Lukijat uppoutuvat äänikirjaan hyvin eri tavoin – ja se näkyy aivoissa

Aalto-yliopiston tutkijat analysoivat äänikirjaan uppoutumista toiminnallisen magneettikuvauksen ja tarinan mieleen tuomien sanojen avulla. Tutkimus osoitti, että toisiaan muistuttavat sanalistat ennustivat myös samankaltaisuutta aivojen toiminnassa.

Tutkimuksessa 16 henkilöä kuunteli professori Iiro Jääskeläisen kirjoittaman äänikirjan toiminnallisessa magneettikuvauslaitteessa (fMRI). Tämän jälkeen samat henkilöt kuuntelivat tarinan uudelleen 3–5 sekunnin pätkissä ja listasivat kuuntelun aikana mieleen tulleet sanat.

Esimerkiksi tarinan pätkä ”meni kohti makuuhuoneen ovea” voi toisille tuoda mieleen ovenkahvan, kävelemisen ja makuuhuoneen, kun taas joku toinen voi palauttaa mieleensä television, kodin ja lempisarjansa. Näkömielikuvatkin voivat olla erilaisia.

”Uppoutumista eli aivoaktiivisuuden samankaltaisuutta tarkasteltiin tutkimuksessa keskimääräisenä, koko tarinan osalta, eikä yksittäisten lauseiden tasolla”, Jääskeläinen sanoo.

Tutkimukseen osallistuneiden tuottamia sanalistauksia arvioitiin semanttisen puun ja piileviä sanamerkityksiä koskevan analyysin avulla. Semanttisessa puussa pisteet edustavat käsitteitä ja kaaret käsitteiden välisiä yhteyksiä. Esimerkiksi koira, koiraeläin tai spanieli ovat puussa toisiaan lähellä olevia sanoja, sen sijaan koira ja sukellusvene ovat kaukana toisistaan. Piilevien sanamerkitysten analyysi perustuu sanojen yhteisesiintymisen todennäköisyyksiin laajemmassa tausta-aineistossa. Tämän perusteella arvioitiin, miten lähellä tai kaukana koehenkilöiden tuottamat sanalistaukset olivat merkityksen perusteella toisistaan.

Tutkijat havaitsivat listauksessa esiintyvien samankaltaisten sanojen ennustavan samankaltaisuutta henkilöiden aivojen aktiivisuudessa, erityisesti ohimo- ja päänlaen lohkon liitoskohdan kielialueilla ja näköaivokuorella.

”Jatkossa on mielenkiintoista tarkastella, voiko tämä johtua esimerkiksi kulttuuri- tai persoonallisuuden eroista”, Iiro Jääskeläinen sanoo.

Uutta menetelmää voidaan hyödyntää jatkossa esimerkiksi mittaamalla luovuutta ja sen hermollista perustaa, tai tutkimalla miten kulttuuritaustaltaan erilaiset ihmiset tulkitsevat maailmaa eri tavoin.

Linkki julkaisuun