Helsingin yliopisto

Luonnollisen puheen vaihtelu haastaa lukivaikeudesta kärsivän aivoja

Jaa

Tuore tutkimus tuo aivotason tietoa siitä, että luonnollisen puheen jatkuva vaihtelu tekee foneemien eli puheäänteiden erottamisen hankalaksi lukivaikeudesta kärsiville aikuisille.

Elektroenkefalografia (EEG). Kuva: Veikko Somerpuro.
Elektroenkefalografia (EEG). Kuva: Veikko Somerpuro.

Tämä saattaa vaikeuttaa oman äidinkielen foneemien oppimista jo vauva-aikana niillä vauvoilla, joilla on perinnöllisen lukivaikeuden riski.

Lukivaikeuden taustalla on haasteita foneemien havaitsemisessa. Luonnollisessa puheessa on jatkuvaa vaihtelua, ja foneemit kuulostavat erilaiselta riippuen esimerkiksi siitä, missä sanassa ja kenen puhumana ne kuulee. Silti ne pitäisi kyetä tunnistamaan oikein, jotta puheen ymmärtäminen olisi mahdollista.

– Tutkimuksessamme lukivaikeudesta kärsivillä ilmeni vaikeuksia erityisesti tilanteessa, jossa puheäänivirtaan lisättiin luonnollisen kaltaista vaihtelua. Kun vaihtelua ei ollut, lukivaikeus ei näyttänyt vaikuttavan puheen hermostolliseen käsittelyyn. Tämä viittaa vaikeuteen luokitella puheääniä oman äidinkielen foneemiluokkiin, tutkijatohtori Paula Virtala Helsingin yliopistosta kertoo.

Lukivaikeuksien aivomekanismien ymmärtäminen auttaa kohdentamaan ja suunnittelemaan kuntoutusta lukemisen ja kielen kehityksen vaikeuksista kärsiville lapsille sekä ennaltaehkäisemään myöhempiä vaikeuksia jo perinnöllisessä riskissä olevilla vauvoilla ja pienillä lapsilla.

EEG paljasti eroja

Scientific Reports -lehdessä julkaistu tutkimus tehtiin rekisteröimällä 18:n lukivaikeudesta kärsivän ja 20:n lukutaidoiltaan tyypillisen aikuisen aivotoimintaa elektroenkefalografiassa (EEG) eli aivosähkökäyrätutkimuksessa.

Henkilöille soitettiin äänenkorkeudeltaan vaihtelevaa suomenkielisten puheäänteiden virtaa passiivisessa tilanteessa, jossa heidän huomionsa oli suunnattu muualle, sekä aktiivisessa tilanteessa, jossa heidän tuli reagoida havaitsemiinsa puheäänten muutoksiin napinpainalluksella.

Kuuloherätevasteet erosivat ryhmien välillä molemmissa tilanteissa. Lukivaikeudesta kärsivät myös suoriutuivat tehtävistä heikommin.

– Aikuisilla tehtävät tutkimukset mahdollistavat pidemmät tutkimuskerrat ja laajemman menetelmien kirjon kuin lapsilla tehtävät. Näiden tutkimusten tietoja hyödynnämme Lukivauva-seurantatutkimuksessamme, Paula Virtala kertoo.

Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikön Lukivauva-hankkeessa tutkitaan lapsen kielellistä kehitystä ja etenkin lapsia, joiden perheessä on lukivaikeutta. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat HUS Helsingin yliopistollinen sairaala ja Jyväskylän yliopisto.

Lisätietoja:

Paula Virtala, PsT, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
Sähköposti: paula.virtala@helsinki.fi

Viite: Virtala, P., Talola, S., Partanen, E., Kujala, T. Poor neural and perceptual phoneme discrimination during acoustic variation in dyslexia. Scientific Reports 2020. https://doi.org/10.1038/s41598-020-65490-3

********************************

Ystävällisin terveisin

Miia Soininen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
miia.soininen@helsinki.fi, 050 478 2906

Kuvat

Elektroenkefalografia (EEG). Kuva: Veikko Somerpuro.
Elektroenkefalografia (EEG). Kuva: Veikko Somerpuro.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Suomalaistutkimus osoitti ensimmäistä kertaa maailmassa: tupakointi aiheuttaa tappavan aivoverenvuodon17.9.2020 12:00:00 EESTTiedote

Juuri julkaistun suomalaisen kaksostutkimuksen mukaan tupakointi aiheuttaa todennäköisesti merkittävän osan kaikkein tappavimmista aivoverenkiertohäiriöstä - lukinkalvonalaisesta aivoverenvuodosta. Tutkimuksessa havaittiin tupakoinnin selittävän, miksi ainoastaan toinen kaksosista sairastuu kuolettavaan aivoverenvuotoon. Löydös osoittaa ensimmäistä kertaa todellisen syy-seuraussuhteen tupakoinnin ja lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon välillä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme