Luomuviljelijät hyötyvät agrihomeopatiasta myös taloudellisesti

Luomiviljelijän ehkä suurin vitsaus on maaperän köyhyys. Sitä voidaan tasapainottaa muun muassa vuoroviljelyllä, joka tarkoittaa eri kasvilajien viljelyä peräkkäisinä vuosina. Kulottaminen on vanhan kansan tapa rikastuttaa maata. Nykyisin sitä ei juurikaan tehdä, metsäpalouhan takia.
- Minun mielestäni paras tapa rikastuttaa maaperää on agrihomeopatia, sanoo metsätilallinen ja puutarhaviljelyä harrastava Airi Havre-Nieminen.
Hän emännöi miesvainajansa sukutilaa Kurussa, Tampereelta Pohjoiseen.

Havre-Niminen ei ole yhden ammatin osaaja. Hän on alkujaan Viron Tartosta Suomeen muuttanut sairaanhoitaja, joka on krooninen opiskelija, kyseenalaistaja ja etsijä. Hän on kouluttautunut AMK-sairaanhoitajaksi ja suorittanut diplomitasoisen koulutuksen sekä homeopatiassa että unnevyöhyketerapiassa. Tutkinnot hän on suorittanut Suomessa. 

Agrihomeopatiaa ei tunneta Suomessa

Aili Havre-Niminen on kansainvälisesti hyvin arvostetun klassisen homeopaatin Camilla Sherrin (PCH, FSHom.) valmennuksessa, joka on myös Suomen Homeopaatit Ry:n puheenjohtaja.

Sherr on toiminut koko aikuisikänsä homeopaattina. Nykysyin hän enimmäkseen kouluttaa homeopaatteja ympäri maailmaa. Tällä hetkellä hän asuu Tansaniassa israelilaisen miehensä kanssa, jonka hän tapasi Lontoossa jatko-opiskellessaan homeopatiaa. Pariskunta päätyi Tansaniaa tekemään AIDS:n vastaista työtä kansainväliseen projektiin.
- Aids on immuniteettisairaus ja homeopatia nimenomaan palauttaa ihmisen luontaisen vastustuskyvyn. Olemme saaneet huippuhyviä tuloksia Tansaniassa, summaa Sherr.

Kosmopoliitti  Sherr on hieman huolissaan, että Suomessa ei esimerkiksi hyödynnetä homeopatiaa maataloudessa. Maailmalla se on jo hyvinkin yleinen käytäntö, varsinkin luomutuloilla.
- Minulla on paljon eri maissa olevia luomutila-asiakkaita, esimerkiksi kahviplantaasin omistajia ja vihannesviljelytilallisia. Meidän omalla perheellä on Israelissa oliivipuuplantaasi, jota tienkin myös ravitaan homeopaattisesti.
- On sanomattakin selvää, että sadon laatu paranee. Sato on suurempi ja maanhedelmät ovat kookkaampia. Se johtuu siitä, että viljelyksille luodaan hyvä kasvualusta ja haittatekijät eliminoidaan luonnonmukaisesti, selvittää konkarihomeopaatti Sherr.

Hän huomauttaa, että maatalouden aiheuttama ympäristön ja varsinkin vesistöjen rehevöitymisen voidaan estää käyttämällä homeopaattista fosfaattia normifosfaatin sijaan.

Homeopatiaa pidetään hörhöilynä perusteettomasti

Homeopatiassa toimivat luonnon lait, jotka tepsivät kaikessa muussakin kasvussa ja elämässä ylipäätään. Kantava ajatus homeopatiassa on, että samankaltaisuus parantaa samankaltaisuuden. Jo lääketieteen isä Hippokrates totesi aikoinaan, että suuret määrät troppeja tappavat ja pienet parantavat. Tästä syystä homeopatiassa käytetään liuoksia, remidejä, joista on poistettu itse haitallinen ominaisuus, mutta tasapainottava/parantava vaikutus on yhä tallella.

Homeopatian peruskäsite on, että hoidetaan kokonaisuutta yksilöllisesti minimaalisin annostuksin, oli kyseessä ihminen tai vaikka kahviplantaasi. Tämä tarkoittaa ruohonjuuritasolla aina, että ajatellaan koko ihmistä tai koko peltoa. Ja jokainen elollinen; ihminen, eläin, pelto tai metsä ovat yksilöitä, jotka vaativat räätälöityä hoitoa. Käytännössä se tarkoittaa tasapainottamista, muun muassa häiriöiden poistoa.

Maanviljelyksessä kasvua rajoittavaa epätasapainoa voivat aiheuttaa esimerkiksi tuholaiset tai myös luonnolliset tekijät kuten sääolosuhteet; liika kuivuus tai runsas sade.

Agrihomeopatia on systemaattista toimintaa, jolla ei ole mitään tekemistä sattumusten eikä uskomusten kanssa. Sen teho perustuu syyhyn ja seuraukseen.

Mitä käytännössä tehdään?

Agrihomeopatialla päästään nopeimpiin tuloksiin luomutiloilla, sillä maaperästä ei ensin tarvitse poistaa myrkkyjä. Jos luomutiloilla sato ei ole hyvä, syy löytyy niin sanotusti luonnollisia vitsauksia, kuten esimerkiksi homeista, tuholaisista tai maaperän köyhyydestä. Näihin tepsivät ”luonnolliset lannoitteet” eli homeopaattiset liuokset.

Mitä agrihomeopaattisessa prosessissa tapahtuu?
- Ensimmäiseksi tutkitaan maaperä. Selvitetään, onko siinä puutteita tai jotain liikaa? Maa voi olla esimerkiksi liian hapan, jolloin kasvuolosuhteet viljelyksille eivät ole kovin kummoiset, sanoo Havre-Nieminen.

Hän lisää, että nyt näin syksyisin Suomessa on hyvä toimia kaukonäköisesti seuraavaa kasvukautta ajatellen ja lannoittaa eli tasapainottaa maaperä. Perinteisille kemiallisille lannoitteille kuten fosfaateille ja typelle löytyy homeopaattinen vastine, joissa ei ole kemiallisten lannoitteiden haittavaikutuksia.
- Kun kevät koittaa, tehdään istutukset. Ja sitä mukaan kuin ongelmia kasvussa ilmenee, ne hoidetaan pois päiväjärjestyksestä, kertoo Sherr.

Hän lisää, että jopa sääolosuhteita pystytään tasapainottamaan homeopaattisesti. Tosin tasapainotetussa maaperässä ilmenee vähemmän kasvua haittaavia tekijöitä.

Mikä parasta?

Agrihomeopatian ehdoton etu on edullisuus ja luonnonmukaisuus. Se hoitaa maaperää kestävän kehityksen mukaisesti. Homeopatiasta ei ole koskaan haittaa ympäristölle. Haasteena on oikean aineen löytyminen, jonka etsimisessä koulutetulle agrihomeopaati auttaa.

Kemialliset lannoitteet ovat tällä hetkellä kortilla Euroopassa. Ne ovat erittäin kalliita, jos niitä ylipäätään saa. Syynä Ukrainan sota sekä huikea inflaatio. Maatilat Suomessa ovat tiukemmalla kuin aikoihin. Sen lisäksi ihmiset alkavat olla hyvin tietoisia ravintonsa laadusta ja puhtaudesta.
- Näihin haasteisiin vastaa agrihomeopatia, tietävät Camilla Sherr ja Aili Havre-Nieminen.
Naiset kysyvät, miksi lannoittaa kemiallisesti ja kalliisti, kun vaihtoehtoisesti voi saada hyvän sadon edullisesti ja myrkyttömästi?

Lisätietoja:

Aili Havre-Nieminen

Diplomihomeopaatti ja suuntautuminen agrihomeopatiaan.

Tunteita&homeopatiaa
Puutarhakatu 16 B, 2.krs
33210 Tampere

040 414 1448

https://tunteitajahomeopatiaa.fi/

Camilla Sherr
PCH, FSHom.
Founding Director Homeopathy for Health in Africa
President Finnish Society of Homoeopaths

cami.sherr@outlook.com

www.homeopaatit.fi
www.homeopathyforhealthinafrica.org