Luonnonvarakeskus

Lohen poikastuotanto historiallisen runsasta Tornion- ja Simojoessa

Jaa

Tornionjoella kuoriutui keväällä 2017 lohenpoikasia kolmanneksi eniten ja Simojoella eniten koko seurantahistoriassa. Viime vuosina havaitut lohikuolemat eivät siis ole heikentäneet luonnonlohikantojamme. Huolenaihetta lohikantojen tulevaisuudesta kuitenkin tuovat kuluvan vuoden suhteellisen alhaiset nousulohimäärät sekä lohen pienpoikasia tappavan M74-kuolleisuuden viimeaikainen kasvu.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) koekalastustuloksissa nuorten lohenpoikasten esiintymistiheydet ovat viime vuosina vaihdelleet 25–40 yksilön/100 m2 välillä, kun vielä edellisen vuosikymmenen aikana vastaava tiheys oli lähes poikkeuksetta alle 25 yksilöä/100 m2.

– Poikasmäärät ovat kasvaneet kahdessa vuosikymmenessä jopa monikymmenkertaisiksi, mikä kertoo erinomaisesti onnistuneesta lohikantojen elvyttämisestä, erikoistutkija Atso Romakkaniemi Lukesta iloitsee.

Vuosittain lähes kaksi miljoonaa lohenpoikasta vaeltaa merelle

Lohenpoikaset viettävät joessa 2–4 vuotta, jonka jälkeen ne vaeltavat merelle syömään kalaravintoa ja kasvamaan aikuisiksi. Merelle vaeltaneet poikasmäärät ovat runsastuneet Tornionjoella varsin yhdenmukaisesti joen poikastiheyksien kasvun kanssa ja nykyisin merelle vaeltaa 1,5–2 miljoonaa poikasta vuodessa.

Simojoelta on lähtenyt merivaellukselle viime vuosina 30 000–40 000 lohenpoikasta. Simojoella lohen kudun onnistuminen on vaihdellut vuosittain enemmän kuin Tornionjoella, mikä näkyy siellä poikastiheyksien Tornionjokea voimakkaampana vuosittaisena vaihteluna.

Nousulohimäärissä pudotus menneenä kesänä

Viimeaikaiset runsaat poikasmäärät ovat seurausta siitä, että kudulle nousevat emolohimäärät ovat kasvaneet. Vuosina 2012–2016 nousulohimäärät olivat molemmilla joilla seurantahistorian suurimpia. Kuluneena vuonna emolohimäärät vähenivät noin puoleen edellisvuosien keskimääräisestä tasosta. Kutuvaellus oli kuitenkin runsaampaa kuin ennen vuotta 2012.

Menneen kesän nousulohimäärien vähenemisen syitä tutkitaan parhaillaan. Tähän mennessä saatujen tietojen perusteella väheneminen ei näytä johtuvan kutuvaelluksella olevien lohien voimistuneesta kalastuksesta. Myöskään luontainen kannanvaihtelu ei yksinään selitä ilmiötä.

– Kaikki kuluvaa vuotta koskevat seurantatiedot Itämeren eri maista kootaan yhteen ja analysoidaan ensi toukokuuhun mennessä, jolloin lohikantojen nykytilasta saadaan päivitetty kokonaiskäsitys. Mikäli emolohimäärien väheneminen on vain väliaikaista, se ei vaaranna lohikantojen suotuisaa tilaa, tutkija Tapani Pakarinen Lukesta kertoo.

Ylimääräistä M74-kuolleisuutta

Lohen pienpoikasia tappava M74-kuolleisuus on jälleen kasvussa Pohjanlahden lohikannoilla. Lisäksi Tornionjoella, kuten muutamilla muillakin Itämeren lohijoilla, on viime vuosina havaittu kudulle nousevien lohien normaalista poikkeavaa kuolleisuutta.

– Tornion- ja Simojoen runsaat poikasmäärät osoittavat, että kasvaneet kuolleisuudet eivät toistaiseksi ole ainakaan merkittävästi heikentäneet lohikantoja, Romakkaniemi sanoo.

Kuolleisuuksien kehitystä ja niiden tulevia vaikutuksia lohikantoihin ei kuitenkaan pystytä ennustamaan. Suomen ja Ruotsin kalatautien seurannasta ja tutkimuksesta vastaavat eläinlääkintäviranomaiset (Evira ja Statens veterinärmedicinska anstalt).

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija Atso Romakkaniemi, puh. 0295327416, atso.romakkaniemi@luke.fi

Tutkija Tapani Pakarinen, puh. 0295327224, tapani.pakarinen@luke.fi

Kuvat

Kesänvanhojen lohenpoikasten keskimääräinen esiintymistiheys Tornion- ja Simojoella.
Kesänvanhojen lohenpoikasten keskimääräinen esiintymistiheys Tornion- ja Simojoella.
Lataa
Kaikuluotauksissa havaitut nousulohimäärät Tornion- ja Simojoella (www.luke.fi/nousulohet). Kaikuluotaukset aloitettiin Simojoella vuonna 2008 ja Tornionjoella vuonna 2009. Vuoden 2017 tulokset ovat alustavia.
Kaikuluotauksissa havaitut nousulohimäärät Tornion- ja Simojoella (www.luke.fi/nousulohet). Kaikuluotaukset aloitettiin Simojoella vuonna 2008 ja Tornionjoella vuonna 2009. Vuoden 2017 tulokset ovat alustavia.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskus
Viikinkaari 9
00790 Helsinki, Finland

0295 32 6000 / +358 295 32 6000http://www.luke.fi

Luonnonvarakeskus (Luke) on 1.1.2015 toimintansa aloittanut tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. www.luke.fi www.luke.fi/en

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Luonnonvarakeskus

Uusi tiedotetilauksesi vuoden loppuun mennessä/ Förnya dina pressmeddelandeprenumerationer före årsskiftet20.12.2017 14:13Tiedote

Luonnonvarakeskus (Luke) vaihtaa vuoden 2018 alusta alkaen mediatiedotteiden lähetysjärjestelmää. Muutoksen yhteydessä pyydämme teitä uusimaan tiedotetilauksenne. Tiedotteita voi tilata aihealueittain tai halutessaan voi tilata myös kaikki Luken tiedotteet. Tilaa Luken tiedotteet lomakkeella >> -- Från och med början av 2018 skickas Naturresursinstitutets (Luke) pressmeddelanden från ett nytt system. I samma veva ber vi er att förnya era prenumerationer på Lukes pressmeddelanden. Lukes pressmeddelanden kan beställas enligt ämne eller man kan också prenumerera på alla Lukes pressmeddelanden. Fyll i blanketten och prenumerera på Lukes pressmeddelanden >>