Liito-oravan esiintymisestä on saatu uutta tietoa – koko Etelä-ja Keski-Suomen kattava esiintymisennustekartta julkaistu
Helsingin ja Turun yliopistojen tutkijat ovat mallintaneet liito-oravan esiintymistä Etelä- ja Keski-Suomessa. He käyttivät perustana vuosina 2003–2005 tehdyn kansallisen liito-oravakartoituksen esiintymistietoja, ja muuttivat ennusteen nykyhetkeen metsänhakkuutietojen avulla.
Juuri julkaistuihin, solukooltaan 250 x 250 metriä oleviin karttoihin on vapaa pääsy, ja ne kattavat koko Etelä- ja Keski-Suomen aina Kajaanin korkeudelle asti.
Miten talvilämpötila vaikuttaa?
Tutkijat eivät vielä tiedä, mitkä mekanismit kytkevät liito-oravan runsauden talvilämpötilaan. Aikaisempien tutkimusten perusteella on tiedetty, että liito-orava viihtyy peltojen reunametsissä. Maanviljely on Suomessa puolestaan keskittynyt rannikon läheisyyteen osin juuri edullisemman ilmaston vuoksi.
Ilmasto vaikuttaa kuitenkin metsien rakenteeseen ja puihin sekä pellonreunoilla että ydinmetsässä. Sen vuoksi sillä on todennäköisesti merkitystä myös liito-oravan ravinnon saatavuuteen ja tarjolla oleviin pesäpaikkoihin.
– On myös mahdollista, että ravinnon saatavuus rajoittaa esiintymistä ensiksi siellä, missä kylmyys lisää eniten eläinten energian tarvetta. Voi siis olla, että laji selvityisi siksi paremmin leudompien alueiden talousmetsissä kuin Pohjois- ja Itä-Suomen talousmetsissä, pohtii tutkija Maarit Jokinen Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Liito-oravan suojelua toteutetaan nykyisellään säästämällä tiedossa olevat pesäpaikat hakkuilta. Tämän suojelutavan tehokkuus on osoittautunut heikoksi, koska vain pieni osa lajin pesäpaikoista tunnetaan. Hakkuiden vuoksi elinpiirit voivat myös heikentyä elinkelvottomiksi, vaikka itse pesäpaikka säästyisikin.
Nyt julkaistu tutkimus auttaa pesäpaikkojen etsimisessä, mutta se osoittaa samalla, että maisema- ja aluetason tekijät ovat lajille tärkeitä.
– Löydettyjen pesäpaikkojen säästäminen ei ole riittävä suojelukeino. Lajille tärkeiden ravinto- ja kolopuiden määrää tulisi lisätä kaikissa talousmetsissä liito-oravan asuttamilla seuduilla. Suojelutoimia tarvitaan myös Länsi-Suomessa, sillä lajin esiintyminen on vähentynyt voimakkaasti sielläkin, toteaa Maarit Jokinen.
Esiintymisennustekarttaa voivat käyttää esimerkiksi alueelliset luonnonsuojelu- ja metsäviranomaiset.
– Lisäksi sitä voidaan käyttää kannanseurannan suunnittelussa ja lajin uhanalaisuusarvioinnin apuna, kertoo intendentti Jari Valkama Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.
Artikkeli:
Maarit Jokinen, Ilpo Hanski, Elina Numminen, Jari Valkama ja Esa Selonen. Promoting species protection with predictive modelling: Effects of habitat, predators and climate on the occurrence of the Siberian flying squirrel. Biological Conservation. https://doi.org/10.1016/j.biocon.2018.12.008
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maarit Jokinen, maarit.jokinen@helsinki.fi, puh. 050 549 0075, @maarit_jokinen
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @elinaraukko, @LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme