Loistavat kuin hämärä

Maustetytöt maalaa suomalaista synkkyyttä minimalistisella pensselillä. Elokuva-alalla heidän hengenheimolaisensa on Aki Kaurismäki. Kumpikin, duo ja leffamoguli, tyytyvät toteamaan, että näin on. He eivät voivottele tai lietso tuskaa. Otsikon mukaelma on Mä loistan kuin hämärä -kappaleesta:

“Ja huomenna

Puolimaratonin makaan

Sanomatta sanaakaan

Joo mä osaan

Mä loistan kuin hämärä”

Lakonista, mutta nerokasta riimittelyä. Yksi duon lauluista on Jos mulla ei ois sua,

mulla ei ois mitään. Siihen on valittu nimenomaan “mitään”, eikä ketään. Puhutaan sinusta eli ihmisestä. Ketään tarkoittaisi myöskin ihmistä. Mutta kun lauletaan mitään, silloin ei ole ketään eikä mitään. Mutta olet sentään sinä. 

Kaisa sanoittaa kappaleet. Hän myös soittaa kiippareita ja rumpukonetta sekä on päävokalisti. Sanoituksissa on viittauksia monen ikivireän tuotannosta; Juice Leskinen, Pauli Hanhiniemi… Kuitenkaan Kaisa ei ole tyytynyt peesaamaan aidan matalimmasta kohdasta. Omaperäisimmälläkin yhtyeellä on esikuvansa. Ilolla näkisin Kaisan ja Juicen välispiikkibattlen. 

Ei tarvitse olla päteväkään oraakkeli ennustaakseen, että bändi on sanoittanut itsensä suomalaisille keikkapaikoille runsaslukuisten yleisöjen eteen. Vaikka sitä voi kuunnella suoratoistopalveluista, autenttisempana se olisi c-kasetilta. Maustetytöt Anna ja Kaisa Karjalainen ovat takauma kasarista - ajasta, jolloin he eivät olleet edes syntyneetkään. 

Anna on duon kitaristi. Hänen lavapreesensinsä vie Albert Järvisen riehakkuuteen eli eleettömyyteen ja ilmeettömyyteen. Aurinkolasitkin ovat samanlaiset, mutta soittotaitoa ei (ainakaan vielä ) voi kitaralegendaan verrata. 

Kävin Lahessa yhtyeen keikalla ja hämmästyin yleisön leveyttä. Tällä tarkoitan, että paikalla oli körttijuhliin paremmin sopivasta keski-ikäisestä pariskunnasta nuoriin pinkkitukkaisiin queer-tyyppeihin. 

Duo on singonnut ilmiöksi. Heissä ja yleisellä tasolla on havaittavissa, että täydellisen vastapainoksi musiikkiin on tullut rosoisempi virheet salliva linja. Henkilökohtaisesti komppaan sitä. Se muistuttaa laajemmalla kaarella, että emme me ole täydellisiä.

Rauhaa ja rakkautta, Tiina 

Kuvat ja teksti: Tiina Hotti