Helsingin yliopisto

Löydös piilevästä: jäätikkö romahti 10 000 vuotta sitten

Jaa
Miksi Länsi-Grönlannissa sijaitseva jäätikkövirta romahti vaikka meneillään oli poikkeuksellisen kylmä ajanjakso? Nature Communications –lehdessä äskettäin julkaistu tutkimus osoittaa että jäätikön vetäytymiseen vaikutti meren pintaveden lämpeneminen.
Upernavikin jäätikkövirtaus laskee Baffininlahteen Luoteis-Grönlannissa. Jäätikkövirtaus on tunnistettavissa sille tyypillisistä jäärailoista, verraten viereiseen tasaiseen, hitaasti liikkuvaan mannerjäähän. Kuvalähde: Niels J. Korsgaard.
Upernavikin jäätikkövirtaus laskee Baffininlahteen Luoteis-Grönlannissa. Jäätikkövirtaus on tunnistettavissa sille tyypillisistä jäärailoista, verraten viereiseen tasaiseen, hitaasti liikkuvaan mannerjäähän. Kuvalähde: Niels J. Korsgaard.

Meriveden lämpeneminen tapahtui kylmän Nuoremman Dryas-kauden aikana 12 900 - 11 700 vuotta sitten. Kyseinen kylmä ajanjakso keskeytti pohjoisen pallonpuoliskon ilmaston lämpenemisen viimeisimmän jääkauden jälkeen.

Merenpinnan lämpeneminen Baffininlahdella

Merenpohjan sedimenteissä säilyneitä fossiilisia piilevä-yhteisöjä käyttämällä tutkijat rakensivat uudelleen menneisyydessä vallinneet meren pintaolosuhteet, kuten lämpötilan, merijään ja merivirrat. Piilevä-yhteisöjä tutkittiin 7 metriä pitkästä merenpohjan sedimenttisarjasta, jonka kansainvälinen tutkimusryhmä keräsi vuonna 2008. Merenpohjan sedimentit toimivat menneiden ilmastonvaihteluiden arkistoina. Tutkimuksen mukaan Nuoremman Dryas-kauden aikainen meriveden lämpeneminen johtui voimistuneesta lämpimästä Atlanttisesta merivirtauksesta sekä pohjoisella pallonpuoliskolla lisääntyneestä auringon säteilystä.

Ymmärrystä ilmastonmuutokseen

Jakobshavn-jäätikkövirtaus on Grönlannin jäätikön kannalta merkittävä. Sen kautta kulkee nykypäivänä noin 7 % koko Grönlannin jäämassasta ja se tuottaa noin 10 % koko Grönlannin jäävuorista.

- Meren, jäätiköiden ja ilmaston välisiä vuorovaikutuksia Arktisella alueella ei vielä tunneta kovin hyvin, vaikka niillä on merkittävä rooli ilmastomalleja laadittaessa ja arvioitaessa nykyisen ilmastonmuutoksen vaikutuksia, sanoo Helsingin yliopiston tutkija Mimmi Oksman, joka on yksi artikkelin kirjoittajista.

Tutkimustulokset painottavat meriveden ja Grönlannin mannerjäätikön välisen vuorovaikutuksen tärkeyttä nykyisen ilmastonmuutoksen aikana, osoittaen että meriveden lämpenemisellä voi olla vakavia vaikutuksia Grönlannin mereen laskeviin jäätikkövirtoihin.

Younger Dryas ice margin retreat triggered by ocean surface warming in central-eastern Baffin Bay: Mimmi Oksman, Kaarina Weckström, Arto Miettinen, Stephen Juggins, Dmitry V. Divine, Rebecca Jackson, Richard Telford, Niels J. Korsgaard & Michal Kucera. Nature Communications 8, Article number: 1017 (2017)

https://www.nature.com/articles/s41467-017-01155-6

Lisätietoja:

Tutkija Mimmi Oksman
Sähköposti: mimmi.oksman@helsinki.fi
Puhelin: 040 7005384

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Upernavikin jäätikkövirtaus laskee Baffininlahteen Luoteis-Grönlannissa. Jäätikkövirtaus on tunnistettavissa sille tyypillisistä jäärailoista, verraten viereiseen tasaiseen, hitaasti liikkuvaan mannerjäähän. Kuvalähde: Niels J. Korsgaard.
Upernavikin jäätikkövirtaus laskee Baffininlahteen Luoteis-Grönlannissa. Jäätikkövirtaus on tunnistettavissa sille tyypillisistä jäärailoista, verraten viereiseen tasaiseen, hitaasti liikkuvaan mannerjäähän. Kuvalähde: Niels J. Korsgaard.
Lataa
Mimmi Oksman tutkii mikroskoopilla piileviä, jotka elävät meren pintaosissa ja kuollessaan kerrostuvat merenpohjan sedimenttiin.
Mimmi Oksman tutkii mikroskoopilla piileviä, jotka elävät meren pintaosissa ja kuollessaan kerrostuvat merenpohjan sedimenttiin.
Lataa
Muinaisia meriveden pintaolosuhteita tutkittiin merenpohjasta kairatusta 7-metriä pitkästä sedimenttisarjasta, joka on kerrostunut noin viimeisen 17 000 vuoden aikana.
Muinaisia meriveden pintaolosuhteita tutkittiin merenpohjasta kairatusta 7-metriä pitkästä sedimenttisarjasta, joka on kerrostunut noin viimeisen 17 000 vuoden aikana.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye