Linnanmäki on tulvillaan kukkaloistoa ja upeita istutuksia!

Ylipuutarhuri Petri Pullilla on jo vuosien kokemus Linnanmäen viheralueiden hoidosta. Pulli aloitti puutarhurina Linnanmäellä vuonna 1997. Työt, kesän kukkaloistoa silmällä pitäen, aloitetaan aina jo hyvissä ajoin, ennen puiston keväistä aukeamista.

- Tänä vuonna istutimme kesäkukkia noin 5 000 kappaletta ja sipulikukkia 3 500 kappaletta, Pulli kertoo.

Linnanmäen istutuksiin valitaan hyviksi ja kestäviksi osoittautuneita kesäkukkia, ja perinteitäkin vaalitaan. Puistossa kukkivatkin Linnanmäen monet klassikkolajikkeet: härmesalvia, kesäpäivähattu, samettiruusu ja daalia. Kauniit kukkaistutukset tekevät Linnanmäestä todellisen satukeitaan.

- Härmesalviaa on käytetty Linnanmäen istutuksissa jo kauan, ja samettikukkaakin jo 1970-luvulta asti, kertoo Pulli.

Linnanmäen viheralueiden parissa työskentelee ylipuutarhurin lisäksi viisi kausityöntekijää. Puutarhan sydän on Linnanmäen kasvihuone, joka sijaitsee puiston perällä huvipuistolaitteiden takana. Kasvihuoneessa tuotetaan suuri osa Linnanmäen koristekasveista. Kasvihuoneessa Pulli kasvattaa myös tomaattia henkilökunnan iloksi, ja tänä kesänä kasvihuoneen pihalta löytyy myös Pullin omat popcornin siemenistä kasvattamat maissit.

Viheralueita Linnanmäellä on huikeat 2,5 hehtaaria. Viherkattoja puistosta löytyy useita, ja osa niistä näkyy vain, kun nousee huvipuistolaitteiden kyydissä korkeuksiin kattojen ylle.

- Viherkattoja puistossa on noin 3 000 neliötä. Linnanmäen viherkatot ovat pääosin maksaruohokattoja. Maksaruoho on kevyttä, sadevettä keräävää, ja se selviää lähes hoidotta. Maksaruhot ovat myös hyviä kimalais- ja perhoskasveja”, ylipuutarhuri Pulli kertoo.

Suurin Linnanmäen viherkatto on huvipuiston keskellä sijaitsevan pyöreän vesitornin päällä. Katolla kasvaa pääasiassa lehtipensaita ja puita. Vesitorni valmistui juuri ennen sotia vuonna 1938, ja viherkatolla rakennus haluttiin suojata vihollisen ilmaiskuilta.