tuottavat oman näköistään mediaa ja siitä syntyy helposti ns. informaatiokuplia: saman ajattelumaailman omaavien kesken jaettuja tiedon ja mielipiteiden todellisuuksia. Nämä erkaannuttavat ihmisryhmiä, luoden jopa syvempiä ääriajattelujen kuiluja.

Tiedon määrällinen kasvu johtaa myös laadukkaan, tutkitun mediasisällön arvonnousuun. Lähteiden luotettavuuden ja tiedon todenperäisyyden varmentaminen on ajankohtainen haaste. Vaikka lähteen uskottavuus ja luotettavuus koetaan tärkeiksi, ei siitä aiheutuvia tekijän- ja käyttöoikeuskustannuksia olla aina halukkaita maksamaan.

Mediayritysten ansaintalogiikkaan voivat jatkossa sisältyä tiedon eri laatuiset ja hintaiset tasot: faktatarkastettua ja ammattimaisesti taustoitettua ja analysoitua tietoa voidaan myydä kalliimmalla kuin suodattamatonta ja tarkastamatonta tietoa. Tämä voi johtaa tiedon kuluttajien ja seuraajien eriarvoistumiseen.

Tiedon jakelu ja keruu räätälöitynä

Mitä organisaatioiden mediaseurantaan tulee, sitä ostavat pääasiassa viestinnän ammattilaiset, jotka käyttävät sitä oman työnsä tulosten, työnantajan/toimijan näkyvyyden, seurantaan esim. suhteessa kilpakumppaneihin. Media-analyyseissä käytetään edelleen enimmäkseen perinteisiä kriteerejä kuten julkisuuden määrää, sävyä, viestien läpimenoa, oman työn eli esim. tiedotteiden läpäisyä ja kohderyhmätavoittavuutta. Nämä perustuvat historiaan ja median analogiseen aikaan. Seurannan tuloksia ja raportteja halutaan myös voida muokata itse.

Robotiikkakin on saapunut osaksi median tuottamiseen ja analysointiin, vielä tosin yksinkertaisten uutisten ja seurantatulosten saralla. Teknologian kehittymisen myötä relevanttia, nimenomaisesti tiettyä organisaatiota hyödyttävää tietoa voidaan seurata koneellisesti entistä tarkemmin.

Selvityksen tuloksia tarkasteli ja kommentoi myös Media Intelligence -alalla toimiva M-Brain.

- Medioiden merkitys perinteisessä mielessä on katoamassa, on vain sisältöä, sanoo M-Brainin Media Intelligence -asiantuntija Sanelma Helkearo.

- Digitaalisen tiedon integraatio ja kasvava vaikeus todentaa uutisten totuutta ja taustoja sysäävät enemmän vastuuta sisällön kuluttajille. Samalla tiedon keruun ja jakelun räätälöinti lisääntyy, mediasisällöt poimitaan ja toimitetaan vastaanottajan tarpeisiin parhaiten sopivalla tavalla. Jakelukanavat integroituvat toisiinsa, ja tieto kulkee mukana täysin ajan ja paikan rajoista riippumatta, jolloin seurantatietoonkin päästään käsiksi saumattomasti arkipäivässä mukana kulkevin laittein.

Selvityksen tuloksiin voi tutustua tästä linkistä.

Lisätiedot:

David Kaymaz
projektipäällikkö, david.kaymaz@student.laurea.fi

Elina Wainio
ohjaaja, elina.wainio@laurea.fi