Vuoteen 2030 mennessä tulisi kouluttaa 2 500 palomiestä. Tämä edellyttää koulutuspaikkojen kaksinkertaistamista nykyisestä. Palomiesten koulutuspaikat ja opetuksen resurssit turvaava noin 24 miljoonan euron kehysrahoitus on varmistettava, SPAL edellyttää.

Lisäksi SPAL ehdottaa, että pelastusalan ammattilaisten palkkavaje kurotaan kiinni viiden vuoden palkkaohjelmalla, jonka työnantaja voisi toteuttaa vaiheittain. Palkkaohjelmalla lisätään pelastusalan houkuttavuutta ja vastataan palomiespulaan.

SPAL vaatii hallitukselta ripeitä ja kauaskantoisia rahoituspäätöksiä sekä työnantajalta työmarkkinatarpeiden ennakointia. Lakisääteisten pelastuspalvelujen ja sisäisen turvallisuuden kasvavaan kysyntään tulee vastata välittömästi ja riittävällä henkilöstön määrällä.

Pelastusalan koulutukseen ei osoitettu määrärahaa kevään kehysriihessä. Pelastusopistolle vuodelle 2023 osoitettu noin 2,4 miljoonan euron perusrahoitus saatiin kokoon kohdentamalla määrärahoja sisäministeriön sisällä uudelleen.

Alan koulutusta ja tutkimus- ja kehitystoimintaa uhkaa näivettyminen, mikäli lyhytjänteisestä kehyssuunnittelusta ei päästä kestävämpään rahoitusmalliin, SPAL painottaa.

Sisäistä turvallisuutta on vahvistettava globaalien ja yhteiskunnallisten haasteiden lisääntyessä. Pelastustoimen toimintakykyä testataan päivittäin kriisi- ja onnettomuustilanteissa, joissa ihmisten henkeä ja omaisuutta tulisi olla turvaamassa riittävä määrä pelastusalan ammattilaisia.

Koulutuspaikkojen lisääminen ei yksinään poista ammattilaispulaa. Kilpailukykyisen palkan lisäksi työnantajalta edellytetään työuria tukevia ratkaisuja. Keskeisiä työn ja työnantajan vetovoimatekijöitä ovat myös henkilöstön turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia edistävät työolot, SPAL painottaa.

Lisätietoja: Kim Nikula, Järjestön johtaja, Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL, puh. 040 716 1805, kim.nikula@spal.fi.