Luonnollisen puheen vaihtelu haastaa lukivaikeudesta kärsivän aivoja
Tämä saattaa vaikeuttaa oman äidinkielen foneemien oppimista jo vauva-aikana niillä vauvoilla, joilla on perinnöllisen lukivaikeuden riski.
Lukivaikeuden taustalla on haasteita foneemien havaitsemisessa. Luonnollisessa puheessa on jatkuvaa vaihtelua, ja foneemit kuulostavat erilaiselta riippuen esimerkiksi siitä, missä sanassa ja kenen puhumana ne kuulee. Silti ne pitäisi kyetä tunnistamaan oikein, jotta puheen ymmärtäminen olisi mahdollista.
– Tutkimuksessamme lukivaikeudesta kärsivillä ilmeni vaikeuksia erityisesti tilanteessa, jossa puheäänivirtaan lisättiin luonnollisen kaltaista vaihtelua. Kun vaihtelua ei ollut, lukivaikeus ei näyttänyt vaikuttavan puheen hermostolliseen käsittelyyn. Tämä viittaa vaikeuteen luokitella puheääniä oman äidinkielen foneemiluokkiin, tutkijatohtori Paula Virtala Helsingin yliopistosta kertoo.
Lukivaikeuksien aivomekanismien ymmärtäminen auttaa kohdentamaan ja suunnittelemaan kuntoutusta lukemisen ja kielen kehityksen vaikeuksista kärsiville lapsille sekä ennaltaehkäisemään myöhempiä vaikeuksia jo perinnöllisessä riskissä olevilla vauvoilla ja pienillä lapsilla.
EEG paljasti eroja
Scientific Reports -lehdessä julkaistu tutkimus tehtiin rekisteröimällä 18:n lukivaikeudesta kärsivän ja 20:n lukutaidoiltaan tyypillisen aikuisen aivotoimintaa elektroenkefalografiassa (EEG) eli aivosähkökäyrätutkimuksessa.
Henkilöille soitettiin äänenkorkeudeltaan vaihtelevaa suomenkielisten puheäänteiden virtaa passiivisessa tilanteessa, jossa heidän huomionsa oli suunnattu muualle, sekä aktiivisessa tilanteessa, jossa heidän tuli reagoida havaitsemiinsa puheäänten muutoksiin napinpainalluksella.
Kuuloherätevasteet erosivat ryhmien välillä molemmissa tilanteissa. Lukivaikeudesta kärsivät myös suoriutuivat tehtävistä heikommin.
– Aikuisilla tehtävät tutkimukset mahdollistavat pidemmät tutkimuskerrat ja laajemman menetelmien kirjon kuin lapsilla tehtävät. Näiden tutkimusten tietoja hyödynnämme Lukivauva-seurantatutkimuksessamme, Paula Virtala kertoo.
Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikön Lukivauva-hankkeessa tutkitaan lapsen kielellistä kehitystä ja etenkin lapsia, joiden perheessä on lukivaikeutta. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat HUS Helsingin yliopistollinen sairaala ja Jyväskylän yliopisto.
Lisätietoja:
Paula Virtala, PsT, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
Sähköposti: paula.virtala@helsinki.fi
Viite: Virtala, P., Talola, S., Partanen, E., Kujala, T. Poor neural and perceptual phoneme discrimination during acoustic variation in dyslexia. Scientific Reports 2020. https://doi.org/10.1038/s41598-020-65490-3
********************************
Ystävällisin terveisin
Miia Soininen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
miia.soininen@helsinki.fi, 050 478 2906
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme