Lukivaikeuden omaavilla vieraan kielen oppiminen vaatii aikaa ja altistusta
Lukivaikeus, eli dysleksia, ilmenee lukemisen ja kirjoittamisen vaikeutena, mutta usein lukivaikeuden omaavilla on pulmia myös vieraan kielen oppimisessa. Vieraan kielen oppimista lukivaikeudessa on kuitenkin tähän mennessä tutkittu vain vähän.
Dosentti Sari Ylinen Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä on kollegoineen tutkinut lukivaikeuden omaavien ja sujuvasti lukevien alakouluikäisten lasten vieraan kielen oppimista aivosähkökäyrää mittaamalla. Tutkimuksen tulokset julkaistiin vastikään Neuropsychologia-tiedelehdessä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, vaikuttaako lukivaikeus enemmän vieraskielisen (englanninkielisen) kuin äidinkielisen puheen käsittelyyn aivoissa, ja mikä muodostaa pullonkaulan vieraan kielen oppimiselle lukivaikeudessa.
Tulosten mukaan lukivaikeuden omaavien ja sujuvasti lukevien lasten aivovasteet eivät eronneet toisistaan kuultujen äidinkielen sanojen tai äänteiden kohdalla. Myös entuudestaan tuntematon englannin sanamuoto synnytti samanlaiset aivovasteet tutkituilla ryhmillä.
Sen sijaan tuttu, usein esiintyvä englanninkielinen sana synnytti heikomman aivovasteen lukivaikeuden omaavilla lapsilla kuin sujuvasti lukevilla.
– Tulokset viittaavat siihen, että vieraan kielen oppimisen pulmat lukivaikeudessa liittyvät sanojen oppimiseen ja ennen kaikkea muistijäljen muodostumiseen sanamuodolle, vaikka vieraan kielen äänteiden ja sanojen merkityksen oppiminen sujuisikin ongelmitta, Ylinen tiivistää.
– Sanaa on vaikea oppia, jos muistijälki jää äänneasun osalta puutteelliseksi.
Aivotutkimuksen mukaan puhe aktivoi aivoissa jompaakumpaa kahdesta käsittelyreitistä, joiden kautta kuultu puhe yhdistetään joko sen merkityksestä tai puhemotoriikasta huolehtivaan järjestelmään. Jälkimmäinen käsittelyreitti on keskeinen vieraan kielen oppimiselle, ja tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että lukivaikeuden omaavilla voi olla ongelmia nimenomaan tällä oppimiseen käytetyllä käsittelyreitillä.
Vaikka lukivaikeudessa vieraan kielen sanojen oppimiseen tarvitaan tavallista enemmän altistusta ja harjoittelua, äidinkielen aivovasteista saadut tulokset osoittavat, että riittävällä altistuksella sanojen käsittely voi kuitenkin lopulta automatisoitua.
– Vieraan kielen oppimiseen olisikin tärkeää löytää mahdollisimman tehokkaita harjoittelumenetelmiä, joista myös lukivaikeuden omaavat lapset voisivat hyötyä, Ylinen sanoo.
Alkuperäinen julkaisu:
Sari Ylinen et al., Diminished brain responses to second-language words are linked with native-language literacy skills in dyslexia, Neuropsychologia, DOI: 10.1016/j.neuropsychologia.2018.11.005.
Yhteystiedot:
Sari Ylinen, sari.ylinen@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elisa LautalaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 318 5682elisa.lautala@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme