Aalto-yliopisto

Lukijat uppoutuvat äänikirjaan hyvin eri tavoin – ja se näkyy aivoissa

Jaa

Uutta aivotutkimusmenetelmää voidaan jatkossa hyödyntää esimerkiksi luovuuden tutkimisessa.

Tutkimuksessa arvioitiin, miten lähellä tai kaukana koehenkilöiden tuottamat sanalistaukset olivat merkityksen perusteella toisistaan. Kuva: Iiro Jääskeläinen.
Tutkimuksessa arvioitiin, miten lähellä tai kaukana koehenkilöiden tuottamat sanalistaukset olivat merkityksen perusteella toisistaan. Kuva: Iiro Jääskeläinen.

Aalto-yliopiston tutkijat analysoivat äänikirjaan uppoutumista toiminnallisen magneettikuvauksen ja tarinan mieleen tuomien sanojen avulla. Tutkimus osoitti, että toisiaan muistuttavat sanalistat ennustivat myös samankaltaisuutta aivojen toiminnassa.

Tutkimuksessa 16 henkilöä kuunteli professori Iiro Jääskeläisen kirjoittaman äänikirjan toiminnallisessa magneettikuvauslaitteessa (fMRI). Tämän jälkeen samat henkilöt kuuntelivat tarinan uudelleen 3–5 sekunnin pätkissä ja listasivat kuuntelun aikana mieleen tulleet sanat.

Esimerkiksi tarinan pätkä ”meni kohti makuuhuoneen ovea” voi toisille tuoda mieleen ovenkahvan, kävelemisen ja makuuhuoneen, kun taas joku toinen voi palauttaa mieleensä television, kodin ja lempisarjansa. Näkömielikuvatkin voivat olla erilaisia.

”Uppoutumista eli aivoaktiivisuuden samankaltaisuutta tarkasteltiin tutkimuksessa keskimääräisenä, koko tarinan osalta, eikä yksittäisten lauseiden tasolla”, Jääskeläinen sanoo.

Tutkimukseen osallistuneiden tuottamia sanalistauksia arvioitiin semanttisen puun ja piileviä sanamerkityksiä koskevan analyysin avulla. Semanttisessa puussa pisteet edustavat käsitteitä ja kaaret käsitteiden välisiä yhteyksiä. Esimerkiksi koira, koiraeläin tai spanieli ovat puussa toisiaan lähellä olevia sanoja, sen sijaan koira ja sukellusvene ovat kaukana toisistaan. Piilevien sanamerkitysten analyysi perustuu sanojen yhteisesiintymisen todennäköisyyksiin laajemmassa tausta-aineistossa. Tämän perusteella arvioitiin, miten lähellä tai kaukana koehenkilöiden tuottamat sanalistaukset olivat merkityksen perusteella toisistaan.

Tutkijat havaitsivat listauksessa esiintyvien samankaltaisten sanojen ennustavan samankaltaisuutta henkilöiden aivojen aktiivisuudessa, erityisesti ohimo- ja päänlaen lohkon liitoskohdan kielialueilla ja näköaivokuorella.

”Jatkossa on mielenkiintoista tarkastella, voiko tämä johtua esimerkiksi kulttuuri- tai persoonallisuuden eroista”, Iiro Jääskeläinen sanoo.

Uutta menetelmää voidaan hyödyntää jatkossa esimerkiksi mittaamalla luovuutta ja sen hermollista perustaa, tai tutkimalla miten kulttuuritaustaltaan erilaiset ihmiset tulkitsevat maailmaa eri tavoin.

Linkki julkaisuun

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Iiro Jääskeläinen
Professori
Aalto-yliopisto
iiro.jaaskelainen@aalto.fi
puh. 050 560 9503

Kuvat

Tutkimuksessa arvioitiin, miten lähellä tai kaukana koehenkilöiden tuottamat sanalistaukset olivat merkityksen perusteella toisistaan. Kuva: Iiro Jääskeläinen.
Tutkimuksessa arvioitiin, miten lähellä tai kaukana koehenkilöiden tuottamat sanalistaukset olivat merkityksen perusteella toisistaan. Kuva: Iiro Jääskeläinen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aalto-yliopisto
PL 18000
00076 AALTO

09 47001, viestinta@aalto.fihttp://aalto.fi

Aalto-yliopisto. Kohti parempaa maailmaa. Aalto-yliopisto on rohkeiden ajattelijoiden yhteisö, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Tunnistamme ja ratkaisemme yhteiskunnan suuria haasteita ja rakennamme innovatiivista tulevaisuutta. Yliopistossa on kuusi korkeakoulua, 12 000 opiskelijaa ja 400 professoria. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme